Kerrostaloista pientaloihin kuntien välillä muuttaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 lähes kahdeksalla prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2021 kasvu jatkui kuudella prosentilla. (Kuvio 1)

Ennakkotietojen valossa vuonna 2021 noin 60 600 henkilöä vaihtoi kerrostalo­asunnon toisessa kunnassa sijaitsevaan pientalo­asuntoon. Vuonna 2020 tällaisia muuttajia oli 57 400 ja, ennen koronaa, vuonna 2019 puolestaan 53 300.

Pientalolla tarkoitetaan tässä yhteydessä omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja. Kuntien välisissä muutoissa kerrostaloista pientaloihin vuonna 2021 asunnon pinta-ala kasvoi keskimäärin 47 neliöllä.

Vertailukohtana nykyiselle trendille voidaan käyttää 2000-luvun alkupuoliskon ”Nurmijärvi-ilmiötä” eli muuttoliikettä suurista kaupungeista kehyskuntiin. Viimeksi kerrostaloista toisessa kunnassa sijaitseviin pientaloihin muutettiin yhtä innokkaasti vuonna 2007. (Kuvio 2)

Yleisintä muutto isosta kaupungista naapuri­kuntaan

Vuoden 2021 ennakkotietojen perustella kuntien välisissä muutoissa kerrostaloista pientaloihin yleisintä oli muuttaa isommasta kaupungista sen naapurikuntaan, kuten Helsingistä Espooseen tai Vantaalle. Turkulainen kerrostalo­asunto puolestaan vaihdettiin tyypillisesti kaarinalaiseen ja tamperelainen Kangasalalla tai Ylöjärvellä sijaitsevaan pientaloon. (Taulukko 1)

Lähde: Tilastokeskus. Asuminen ja rakentaminen: rakennuskanta, Väestötilasto: muuttoliike ja väestön ennakkotilasto.

Kuntien sisäisten muuttojen osalta trendi ei ole yhtä selkeä. Vuonna 2020 kerrostalosta saman kunnan sisällä sijaitsevaan pientaloon muuttaneiden määrä kasvoi hieman yli 2 prosentilla, mutta ennakko­tietojen perusteella vuonna 2021 näiden muuttajien määrä laski noin kahdella prosentilla.

Yhteensä kunnan sisällä kerrostalosta pientaloon muuttaneita oli vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan noin 76 000. Kuntien sisäisissä muutoissa kerrostalosta pientaloon asunnon pinta-ala kasvoi keskimäärin 34 neliöllä eli noin yksiön verran.  

Pientalosta kerrostaloon muuttaminen väheni

Pientalosta kerrostaloon muuttaneiden henkilöiden määrä laski ennakollisten tietojen perusteella lievästi vuonna 2021 sekä kuntien välisissä että sisäisissä muutoissa. Ensimmäisenä koronavuonna eli 2020 pientalosta kerrostaloon vaihtaneiden määrä pysyi likimain 2019 vuoden tasolla.

Koronan aikana tapahtuneista muutoksista huolimatta on edelleen tyypillisintä muuttaa talotyyppiä vaihtamatta eli kerrostalosta kerrostaloon tai pientalosta pientaloon saman kunnan sisällä kuten kuviosta 3 nähdään.

Varsinkin kolmekymppiset hakevat väljyyttä

Muuttajien tulo- ja lähtöasuntojen pinta-alan erotuksen keskiarvon perusteella vuonna 2021 on muutettu joko isompaan tai ei ihan yhtä pieneen asuntoon kuin mihin ennen koronaa keskimäärin muutettiin. Sekä 19–24- että 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat muuttivat molempina vuosina keskimäärin pienempiin asuntoihin, mutta ennen koronaa vuonna 2019 hieman pienempiin kuin vuonna 2021.

25–44-vuotiailla neliöt kasvoivat muuttaessa vuonna 2021 keskimäärin enemmän kuin vuonna 2019. (Kuvio 4)

Asuntojen neliöt pienenivät 20–24-vuotiailla huomattavasti, kun he muuttivat isompiin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle tai Ouluun. Myös muihin kaupunkeihin muutettaessa nuorten asuinneliöt vähenivät. Kun taas kaupungeista muutettiin niiden naapurikuntiin tai muihin pienempiin kuntiin, neliöt lisääntyivät nuorillakin.

Vähän vanhemmat eli 25–29-vuotiaat muuttivatkin jo hieman isompiin asuntoihin. Asuntojen neliömäärät lisääntyivät erityisesti 30–39-vuotiaiden muutoissa.

Muuttopiikit juuri opintojen alkamisen alla loppukesästä kertovat siitä, että opiskelijat ovat ilmeisesti luottaneet korona­tilanteen helpottamiseen ja opintojen jatkumiseen läsnä­opetuksena. Kuviossa 5 tarkastellaan 18–25-vuotiaiden tekemiä kuntien välisiä muuttoja yliopisto­kaupunkeihin. Näyttää siltä, että nuoret aikuiset ovat muodostaneet myös koronavuosina joka elokuisen muuttopiikin. Vuoden 2021 tiedot ovat ennakollisia. 

Pääkaupunki veti myös ensimmäisenä koronavuonna, mutta vähemmän

Pääkaupunkiseudulla muutettiin eniten pääkaupunki­seudun sisällä, mutta koronavuosina muutot myös kehyskuntiin ovat lisääntyneet aiempaan nähden (kuvio 6). Pääkaupunki­seudulta on muutettu paljon myös muihin isompiin kuntiin, kuten Turkuun ja Tampereelle. Näin tehtiin myös koronavuosina.

Myös muista suuremmista kaupungeista, kuten Turusta, Tampereelta ja Oulusta, on muutettu perinteisesti paljon sekä Helsinkiin että sen naapurikuntiin. Pääkaupunkiseutu houkutteli edelleen vuonna 2020, mutta vähemmän kuin aiemmin.

Myös muissa isommissa kaupungeissa naapurikunnat vetivät muuttajia vuonna 2020 edellisvuotta enemmän. Oulusta muutettiin vuonna 2020 aiempaa enemmän myös Rovaniemelle, kun taas Turusta muutettiin aiempaa selvästi enemmän Naantaliin.

Pääkaupunkiseudulla asuvien kolmekymppisten ikäryhmissä, pääkaupunkiseudun sisäisten muuttojen lisäksi, muutot kehyskuntiin ovat koronavuosina lisääntyneet hieman (kuvio 7). Yhtenä houkuttelevana tekijänä on todennäköisesti ollut kehyskuntien alempi hintataso. Esimerkiksi kiinteistöjen hintatilaston mukaan vuoden 2021 syksynä vanhojen omakoti­talojen neliöhinnat olivat kehyskunnissa yli tuhat euroa halvemmat kuin pääkaupunki­seudulla.

Opiskelijoita muutti koronavuosina, kuten ennenkin, paljon isompiin kaupunkeihin, kuten yliopisto­kaupunkeihin.

Muutosten taustalla etätyöt?

Voitaneen arvella, että ainakin osittain edellä esitetyt muutokset liittyvä koronan takia lisääntyneeseen etätyöskentelyyn ja muihin pandemian aiheuttamiin ilmiöihin.

Pitkittynyt työskentely etänä on saanut monet pohtimaan muuttoa tilavampaan, kenties työhuoneella varustettuun asuntoon. Onko etätyö kuitenkaan tullut jäädäkseen?

Lisäksi kehyskuntien asuntojen matalampi hintataso on varmastikin vaikuttanut muuttopäätöksiin, mutta johtaako muuttoliike ennen pitkään hintaeron kapenemiseen?

Pandemian aikaiset rajoitukset ovat varmastikin osaltaan vähentäneet kaupunkien vetovoima­tekijöitä, sillä monet työpaikat ovat siirtyneet etä­työskentelyyn, eikä samanlaista tarvetta lyhyille työmatkoille ole ollut kuin ennen. Lisäksi erilaisten rajoitusten takia monet kaupunkien tarjoamat kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetit ovat olleet tasaisesti kaupunkilaisten ulottumattomissa, joten luonto on arvatenkin nähty hyvänä vapaa-ajanvietto­kohteena.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka tilantarpeen ja muutto­trendien käy, kun pandemia lopulta hellittää.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksessa, Otto Kannisto Asuminen ja rakentaminen -ryhmässä ja Miia Huomo Viestintä ja verkostot -ryhmässä.

Lähteet

Vanhojen omakotitalojen hintaindeksitietokanta Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi 2015=100 muuttujina Alue, Vuosineljännes ja Tiedot. PxWeb (stat.fi)

Tilastokeskus: Asuminen ja rakentaminen, Väestötilastot