Kiinan merkitys Suomen kauppa­kumppanina on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti Kiinan-palveluvienti on kehittynyt verrokkimaita nopeammin.

Kiinan merkitys korostuu etenkin tuonnissa. Kiinalaisia tuontipanoksia hyödynnetään Suomessa erityisesti metalli­teollisuuden viennissä.

Kiinan-kauppaa harjoittaa Suomessa vajaa 13 000 yritystä, jotka työllistävät Suomessa yli puoli miljoonaa kokoaikaista henkilöä. Näistä noin tuhannelle yritykselle Kiinan-tuonti muodostaa vähintään neljänneksen ostoista.

Tärkeä myös viennissä

Suomen vienti Kiinaan vuonna 2021 muodosti 5 prosenttia Suomen ulkomaanviennistä. Tuonnissa Kiinan osuus oli 8 prosenttia.

Vuonna 2021 Kiina oli Suomen viidenneksi tärkein vientimaa. Tuonnissa Kiinan merkitys on vielä suurempi Kiinan ollessa Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Kiinan merkitys on myös viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut sekä viennin että tuonnin osalta.

Kiinan osuus Suomen käymästä Aasian-kaupasta on huomattava. Kiinan osuus Aasiaan suuntautuvasta viennistä vuonna 2021 oli 35 prosenttia, Aasian-tuonnissa Kiinan osuus oli jopa yli puolet. Kiinan osuus Aasian-kaupassa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana edelleen kasvussa.

Kuviosta 1 nähdään Kiinan-kaupan osuus Suomen ulkomaan­kaupasta ja sen kehitys neljännes­vuosittain vuodesta 2013 alkaen. Vuositasolla tarkasteltuna Kiinan-viennin osuus on noussut ajanjaksolla neljästä viiteen prosenttiin. Tuonnissa Kiinan osuus Suomen ulkomaan­kaupasta on kasvattanut merkitystään vielä selvemmin viidestä ja puolesta prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Koronapandemian maailman­taloudellisista vaikutuksista huolimatta Kiinan-viennin osuus Suomen ulkomaankaupasta on pysynyt vuositasolla tarkasteltuna viiden prosentin tuntumassa myös vuosina 2020 ja 2021.

Kiinan-tuonnin osuus Suomen ulkomaankaupasta on vuoden 2019 jälkeen kasvanut vuositasolla tarkasteltuna noin kahdella prosentti­yksiköllä.

Kiinan-palveluviennin kehitys ennen pandemiaa selvästi verrokkimaita nopeampaa

Palveluiden osuus Suomen viennistä on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Vuonna 2021 Kiinan-viennistä 30 prosenttia oli palveluita, kun taas tuonnissa palveluiden osuus oli 18 prosenttia.

Suomen Kiinaan suuntautuvan palveluviennin kehitys Euroopan Unionin keskiarvoon ja muihin Pohjoismaihin verrattuna on ollut vuoteen 2019 saakka huomattavasti verrokkimaita nopeampaa.

Vuonna 2021 palveluviennissä korostuivat tutkimus- ja kehittämis­toiminnan käyttölisenssit, tietojenkäsittely­palvelut ja muut liike-elämän palvelut. Kaikilla edellä mainituilla palveluilla on ollut merkittävä rooli myös palveluviennin kasvussa. Ennen koronapandemiaa myös matkailu- ja kuljetuspalvelut muodostivat merkittävän osan Kiinan-palveluviennistä ja sen kasvusta. (Kuvio 2)

Kuviosta 2 voidaan edelleen havaita, että koronapandemian vaikutus Kiinan-palveluvientiin vaikuttaisi Suomen osalta olleen EU:n keskiarvoa suurempi sekä vuosina 2020 että 2021. Kiinan-palveluviennissä pandemialla on ollut suurimmat negatiiviset vaikutukset matkailu- ja kuljetuspalveluiden vientiin.

Suomesta Kiinaan vietyjen kuljetus­palveluiden osalta selkeää toipumista on tapahtunut vuonna 2021, vaikka pandemiaa edeltäneelle tasolle ala ei yltänyt.

Suomesta Kiinaan vietyjen matkailu­palveluiden osalta vuosi 2021 näyttää ennakollisten tietojen valossa edelleen vuotta 2020 synkemmältä.

Merkittävimmistä palvelueristä myös tietojenkäsittely­palveluissa on koettu laskua vuoden 2019 jälkeen. Toisaalta tutkimus- ja kehittämis­toiminnan käyttölisenssit ovat lisänneet merkitystään pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Arvonlisäpohjaiset indikaattorit tukevat kuvaa palveluviennin kasvusta ja Kiinan merkityksestä tuontimaana

Perinteisten bruttovientiä kuvaavien ulkomaankauppa­tilastojen lisäksi Suomen ja Kiinan välistä ulkomaankauppaa voidaan myös tarkastella arvonlisä­pohjaisesta näkökulmasta, jossa viennistä puhdistetaan ulkomaisten tuontipanosten arvo. Näin voidaan esimerkiksi arvioida Kiinaan kohdistuvan bruttoviennin sisältämää kotimaista arvonlisäystä kokonaisuudessaan ja eri aloilla, kuten kuviossa 3 on tehty.

Kokonaisuudessaan Kiinan-viennin kotimainen arvonlisä on vuosien 2013 ja 2020 välillä kasvanut, joskin suurimmaksi osaksi kasvu tapahtui vuoden 2016 aikana. Kiinan-viennistä saatu kotimainen arvonlisä kasvoi tuolloin puolen miljardin euron verran.

Huomionarvoista on myös se, ettei arvonlisä­vienti Kiinaan kokonaisuudessaan laskenut vuonna 2020, vaikka tuolloin koronaviruksen aiheuttamalla pandemialla ja siihen liittyneillä rajoitustoimilla oli suuri vaikutus maailmankauppaan.

Voidaan kuitenkin havaita, että eri alojen kehitys ei ole ollut samanlaista. Metsäteollisuuden Kiinan-viennistä saatu arvonlisä väheni sekä vuonna 2019 että 2020. Metalliteollisuuden ja informaatio- ja viestintäalan arvonlisä­vienti taas jopa kasvoi vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019.

Informaatio- ja viestintäalan Kiinan-viennin sisältämän arvonlisän kasvu on ollut pitkäkestoisempaa. Vaikka alan arvonlisä­vienti oli vuonna 2020 arvoltaan alhaisempaa kuin metsä­teollisuudessa tai metalli­teollisuudessa, alan suhteellinen kasvu on kuitenkin ollut suurta. Vielä vuonna 2013 informaatio- ja viestintäalan yritykset eivät vieneet juuri ollenkaan Kiinaan, mutta vuonna 2020 Kiinan-viennistä syntyi arvonlisää Suomeen noin 300 miljoonan euron verran. Toimialan myönteisen kehityksen voidaan olettaa osaltaan kuvaavan kuviossa 2 havaittua palveluviennin kasvutrendiä, joskin palveluita on todennäköisesti viety myös muiltakin toimialoilta kuin pelkästään informaatio- ja viestintäalalta.

Kuten aiemmin todettiin, Kiina on Suomelle jokseenkin tärkeämpi tuontimaana kuin vientimaana. Kuvion 4 pohjalta voidaan tarkastella, miten suomalaiset toimialat hyödyntävät Kiinasta saatuja tuontipanoksia viennissään maailmalle. Metalliteollisuus esimerkiksi vaikuttaa eroavan metsäteollisuudesta siinä, että se ei pelkästään vie Kiinaan tuotteitaan vaan myös tuo sieltä hyödykkeitä vienti­tuotantoaan varten, kun taas Kiina on metsäteollisuuden näkökulmasta enemmänkin viennin kohdemaa. Metalliteollisuuden tuomat ja viemät tuotteet voivat tosin olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia, mutta tätä ei voi suoraan selvittää arvonlisä­pohjaisen ulkomaankaupan toimiala­tiedoista.

Kuvion 4 pohjalta voidaan todeta etenkin suomalaisen tekstiili­teollisuuden yritysten hyödyntävän Kiinasta saatuja hyödykkeitä vienti­tuotannossaan ainakin suhteellisesti mitattuna. Noin 16 prosenttia tekstiili­teollisuuden bruttoviennin arvosta koostuu Kiinasta peräisin olevasta arvonlisästä.

Absoluuttisesti mitattuna tekstiili­teollisuuden viennin taustalla olevien kiinalaisten tuontipanosten arvo, 63 miljoonaa euroa, on kuitenkin vain murto-osa metalliteollisuuden viennin hyödyntämistä kiinalaisista tuontipanoksista. Näiden arvo oli vuonna 2020 vajaa 1,7 miljardia euroa, mikä vastasi liki neljää viidesosaa Kiinasta peräisin olevasta arvonlisästä Suomen bruttoviennissä.

Yksinkertaistaen voidaan siis luonnehtia, että Kiina toimii nimenomaan tuontipanosten tarjoajana suomalaisille metalliteollisuus­yrityksille.

Kolmella prosentilla suomalaisista yrityksistä Kiinan-liiketoimintaa

Kiinan-kauppaa harjoittaa Suomessa vajaa 13 000 yritystä, mikä on noin kolme prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä (kuvio 5). Yrityksellä katsotaan olevan liiketoimintaa Kiinan kanssa, mikäli se harjoittaa tavarakaupan osalta Kiinan tuontia tai vientiä, yrityksellä on Kiinassa tytäryhtiö tai yrityksen omistus on Kiinassa. Kiinan palvelukauppaa ei ole tässä tarkastelussa huomioitu.

Vertailukohtaa yrityslukumäärille voidaan hakea esimerkiksi Venäjältä. Venäjän kanssa liiketoimintaa harjoitti ennen hyökkäystä Ukrainaan noin 3 400 Suomessa toimivaa yritystä. Kiinan liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä on siis yli kolminkertainen määrä.

Kuviosta 5 havaitaan, että Kiinan-liiketoimintaa harjoittavien yritysten lukumäärä on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta näiden yritysten työllisten määrä on kasvanut. Kiinan-liiketoimintaa harjoittavat yritykset työllistävät yli puoli miljoonaa kokoaikaista henkilöä.

Yritykset harjoittavat Kiinan-liiketoimintaa käytännössä viennin ja tuonnin kautta. Alle kuudellakymmenellä yrityksellä on Kiinassa tytäryhtiö tai tytäryhtiöitä, ja ainoastaan neljänkymmenen yrityksen omistus (määräysvalta) on Kiinassa. Tarkasteltaessa Kiinan-liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä on vuodesta 2008 vuoteen 2020 suhteellisesti eniten kasvanut Suomessa toimivien kiinalaisten tytäryritysten lukumäärä, määrällisesti eniten on kasvanut Kiinan-tavarakauppaa harjoittavien yritysten määrä.

Kiinan-liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä on eniten kaupan toimialalla. Seuraavaksi eniten Kiinan-kauppaa käyviä yrityksiä on teollisuudessa sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan aloilla. (Kuvio 6)

Kiinan-liiketoimintaa harjoittavat yritykset ovat pääosin pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuustoimialoilla isojen ja keskisuurten Kiinan-kauppaa käyvien yritysten merkitys on muita toimialoja suurempi. Vähintään viisikymmentä henkeä työllistävät isot ja keskisuuret yritykset vastaavat lukumääräisesti neljäsosasta Kiinan-liiketoimintaa harjoittavista teollisuus­yrityksistä.

Kaupan toimialalla isojen ja keskisuurten yritysten osuus on alle kymmenen prosenttia toimialan Kiinan-liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä.

Kuvio 7 avaa Kiinan tärkeyttä yritysten liiketoiminnalla liikevaihdon ja ostojen näkökulmasta. Kuviossa esitetään niiden yritysten lukumäärät, joilla tavaravienti Kiinaan muodostaa 10 tai 25 prosenttia yrityksen liikevaihdosta ja vastaavasti ne yritykset, joilla tavaratuonti Kiinasta muodostaa 10 tai 25 prosenttia yrityksen kaikista ostoista.

Vuonna 2020 yrityksiä, joilla Kiinan-vienti muodostaa vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdosta on ainoastaan noin prosentti eli noin 200 yritystä kaikista Kiinan-liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä.

Yrityksiä, joilla Kiinan-tuonti muodostaa vähintään kymmenen prosenttia ostoista on noin kaksituhatta yritystä eli noin 16 prosenttia kaikista Kiinan liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä.

Yrityksiä, joille Kiinan merkitys muodostuu viennin kautta, on siten huomattavasti vähemmän kuin yrityksiä, joille merkitys syntyy tuonnin kautta.

Noin tuhannelle yritykselle Kiinan tuonti muodostaa vähintään neljäsosan ostoista. Kiinan merkitys erityisesti tuontimaana korostuu liikevaihdon ja ostojen kautta tehdyssä tarkastelussa kuten myös artikkelin aikaisemmissa tarkasteluissa.

Artikkelissa käytetyistä tilastoista

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilaston avulla voidaan kuvata Suomen Kiinan-kaupan kehitystä ja rakennetta. Eurostatin palveluiden ulkomaankaupan tilastojen avulla voidaan tehdä eurooppalaista vertailua.

Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan kokeellisen tilaston avulla voidaan arvioida Kiinan merkitystä Suomen vientitaloudelle tutkimalla yhtäältä Suomen Kiinan-viennin kotimaista arvonmuodostusta ja toisaalta Kiinasta tuotavien tuotantopanosten merkitystä Suomen viennille.

Tilastokeskuksen laajojen yritysaineistojen sekä Tullin tietojen avulla voidaan tutkia Kiinan-liiketoimintaa yksittäisten yritysten tasolla selvittämällä Kiinan-liiketoimintaa harjoittavien yritysten lukumääriä, kyseisten yritysten työllistävyysvaikutuksia sekä Kiinan-liiketoiminnan osuutta yrityksen liiketoiminnasta.

Hanna Heljala, Kasperi Lavikainen ja Merja Myllymäki työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen Yritykset, globalisaatio ja innovaatiot -ryhmässä.