Venäjän hyökkäys Ukrainaan romahdutti kuluttajien luottamuksen Suomessa kuten muuallakin Euroopassa. Kuluttajien luottamus­indikaattorin saldoluku laski meillä heti maaliskuussa kerralla enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kesäkuusta lähtien luottamus on ollut historiallisen matalalla tasolla, alempana kuin finanssikriisin vuosina 2008–2009 ja alempana jopa kuin korona­pandemian alkuvaiheen pohja­noteerauksessa huhtikuussa 2020. (Kuvio 1)

Ostovoima ja oma talous kokeneet kolauksen

Talousluottamuksen moniin aiempiin notkahduksiin verrattuna tällä kertaa ei ole ollut kyse heikommista odotuksista vain yleisen eli Suomen talouden suhteen. Nyt kuluttajan omankin talouden arvioidaan kokeneen pahoja kolhuja ja odotetaan jatkossa kehittyvän vieläkin huonompaan suuntaan.

Historiallisesti kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki osatekijät, myös omaa taloutta koskevat, ovat viime kuukausina painaneet indikaattoria alaspäin. Tähän on suuresti syynä – jo ennen Venäjän hyökkäystä – inflaation kiihtyminen, etupäässä sähkön, polttonesteiden ja ruoan hinnan voimakas nousu. Euron arvo on myös laskenut selvästi. Kuluttajien ostovoima on näin merkittävästi heikentynyt. Lisäksi lainakorkojen kohoaminen vuosia vallinneista miinusmerkkisistä lukemista 1–2 prosentin tasolle on tietenkin huomattu kuluttajien keskuudessa. (Kuvio 2)

Kaikissa EU-maissa synkistellään

Kautta koko EU:n ja euroalueen on viime kuukausina synkistelty talouden suhteen Venäjän hyökkäyksen ja sen seurannaisvaikutusten takia. Kuluttajien luottamus­indikaattorin poikkeama kunkin maan pitkän ajan keskiarvosta oli elokuussa 2022 kaikkien EU-maiden kohdalla negatiivinen. (Kuvio 3). Toisin sanoen ajankohdan suhteellinen suhdannekuva on tänä vuonna ollut kuluttajien arvioimana kaikkialla vaihtelevan ankea EU-maasta riippuen.

Taustalla vaikuttaa tietysti erilaisia maakohtaisia tekijöitä, mutta voidaan olettaa, että yksi olennaisimpia maita järjestykseen asettavia asioita on suoraan kuluttajien omaan talouteen vaikuttavan inflaation voimakkuus kussakin EU-maassa.

Luottamuksen osatekijöiden valinta vaikuttaa johtopäätöksiin 

Mittausvälineen valinnalla, sen koostumuksella, on suurta merkitystä havaintoihin, joita kuluttajien luottamuksen kehityksestä voidaan tehdä.

Nykyisin käytössä olevan uuden luottamus­indikaattorin neljä osatekijää ovat: odotukset omasta ja Suomen taloudesta, arvio oman talouden nykytilasta ja oma kestokulutus­aikomus seuraavan vuoden aikana. Kestokulutukseen kuuluvat muun muassa huonekalujen, kodintekniikan ja kulkuvälineiden ostot.

Vanhassa indikaattorissa kahden viimeisen osatekijän paikalla olivat: odotukset yleisestä työttömyydestä ja omista säästämis­mahdollisuuksista.

Toistaiseksi työttömyys, työllisyys ja kuluttajien säästökyky ovat edelleen kehittyneet melko suotuisasti, kun taas inflaation ja korkojen nousu on rapauttanut kuluttajien ostovoimaa ja kestokulutus­alttiutta. Näin ollen vanha indikaattori antaa talouden nykyvaiheesta kuluttajien silmin uutta indikaattoria olennaisesti vahvemman kuvan, etenkin suhteessa talouskehityksen aiempiin synkkiin vaiheisiin kuten finanssi- ja koronakriisit. (Kuvio 4)

Yhä harkitaan jonkin verran asunnon ostoa ja lainanottoa

Kuluttajilla on edelleen melko hyvä ja luottavainen kuva omasta rahatilanteestaan. Tätä määrittää se, jääkö kuukausittain rahaa säästöön, syövätkö menot kaikki tulot vai joutuuko päivittäiseen elämiseen käyttämään säästöjään tai jopa turvautumaan velanottoon.

Monille on parin vuoden ”korona­pysähtyneisyyden” aikana kertynyt mukavasti säästöjä, kun rahaa ei ole päässyt entiseen tapaan kuluttamaan.

Toisaalta työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät eivät toistaiseksi juurikaan koe työttömäksi jäämisen tai lomautuksen osuvan lähikuukausina omalle kohdalle. Tältä pohjalta eivät edes isoimmat hankinnat, kuten asunnon ostaminen tai kodin peruskorjaukset, suuremmin pelota – eikä lainan ottaminen näitä varten.

Toki ymmärrettävästi kyseisetkin aikeet ovat viime aikoina selvästi vähenemään päin talouden epävarmuuden ja uhkakuvien lisääntyessä ja lainakorkojen noustessa. Lisäksi kovimmat asunto- ja mökkipaineet taisivat purkautua jo korona-aikana etätyön äkkiä yleistyessä. (Kuvio 5)

Kuluttajat ovat aiemmin ennakoineet talouskehitystä

Kuluttajien luottamus -tilastossa ja sen mittareissa kuten kuluttajien luottamus­indikaattorissa kulutuksen käsite kattaa lähinnä vain kestotavara­kulutuksen. Päivittäistavaroihin, vaatteisiin tai erilaisiin palveluihin kohdistuvaa kulutusta ei juuri selvitetä.

Tästä syystä ei ole kovin yllättävää, että nimenomaan tällä hetkellä, jolloin ihmiset kestotavaroiden hankinnan sijasta käyttävät ”koronatauon” jälkeen taas innokkaasti rahaa ravintola-, matkailu- ym. palveluihin, kuluttajien luottamus ei näyttäisi korreloivan tai ennakoivan brutto­kansantuotteen kehitystä lainkaan niin osuvasti, kuin se yleensä on aina aiemmin tehnyt. (Kuvio 6)

Tilanne oli aiemmissa talouden kriisivaiheissa hyvin toisenlainen kuin nyt. Toisaalta reaalitalouden yllä leijuu nytkin uhkaavia pilviä ja kuluttajien luottamuksen tarkoitus on tarjota ennakkokuvaa talouskehityksestä noin vuosi eteenpäin. Niinpä on aiheellista hieman odotella ja katsoa, mitä tapahtuu.

Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueen Yhteiskuntatilastot-osastossa ja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta.