Sähköinen autoilu on tullut yhä useamman henkilöautoilijan ulottuville sähköautotarjonnan kasvaessa ja latauspisteverkoston laajentuessa. Tehokkaammat ja sitä kautta nopeammat laturit sekä nopeammin latautuvat autot ovat tehneet sähköautosta monelle varteenotettavan vaihtoehdon bensiini- tai dieselauton rinnalle. Kallistunut fossiilienergia on osalla saattanut kallistaa vaakakupin sähköauton puolelle. Myös täyssähköisten työsuhdeautojen verotus on nyt aiempaa houkuttelevampaa.

Sähköautoilu on kuitenkin edelleen harvojen herkkua. Manner-Suomen henkilöautokannasta maaliskuun lopussa vain joka sadas henkilöauto oli sähköauto. Valtaosa liikennekäytössä olevista henkilöautoista on edelleen joko bensiini- tai dieselkäyttöisiä, ja ladattavien hybridienkin osuus oli vain kolme prosenttia. (Kuvio 1.)

Suuri osa sähköautoista löytyy suurista kaupungeista. Täyssähköisistä henkilöautoista 38 prosenttia eli 10 413 autoa oli rekisteröity Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Tampereella oli liikennekäytössä 1 260, Turussa lähes tuhat ja Oulussa 730 sähköautoa.

Isojen kaupunkien naapurikuntiin oli rekisteröity asukasmäärään nähden paljon sähköautoja. Suhteessa eniten sähköautoja oli Kauniaisissa, jossa oli lähes 15 sähköautoa tuhatta asukasta kohden. Manner-Suomessa sähkökäyttöisiä henkilöautoja oli viisi tuhatta asukasta kohden ja Helsingissä vastaava luku oli kahdeksan.

Maaliskuun lopussa vain kuuteen Manner-Suomen kunnista – Halsualle, Kaaville, Lestijärvelle, Puolangalle, Savukoskelle sekä Taivalkoskelle – ei ollut rekisteriin merkittynä yhtään täyssähköautoa liikennekäyttöön. Ladattavia hybridejä löytyi kuitenkin rekisteröitynä jo jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.

Uusista autoista yhä useampi kulkee ainakin osin sähköllä

Uuden auton ostaja päätyy yhä useammin täyssähköautoon tai ainakin hybridiin, joko ladattavana tai ei-ladattavana. Vuonna 2021 ensirekisteröidyistä lähes sadastatuhannesta henkilöautosta sähköautoja oli kymmenen prosenttia ja ladattavia hybridiautoja 20 prosenttia. Ladattavien henkilöautojen osuus oli siis kokonaisuudessaan lähes kolmannes uusista henkilöautoista. (Kuvio 2.)

Vauhti ei ole hidastunut vuoden 2022 alkupuolellakaan. Ladattavien autojen osuus ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli tammi-huhtikuussa 34 prosenttia.

Bensiinikäyttöisten henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä oli vuonna 2021 vielä lähes 60 prosenttia, ja niiden osuus rekisteröinneistä on pysynyt alkuvuonna 2022 samalla tasolla. Dieselkäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat pudonneet kymmenen prosentin tuntumaan.

Bensiini- ja dieselkäyttöisiksi tilastoitujen henkilöautojen joukossa on kuitenkin myös kevythybridejä ja ei-ladattavia hybridiautoja eli henkilöautoja, joiden ajoakkua ladataan ainoastaan ajon aikana. Kevythybridien ja ei-ladattavien hybridien ensirekisteröinnit kirjautuvat pääkäyttövoiman mukaisesti bensiini- tai dieselautoihin.

Vuonna 2022 ensirekisteröidyistä bensiinikäyttöisistä henkilöautoista yli puolet on ollut kevythybridejä tai muita ei-ladattavia hybridejä ja dieselkäyttöisistäkin henkilöautoista vastaava osuus on ollut noin neljäsosan. Uusien henkilöautojen ostajat hyödyntävät sähköä liikkumisessaan kokonaisuudessaan siis entistä enemmän.

Ladattavien henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä oli suurinta Uudellamaalla, jossa vuonna 2021 yli kolmannes ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli sähköautoja tai ladattavia hybridejä. Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa rekisteröidyistä uusista henkilöautoista ladattavia oli noin 30 prosenttia. Pienin osuus ladattavista henkilöautoista oli Kainuussa ja Lapissa, jossa jäätiin noin 20 prosentin tuntumaan.

Tuontiautoistakin iso osa sähköautoja

Suomeen tuotiin vuonna 2021 yhteensä noin 45 000 käytettyä henkilöautoa, joiden joukossa oli runsaasti ladattavia henkilöautoja. Noin neljännes oli ladattavia hybridejä ja kahdeksan prosenttia täyssähköautoja. Alkuvuonna 2022 ladattavien autojen osuus kaikista käytettynä yksittäismaahantuoduista henkilöautoista on ollut peräti 45 prosenttia. (Kuvio 3.)

Käytettynä maahantuoduissa henkilöautoissa dieselkäyttöisten autojen osuus on ollut ensirekisteröidyistä henkilöautoista poiketen bensiiniautojen osuutta suurempi. Käytettynä maahantuoduista henkilöautoista bensiinikäyttöisten osuus oli 27 prosenttia vuonna 2021 ja 24 prosenttia alkuvuonna 2022. Dieselkäyttöisten osuudet olivat vastaavasti 36 ja 28 prosenttia. (Kuvio 3.)

Eniten käytettyjä henkilöautoja tuotiin Ruotsista ja Saksasta. Sähköautoja tuotiin eniten Saksan ja Ruotsin lisäksi Alankomaista, Italiasta ja Ranskasta. Ladattavia hybridejä puolestaan maahantuotiin eniten Ruotsin ja Saksan lisäksi Alankomaista ja Belgiasta. Kaasu- ja etanolikäyttöisiä henkilöautoja tuotiin pääasiassa Ruotsista.

Yritykset sähköistävät ajoneuvokantaansa

Sähkökäyttöisistä henkilöautoista ja ladattavista hybridiautoista 75 prosenttia oli rekisteröity yksityishenkilöille ja 25 prosenttia puolestaan yrityksille. Sähköautoista 60 prosenttia oli rekisteröity miesten käyttöön ja naisille 15 prosenttia.

Naisten käytössä olevista henkilöautoista sähkökäyttöisiä oli noin puoli prosenttia ja ladattavia puolitoista prosenttia. Miesten käytössä olevista henkilöautoista vastaavat luvut olivat yksi prosentti ja kolme prosenttia. (Kuvio 4.) Miesten käyttöön rekisteröidyille sähköautoille oli kuitenkin keskimääräistä useammin merkitty rekisteriin myös muu käyttäjä.

Yritysten käytössä olevista henkilöautoista sähkökäyttöisiä oli neljä prosenttia ja ladattavia hybridejä 10 prosenttia (kuvio 4).

Sähköautot vaikuttavat ainakin toistaiseksi olevan hieman keskimääräistä nuorempien autonomistajien suosiossa. Yksityiskäytössä olevista täyssähköautoista lähes kolmannes oli rekisteröity 35–44-vuotiaille. Sähköautoilijoiden mediaani-ikä onkin kahdeksan vuotta polttomoottoriautoilijoita alhaisempi. (Kuvio 5.)

Ladattavista hybrideistä puolet on rekisteröity 35–54-vuotiaille. Sähköautot eivät kuitenkaan muodosta missään ikäryhmässä prosenttiyksikköä korkeampaa osuutta henkilöautojen kokonaismäärästä, ja ladattavat hybridiautotkin pääsevät korkeimmillaan vain 3,5 prosenttiin 35–44-vuotiaille rekisteröityjen henkilöautojen kokonaismäärässä. (Kuvio 5.)

Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä korostuu perinteisempien bensiinikäyttöisten henkilöautojen muita ikäryhmiä suurempi osuus (kuvio 5).

Ikäryhmästä riippumatta bensiini- tai dieselkäyttöiset henkilöautot ovat kuitenkin valtavirtaa, ja niiden osuus on reilusti yli 90 prosenttia ikäryhmästä riippumatta (kuvio 5).

Sähköisiä ajoneuvoja myös taksi- ja bussiliikenteessä

Sähköautoilua saattaa päästä kokeilemaan myös omistamatta sähköautoa itse. Luvanvaraisessa liikenteessä eli pääasiassa taksikäytössä olevista henkilöautoista sähköautoja oli kolme prosenttia ja ladattavia hybridejä neljä prosenttia. Vallitseva käyttövoima on toistaiseksi diesel, joita oli yhteensä 80 prosenttia kaikista luvanvaraisessa liikenteessä olevista henkilöautoista.

Liikennekäytössä olevista linja-autoista 272 oli sähkökäyttöisiä, mikä on kaksi prosenttia kaikista liikennöivistä linja-autoista. Vuonna 2021 ensirekisteröidyistä vajaasta neljästäsadasta linja-autosta tasan puolet oli sähkökäyttöisiä, ja niitä voikin tulla vastaan yhä useammin ainakin lähiliikenteessä.

Sähköauton tai ladattavan hybridin voi myös vuokrata, vaikkakin edelleen vuokraamoista on todennäköisintä saada ajoon bensiinikäyttöinen ajoneuvo. Onkin siis todennäköisintä, että omistamatta sähköautoa ei sellaisen rattiin tai takapenkille ensimmäisenä päädy.

Sähköistymiskehitys jatkuu

Liikenne sähköistyy askel kerrallaan, mutta muutos ottaa aikaa ja bensiini- ja dieselautot ovat liikenteessä vielä pitkään. Norja on yksi maailman maista, jossa tieliikenteen sähköistyminen on edennyt pitkälle, ja sielläkin vuoden 2021 lopussa henkilöautokannasta 73 prosenttia oli joko bensiini- tai dieselkäyttöisiä.

Sähköistymiskehitystä ei helpota autoteollisuutta riivaava komponenttipula. Autojen toimitusajat voivat olla pitkiä ja käyttövoimasta riippumatta uuden auton saanti on hidasta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pahentaa komponenttipulaa, mutta fossiilisesta itäenergiasta luopuminen voi myös nopeuttaa uusiutuvaan energiaan perustuvan teknologian käyttöönottoa Euroopassa.

Euroopan unionin autonvalmistajille asettamat sitovat päästötavoitteet pitävät huolen siitä, että tarjolle tulee jatkuvasti uusia sähköautomalleja. Tällä hetkellä autovalmistajat pääsevät voimassa oleviin päästötavoitteisiin sähköistämällä automallistoaan, sillä sähköautojen laskennalliset hiilidioksidin paikallispäästöt ovat nolla. Euroopan unionin uusin tavoite on, että vuonna 2035 kaikki EU:ssa myytävät uudet henkilö- sekä pakettiautot ovat päästöttömiä. Tämä tarkoittaisi uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamista ja painopisteen siirtymistä nollapäästöisiin autoihin.

Kirjoittajat Matti Kokkonen, Sami Lahtinen ja Nico Maunula työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yhteiskunta­tilastoissa Liikenne ja matkailu -ryhmässä.

Matti Kokkonen ja Sami Lahtinen keskustelevat liikenteen sähköistymisestä myös Pasi Pielan kanssa Faktanvartijassa.

Lähteet:

Statistisk sentralbyrå (SSB), Norjan tilastokeskus. Registered vehicles.

Tilastokeskus, moottoriajoneuvokanta.

Tilastokeskus, moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit.

Traficom, tilastotietokanta.