Viime vuonna 14 prosenttia työllisistä ilmoitti työskennelleensä koko työajan kotona. Ainakin puolet työajasta kotona työskennelleitä oli 11 prosenttia. (Kuvio 1)

Vuodesta 2021 alkaen työvoima­tutkimuksessa on mitattu etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana työskennellyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan. Aiemmin kysyttiin, onko viimeisen neljän viikon aikana työskennellyt kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.

Uudessa etätyön mittarissa säännöllistä kotona työskentelyä vastaa ehkä parhaiten koko työajan ja puolet työajasta kotona työskennelleet yhteensä. Heitä oli viime vuonna 25 prosenttia työllisistä eli saman verran kuin säännöllisesti kotona työskennelleitä vuonna 2020.

Reilu puolet työllisistä ei tehnyt lainkaan etätyötä. On silti huomattava, että vaikka korona­rajoitukset poistuivat viime vuonna moneksi kuukaudeksi lähes kokonaan, ei lainkaan kotona työskennelleiden osuus pieneni 6 prosentti­yksikköä 55 prosenttiin.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin Tilastokeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin koronakriisin vaikutuksia palkansaajien työoloihin. Noin 42 prosenttia palkansaajista kertoi tehneensä etätyötä keväällä 2021. Lisäksi 9 prosenttia palkansaajista oli tehnyt etätyötä ainakin jossain vaiheessa koronapandemiaa.

Seuraavassa vertailen vuosina 2019 ja 2020 säännöllisesti kotona työskennelleiden työllisten osuutta koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden yhteen laskettuun osuuteen vuonna 2021. Työllisissä ovat mukana myös yrittäjät.

Useimmilla toimialoilla etätyötä tehtiin enemmän kuin vuonna 2020

Useimmilla toimialoilla etätyö oli viime vuonna yleisempää kuin vuonna 2020, kun verrataan koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuutta säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuteen. (Kuvio 2)

Viime vuoden osuuksiin on laskettu yhteen koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet. Vuosien 2019 ja 2020 osuudet kuvaavat säännöllisesti kotona työskennelleitä.

Suurin muutos nähtiin vuonna 2020, kun korona­rajoitusten seurauksena siirryttiin laajasti etäyöhön. Viime vuonna rajoitusten vähentyessä lähityöhön palattiin etenkin niillä toimialoilla, joissa lähityön tarve korostuu kuten terveys- ja sosiaali­palveluissa ja koulutuksessa.

Suomen kaltaisessa verkkopalveluiden yhteiskunnassa etätyön suosion lisääntyminen ei ole kovin yllättävää asiantuntija- sekä tieto- ja viestintä­teknologia -painotteisilla aloilla kuten informaatiossa ja viestinnässä, rahoituksessa ja vakuutuksessa sekä julkisessa hallinnossa.  

Koska etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, vaikuttaa siltä, että niilläkin toimialoilla, joilla työn tekeminen etänä on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä aiempaa enemmän. Esimerkiksi asiakastyöhön on kehittynyt uusia käytäntöjä, joiden on arvioitu säilyvän lähipalveluja täydentävinä työmuotoina vielä rajoitusten jälkeenkin.  

Etätyö lisääntyi entisestään valtiolla, väheni kunnissa, yrityksissä ei muutosta

Valtiosektorilla etätyö on ollut yleisempää kuin kuntasektorilla tai yksityisellä sektorilla. Tämä näkyi selvästi myös viime vuonna, kun yli 36 prosenttia valtiosektorilla työskennelleistä ilmoitti tehneensä koko työaikansa kotona. Ainakin puolet työajastaan kotona työskenteli 24 prosenttia. Yhteensä osuus on siis 60 prosenttia, mikä on 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin säännöllisesti kotona työskennelleitä vuonna 2020.

Kuntasektorilla vain kuusi prosenttia työskenteli koko työajan kotona. Saman verran oli ainakin puolet työajastaan kotona tehneitä. Yhteensä heitä oli 12 prosenttia. Kuntasektorilla etätyötä tehtiin edellisvuotta vähemmän, mutta enemmän kuin ennen koronaa. Vuonna 2020 säännöllisesti kotona työskennelleitä oli 16 prosenttia ja vuonna 2019 noin 10 prosenttia.

Kuntasektorin isoimmilla toimialoilla eli terveys- ja sosiaali­palveluissa ja koulutuksessa on palattu lähityöhön.

Yksityisellä sektorilla koko työajan kotona tehneitä oli viime vuonna 15 prosenttia ja ainakin puolet työajasta tehneitä 11 prosenttia eli yhteensä 26 prosenttia. Yksityisellä sektorilla etätyön yleisyydessä ei juuri nähty muutosta, sillä vuonna 2020 säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus oli 26 prosenttia. 

Maakunnissa paluuta lähityöhön, osassa etätyö lisääntyi

Uudellamaalla etätyötä tehtiin eniten jo ennen koronaa. Viime vuonnakin pysyttiin vuoden 2020 tasolla. Etätyö on soveltunut ilmeisen hyvin Uudellamaalla vahvasti työllistäviin toimialoihin kuten hallinto- ja tukipalvelu­toimintaan, informaatioon ja viestintään sekä ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan.

Koronarajoitusten seurauksena vuonna 2020 etätyö yleistyi eniten Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kainuussa, joissa se oli ennen ollut harvinaisinta. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa palattiin lähes koronaa edeltävälle tasolle. Kainuussakin nähtiin selvää palaamista, mutta Lapissa jäätiin etätöihin.

Maakuntien erilaiset toimialarakenteet asettavat omat reunaehtonsa etätyölle. Tässä maakunta on työvoima­tutkimukseen vastanneen vakituinen asuinmaakunta. Maakuntatietojen taustalla voi vaikuttaa aiempaa hiukan enemmän se, että lisääntyneet etätyö­mahdollisuudet voivat lisätä mahdollisuuksia asuinpaikan valintaan − työpaikka voi sijaita Uudellamaalla ja asuinpaikka Lapissa.

Vaikka koronasta johtuvien rajoitusten loppua ei ehkä vielä ole kokonaan nähty, näyttää siltä, että etätyöstä ja hybridityöstä on tulossa tavanomainen osa myös korona-ajan jälkeistä työelämää. 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa