Useiden internetin palveluiden käyttö yleistyi suomalaisilla covid-19 -pandemian iskiessä keväällä 2020. Kun fyysisiä tapaamisia piti rajoittaa uuden viruksen leviämisen estämiseksi, lisäsivät monet sosiaalisen median kanavien seuraamista ja verkkomedian kulutusta (vrt. Kohvakka ja Saarenmaa 15.1.2021).

Yhteydenpito ja median seuraaminen verkossa on tuonut iloa yksitoikkoisiin poikkeusoloihin. Netillä on kuitenkin myös ikävä puolensa – vihapuhe ja erilainen häiriköinti löytävät sieltä purkautumisväylän.

Tilastokeskuksen vuoden 2020 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta netin varjopuolien kohtaamisesta kolmella kysymyksellä. Kaksi niistä kysyttiin myös vuosien 2017 ja 2019 tutkimuksissa.

Vihapuheen kohtaaminen somekanavissa yleistä

Tulosten mukaan 39 prosenttia suomalaisista oli nähnyt sosiaalisessa mediassa vihapuhetta viimeisen kolmen kuukauden aikana – naiset hieman yleisemmin kuin miehet ja nuoret selvästi yleisemmin kuin vanhat. Kaikista netin käyttäjistä vastaava osuus oli 42 prosenttia.

Peräti 64 prosenttia 16–24-vuotiaista oli kohdannut netissä vihapuhetta. (Kuvio 1.)

Vanhusväestössä netin vihapuheen havaitseminen ei ole erityisen yleistä: 65–74-vuotiaista netinkäyttäjistä 22 prosenttia oli nähnyt vihapuhetta viimeisen kolmen kuukauden aikana ja 75–89-vuotiaista netinkäyttäjistä 14 prosenttia.

Muutosta tarkastellaan tässä osuuksina netin käyttäjistä eikä osuuksina koko väestöstä, jottei netin käytön yleistyminen vaikuttaisi kuvaan. Lähes kaikki alle 65-vuotiaat käyttävät nettiä, mutta vanhemmissa ikäryhmissä on myös paljon heitä, jotka eivät käytä internetiä – tai ainakaan sosiaalisen median palveluita.

Vuosina 2017–2020 netin käyttäjien osuus lisääntyi 88 prosentista 92 prosenttiin suomalaisista. Koska lähes kaikki alle 55-vuotiaat ovat jo internetin käyttäjiä, netin käyttäjien osuus kasvoi vain tutkimuksen vanhimpien vastaajien joukossa eli 55–89-vuotiailla.

Vihapuheen kohtaaminen internetissä riippuu siitä, mitä sivustoja käyttää ja mitä siellä tekee. Yhteisöpalvelujen (esim. Facebook, Twitter) käyttäjät näkevät vihapuhetta yleisemmin kuin muut netin käyttäjät. Peräti 51 prosenttia kaikista yhteisöpalvelujen käyttäjistä oli nähnyt vihapuhetta viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Tutkimuksessa vihapuheesta kysyttiin seuraavasti: ”Oletko viimeisen 3 kuukauden aikana nähnyt sosiaalisessa mediassa vihamielisiä tai halventavia viestejä, joilla hyökätään ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan?”

Kysymys rajattiin koskemaan sosiaalista mediaa, koska somekanavissa netin käyttäjät pääsevät vapaasti ilmaisemaan mielipiteitään. Viesteillä ei yleensä ole ulkopuolista moderaattoria, joten sosiaalisessa mediassa voi julkaista myös hyökkääviä ja halventavia viestejä.

Lisääntyikö vihapuhe koronavuonna?

Vastaus riippuu siitä, mihin vuotta 2020 vertaa. Vihapuhetta nähneiden osuus netin käyttäjistä kasvoi kolme prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden.

Kehityksessä oli kuitenkin eroja ikäryhmien välillä. 25–44-vuotiailla ei tapahtunut muutosta, mutta muissa ikäryhmissä vihapuheen näkeminen yleistyi. Eniten se yleistyi 16–25- ja 55–64-vuotiailla, seitsemän prosenttiyksikköä.

Verrattaessa koronavuotta vuoden 2017 tilanteeseen vihapuhetta nähneiden osuus supistui hieman. Myös tässä vertailussa ikäryhmien välillä oli eroja: nuorimmilla ikäryhmillä vihapuhetta nähneiden osuus väheni, 45–64-vuotiailla osuus kasvoi hieman ja sitä vanhemmilla pysyi ennallaan.

Nuorten nettihäirintä on yleistä

Edellä tarkasteltiin vihapuheen näkemistä yleensä eli puheen ei tarvinnut kohdistua vastaajaan tai tämän viiteryhmään. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa kysyttiin myös henkilökohtaisen häirinnän tai loukkaavien viestien kohtaamisesta netissä.

Nettihäirinnän ja ‑kiusaamisen yleisyyttä kartoitettiin kysymyksellä: ”Oletko omasta mielestäsi joskus joutunut internetissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi esimerkiksi niin, että sinusta on levitetty yksityisiä tai perättömiä tietoja tai jaettu kuvia ilman lupaa?”

Häirinnän kohteeksi oli joskus joutunut seitsemän prosenttia suomalaisista. Miehiä ja naisia oli häiritty lähes yhtä yleisesti. Tämäkin ilmiö koskettaa kuitenkin erityisesti nuoria: 16–24-vuotiaista 16 prosentista oli levitetty netissä perättömiä tai yksityisiä tietoja. 25–34-vuotiaista häirintää oli kokenut 11 prosenttia. (Kuvio 2.)

Onko nettikiusaaminen siis yleistä? Seitsemän prosenttia väestöstä voi tuntua vähäiseltä osuudelta varsinkin, kun ottaa huomioon kysymyksen viiteajan pituuden eli ”joutunut joskus kiusatuksi”.

Jos kuitenkin ajatellaan, miten ikävästä ilmiöstä on kyse lievimmilläänkin – saati miten vahingollista se on pahimmillaan – on kehitykseen suhtauduttava vakavasti. 

Kiusattujen nuorten (16 %) ja nuorten aikuisten (11 %) osuudet ovat suuria. Kun ilmiö koskettaa joka kuudetta nuorta, on noin kahdenkymmenen oppilaan luokalla keskimäärin kolme oppilasta, joita on kiusattu netissä.

Ilmiön laajuutta pitääkin arvioida nollatoleranssin näkökulmasta.

Koko väestön keskuudessa nettihäirintä tai kiusaaminen ei juurikaan yleistynyt koronavuonna. Vuosien 2017 ja 2020 välillä kiusaamista kokeneiden osuus netin käyttäjistä on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä.

Nuoremmissa ikäryhmissä kiusatuksi joutuminen on kuitenkin yleistynyt nopeammin: 16–24-vuotiailla osuus kasvoi kuusi prosenttiyksikköä vuosien 2017 ja 2020 välillä.

Kyselyissä harvemmin selvitetään, onko vastaaja itse syyllistynyt häiriköintiin. Vakuutuspalveluyhtiö mySafetyn teettämässä kyselyssä näin kuitenkin tehtiin. Vastaajista neljä prosenttia myönsi tietoisesti loukanneensa ja kahdeksan prosenttia mahdollisesti loukanneensa muita verkossa. (Vrt. Mainonta&Markkinointi 4.8.2020.)

Epäasialliset lähestymiset ja hyökkäävä käytös netissä kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin

Nettiahdistelu ja epäasiallinen lähestyminen on Suomessa yleisempää kuin edellä tarkasteltu nettihäirintä ja -kiusaaminen. Nettiahdistelun kohteeksi joutumisesta kysyttiin tutkimuksessa seuraavasti: ”Oletko mielestäsi joskus joutunut internetissä tapahtuvan epäasiallisen lähestymisen kohteeksi, esimerkiksi hyökkäävän käytöksen tai epämukavaksi kokemasi seksuaalisen käytöksen vuoksi?”

Epäasiallisen lähestymisen kohteeksi internetissä oli joutunut 13 prosenttia kaikista yli 16-vuotiaista suomalaisista. Naiset joutuivat epäasiallisen lähestymisen kohteiksi selvästi yleisemmin kuin miehet. Naisilla osuus oli 17 prosenttia ja miehillä yhdeksän prosenttia.

Ikäryhmistä eniten epäasiallista lähestymistä kohtasivat nuoret, joista joka kolmatta oli lähestytty netissä epäasiallisesti. (Kuvio 3.)

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ­‑tutkimuksen aineiston vastaajamäärä mahdollistaa vain osittain ikäryhmien sukupuolittaisen tarkastelun. Tämänkin kyselyn perusteella nimenomaan nuoret naiset joutuvat epäasiallisen lähestymisen kohteeksi netissä: 16–24-vuotiaiden naisten ikäryhmästä joka toinen on joutunut netissä epäasiallisen lähestymisen kohteeksi.

Tutkimuksen aineiston perusteella voidaan luotettavasti sanoa, että nuorilla miehillä epäasiallisia lähestymisiä kokeneiden osuus on huomattavasti pienempi kuin nuorilla naisilla.

Koronavuonna koko väestön kokema nettiahdistelu lisääntyi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, mutta 16–24-vuotiailla nuorilla se yleistyi peräti 11 prosenttiyksikköä. Ilmiö on selvästi yleistynyt, mutta myös sen tunnistamisessa on voinut tapahtua muutos. Tilastokeskuksen kyselyssä ilmiötä on kartoitettu vasta kahtena vuotena, 2019 ja 2020.

Lastenoikeusjärjestö Plan International on selvittänyt nuorten naisten ja tyttöjen kokemaa nettihäirintää omassa kansainvälisessä kyselyssään. Järjestön näkemyksen mukaan tytöt kokevat häirintää usein vain siksi, että he ovat tyttöjä ja verkossa – heidän julkaisemansa sisältö ei vaikuta asiaan. Planin selvitysten mukaan vähemmistöihin kuuluvat tytöt ja nuoret naiset kokevat häirintää enemmän kuin valtaväestöön kuuluvat.

Vieläkö on käyttöä netiketille?

Internetin varjopuolet koskettavat nuoria varmasti muita yleisemmin siksi, että he käyttävät sosiaalista mediaa intensiivisemmin kuin vanhemmat: valtaosa nuorista seuraa somekanavia jatkuvasti tai useita kertoja päivän aikana (vrt. Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja Vapaa-aikatutkimus 2017). Tytöt myös käyttävät internetiä monipuolisemmin kuin pojat, jotka puolestaan pelaavat verkkopelejä enemmän kuin tytöt.

Internet ja sosiaalinen media eivät ole nuorille vain todellisuuden lisäosa, vaan lähes kaikki toiminta – esimerkiksi opiskelu, sosiaalinen kanssakäyminen ja vapaa-aika – tapahtuu myös internetissä. Koronapandemian aikana tämä asetelma on vain korostunut. Myös vanhemmilla ikäryhmillä netin merkitys on muuttunut enemmän tähän suuntaan.

Sosiaalinen media on merkittävä osa nuorten elämää eikä sen käyttöä tule rajoittaa tai kieltää, vaikka netissä tulisi vastaan myös negatiivisia asioita. Häirinnältä voi kuitenkin pyrkiä suojautumaan esimerkiksi muuttamalla some-tilien yksityisyys- tai turvallisuusasetuksia. Toisaalta jokaisella meistä on oikeus osallistua sosiaaliseen mediaan ja tuoda esille mielipiteitämme vastuullisesti.

1990-luvulla puhuttiin vielä netiketistä, kohteliaasta ja tilannetajuisesta käytöksestä internetissä. Käsitteeseen sisältyi ajatus, että toimiva kommunikointi internetissä vaatii erityistä huomiota. Netiketti on ysärin jälkeen pitkälti unohdettu – olisiko sille vielä käyttöä?

Häirinnän ja vihamielisten viestien torjuminen on nähtävä yhteisön tehtäväksi. Tässä työssä vastuuta voinee penätä myös sosiaalisen median ja perinteisen media-alan toimijoilta.

Yritysten on mahdollista tarkistaa algoritminsa ja vaikkapa se, miten tykkäystoiminnot vaikuttavat käyttäjien näkemään sisältöön. Mediayhtiöt voivat päättää, että kommenttipalstoilla julkaistaan vain omalla nimellä kirjoittavien näkemykset.

Kaisa Saarenmaa on yliaktuaari ja Rauli Kohvakka erikoistutkija Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot -osastolla. Kaisa Saarenmaa tuottaa joukkoviestintätilastoa ja Rauli Kohvakka tekee Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimusta. 

Tilastokeskus kartoittaa 16–89-vuotiaiden suomalaisten internetin käyttöä vuosittain tehtävässä Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -kyselyssä.

Lähteet:

Markkinointi & Mainonta (2020). Joka viides suomalainen on tullut loukatuksi netissä: ”Osalle musertava kokemus”. Artikkeli 4.8.2020.

Plan International (2020). Free to be online?

Tilastokeskus. Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu.

Tilastokeskus. Vapaa-ajan osallistuminen.

Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.