Viljaa viljeltiin maailmalla kolme miljardia tonnia vuonna 2020. Maissin osuus oli suurin, lähes 40 prosenttia, vehnää ja riisiä viljeltiin neljänneksen osuudella kumpaakin. Kun lasketaan ohran viljely mukaan, on koossa jo 95 prosenttia maailman viljasadosta.

Viljaa viljeltiin 390 kiloa jokaista maailman asukasta kohden.

Kiina, Yhdysvallat ja Intia tuottivat 47 prosenttia maailman viljasadosta vuonna 2020. Muita suuria tuottajamaita ovat Venäjä, Brasilia, Argentiina, Indonesia, Kanada, Ukraina ja Bangladesh. (Kuvio 1)

Kymmenen suurinta viljamaata tuottivat 67 prosenttia maailman viljasadosta.

Suomessa viljaa viljeltiin 3,4 miljoonaa tonnia, mikä on noin 0,1 prosenttia maailman kokonais­sadosta.

Viljantuotannon kasvu kulkee käsikädessä väestön kasvun kanssa

Maailman viljan tuotanto kasvoi 53 prosenttia 30 vuodessa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2020 tuotettiin noin miljardi tonnia enemmän viljaa kuin vuonna 1990. Samaan aikaan maailman väestö kasvoi 46 prosenttia eli 2,4 miljardilla ihmisellä.

Viljan tuotannon kasvua ei ole tehty uusia viljelymaita raivaamalla vaan tuotantoa tehostamalla. Viljelyala kasvoi vain 4 prosentilla 30 vuodessa (Kuvio 2). Hehtaarisato oli vuonna 2020 yli 4 000 kg/ha, kun se vuonna 1990 oli 2 750 kg/ha.

Suomessa keskimääräinen hehtaarisato 30 vuoden ajalta oli 3 400 kg/ha. Satoisuus vaihteli suuresti satovuoden mukaan, eikä suurta muutosta satoisuudessa ole tapahtunut 30 vuoden aikana. Pienimmillään hehtaarisato oli 2 400 kg/ha ja suurimmillaan yli 4 200 kg/ha.  

Liettua kärkipaikalla viljan tuotannossa asukasta kohden

Viljasato asukasta kohden oli suurin Liettuassa, reilut 2 300 kiloa. Argentiina ylsi lähes 2 000 kiloon, ja yli 1 500 kilon satoa per asukas korjattiin myös Latviassa, Kanadassa, Tanskassa ja Unkarissa. (Kuvio 3)

Suurista viljantuottajamaista Intia ja Indonesia tuottivat viljaa selvästi vähemmän asukasta kohden kuin maailman maat keskimäärin. Kiinan tuotanto ylitti keskimääräisen tuotannon niukasti.

Suomessa viljasato oli 600 kiloa asukasta kohden, mikä oli hieman vähemmän kuin EU-maiden sato asukasta kohden keskimäärin.

Suurimmat viljamaat ovat pääosin omavaraisia

International Grains Counsil laskee viljataseet EU:lle ja 23 viljan tuottajamaalle. IGC:n tilastojen mukaan Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolmin­kertaisesti oman tarpeensa verran viljoja vuonna 2020. Kanadassa viljoja viljeltiin tuplasti omassa maassa tarvittava määrä. EU-maat tuottivat hieman yli oman tarpeensa. (Kuvio 4)

Suomi on viljojen suhteen omavarainen ja hyvinä satovuosina viljaa riittää vientiin. IGC:n tilastojen mukaan suurista maista Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Kiina pääsee lähes 90 prosenttiin omavaraisuus­asteeseen.

Reilu viidennes maailmanmarkkinoille tulleesta viljasta on peräisin Ukrainasta ja Venäjältä

Tuotetusta viljasta vajaat 0,5 miljardia tonnia päätyy maailman­markkinoille. Yli kolmannes tästä on peräisin Yhdysvalloista ja Argentiinasta. Kun lasketaan mukaan Venäjä ja Ukraina on koossa jo 57 prosenttia maailman­markkinoille tulevasta viljasta. (Kuvio 5)

Muita suuria viljan viejämaita ovat Kanada, Australia, Intia ja Brasilia. Intian osuus riisin maailmankaupan viennistä on IGC:n tietojen mukaan 40 prosenttia.

Suomeen lupaillaan normaalia satoa tälle vuodelle

Vastikään julkistetun satoarvion mukaan Suomessa korjataan tänä vuonna noin 3,6 miljoonan tonnin viljasato. Ohraa tuotetaan eniten 1,39 miljoonan tonnia, kauraa 1,23 miljoonaa tonnia, vehnää 0,87 miljoonaa tonnia ja ruista 0,07 miljoonaa tonnia.

Tämän syksyn sato on 38 prosenttia viime syksyn satoa suurempi. Silloin viljan kasvua verotti kuivuus ja vain 2,6 miljoonan tonnin sato saatiin laariin.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen taloustilastoissa ja vastaa maatalouden hintaindeksit -tilastoista.