Kolme vuotta sitten putkiremonteissa oli havaittavissa selvää kasvua. Kasvu ei ole sen jälkeen jatkunut ainakaan yhtä jyrkkänä. Näyttää siltä, että putkiremontti­buumi saavutti huippunsa vuonna 2017.

Vuonna 2020 putkiremontteihin käytettiin 790 miljoonaa euroa, kun niihin vuonna 2017 käytettiin 880 miljoonaa euroa. Väliin mahtuu kaksi vielä laihempaa vuotta. (Taulukko 1)

Lähde: Tilastokeskus

Vuosi 2017 on toistaiseksi ollut huippuvuosi myös putkiremontti­­kustannusten osuudessa kaikista korjaus­kustannuksista. Vuonna 2017 osuus oli 35 prosenttia. Sen jälkeenkin putkiremonttien osuus on kuitenkin ollut keskimäärin suurempaa kuin se oli vuosina 2013–2016.

Tiedot ovat peräisin vuosittaisesta, vuonna 2014 aloitetusta, otospohjaisesta Asuntoyhteisöjen talous ja korjaus­rakentaminen -tiedonkeruusta. Se kohdistetaan vuosittain 4 000 asunto-osakeyhtiölle. Saamme sieltä vuosittain käytetyn rahamäärän vesi- ja viemäröinti­järjestelmän korjaus-, kunnostus ja uusimistöihin, joita yksinkertaisuuden vuoksi kutsuttakoon putkiremonteiksi. Tiedonkeruu kattaa ne taloyhtiöt, joissa on vähintään yksi rivi- tai kerrostalo. Vuonna 2020 näitä oli 64 600, ja niiden huoneistoala oli 87 miljoonaa neliömetriä.

Putkiremontteihin käytetystä rahamäärästä ei voida suoraan päätellä, miten putkiremonttien määrä on muuttunut. Määrään vaikuttaa käytetyn rahamäärän lisäksi hinta. Hinnan muutoksesta meillä ei ole tietoa näiden vuosien välillä.

Syksyllä 2021 putkiremonttien hinnat nousivat 7,9 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Syksyllä 2020 ja keväällä 2021 putkiremonttien kallistuminen oli maltillista. Tämä käy ilmi korjausrakentamisen hintaindikaattorista, josta tulevaisuudessa voidaan saada apua putkiremonttien määrän arviointiin.

1970-luvun taloyhtiöitä korjattu eniten

Tutkimusaineisto putkiremonttien tarkasteluun rakennus­vuosikymmenen mukaan on liian vähäistä tehtäväksi vuositasolla. Siksi vertailu tehdään tässä kolmivuotis­jaksoittain. Vertailtavat jaksot ovat vuodet 2015–2017 ja 2018–2020.

Taulukossa 2 on näiden kahden jakson yhteenlasketut korjauskustannukset ja putkiremontti­kustannukset. Havainnoinnin tueksi taulukkoon on laskettu putkiremonttien osuudet kokonaiskorjaus­kustannuksista.

Lähde: Tilastokeskus

Sekä korjauskustannuksina että putkiremontti­kustannuksina mitaten 1970-luvun taloyhtiöt ovat kärjessä ajanjaksolla 2018–2020. Mutta vain niukasti. 1960-luvun taloyhtiöissä kustannukset ovat samassa kokoluokassa, eikä näin vähäisellä marginaalilla voi varmasti sanoa, kumpi ikäluokista on korjatumpi. 

Kun tarkastellaan myös ajanjakson 2015–2017 korjauskustannuksia, vaikuttaa selvältä, että 1970-luvun taloyhtiöt ovat ajamassa ohi. 1960-luvulla rakennetut taloyhtiöt olivat vuosina 2015–2017 korjatuin luokka, ja ero oli erityisen suuri putkiremonteissa. Taulukosta havaitaan myös se, että vesi- ja viemäröinti­järjestelmäremonttien osuus kaikista korjauksista on kasvanut kaikissa ikäluokissa lukuun ottamatta 1960-luvun taloyhtiöitä, joissa putkiremonttien osuus on laskenut roimasti.

Muista poiketen kahdessa nuorimmassa talojen ikäluokassa korjauksiin käytetty rahamäärä on kasvanut. 1990-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on korjattu vuosina 2018–2020 lähes 20 prosenttia enemmän kuin vuosina 2016–2018. Vastaavasti 1990-luvun jälkeen rakennetuissa taloyhtiöissä korjauskustannukset ovat nousseet peräti 36 prosenttia vastaavassa ajassa.

1960-luvun taloyhtiöt suhteellisesti korjatuimpia

Yllä tehdyissä vertailuissa ei ole huomioitu sitä, että taloyhtiö­kantaan rakennetun huoneistopinta-alan määrä vaihtelee eri rakennusvuosikymmeninä.

Taloyhtiöiden rakennus­vuosi­kymmenten perusteella tehtyjen kustannus­vertailujen rinnalla on hyvä tarkastella eri ikäluokkien suhteellisia kokoja. Taloyhtiöiden huoneistopinta-alaa on rakennettu selvästi eniten 1970-luvulla. (Taulukko 3)

Lähde: Tilastokeskus

Kun remontointiin eri vuosikymmenien taloyhtiöissä käytetty rahamäärä jaetaan samalla vuosikymmenellä rakennetun taloyhtiökannan pinta-alalla saadaan suhdeluku, jonka avulla voidaan verrata eri vuosikymmenten taloyhtiöiden korjauksia taloyhtiö­kannan koko huomioiden.

Suhteutettuna huoneistopinta-alaan 1960-luvun taloyhtiöiden korjauksiin on käytetty ylivoimaisesti eniten rahaa vuosina 2018–2020. Suhteessa taloyhtiö­kannan huoneistoalaan 1960-luvun talojen korjauksiin on käytetty 70 prosenttia enemmän rahaa kuin 1970-luvun taloyhtiöihin. (Kuvio 1)

Putkiremonttien taloyhtiöiden kokoon suhteutettujen kustannusten ero 1960-luvun ja 1970-luvun taloyhtiöiden välillä on kaventunut huomattavasti. Vuosina 2015–2017 putkiremontteihin käytettiin 1960-luvun taloyhtiöissä kolminkertainen rahasumma verrattuna 1970-luvun taloyhtiöihin. Ero on kaventunut ja on vuosina 2018–2020 ollut enää 1,7 kertainen. (Kuvio 2)

Kuvio 3 kertoo taloyhtiöiden suunnitelmista tehdä putkiremontti lähivuosina. Vuoteen 2016 asti suunniteltujen putkiremonttien määrä oli kasvussa. Vuoden 2016, jolloin putkiremontti oli suunnitelmissa 22 prosentilla taloyhtiöistä, jälkeen suunniteltujen putkiremonttien määrä on laskenut. Vuosi 2020 on aikasarjan heikoin vuosi putkiremonttien määrässä ja silloin putkiremontti oli tulevien 10 vuoden aikana suunnitelmissa vain 19 prosentilla taloyhtiöistä.

Kun 1980-luvun taloyhtiöissä suunnitellaan putkiremontteja, se tulee näkymään suunniteltujen putkiremonttien määrässä, sillä kappale­määräisesti 1980-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on eniten. Niistä suuri osa on rivitaloyhtiöitä, eikä huoneistopinta-alaa niissä ole lähellekään yhtä paljon kuin 1970-luvun taloyhtiöissä. Putkiremonttibuumi ei välttämättä ole siis enää kasvamassa.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -ryhmässä.