Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Suomessa yrittäminen yleisempää kuin muissa Pohjois­maissa, osa-aikatyötä tehdään selvästi vähemmän

22.7.2022
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Istock

Suomessa oli viime vuonna yrittäjiä 13,5 prosenttia kaikista työllisistä. Osuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Osa-aikatyötä Suomessa tehdään vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta enemmän kuin Virossa.

Suomessa yleisin työnteon muoto on jatkuva koko­aikainen palkkatyö. Viime vuonna 62 prosenttia 15−74-vuotiaista työllisistä työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa koko­aikaisessa työsuhteessa palkansaajana. (Kuvio 1)

Toiseksi eniten tehdään työtä jatkuvassa osa-aikaisessa työsuhteessa. Lähes yhtä yleistä on määräaikainen kokoaika­työ.

KUVIO 1. TYÖLLISTEN ERILAISET TYÖNTEON MUODOT 2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ
KUVIO  TYÖLLISTEN ERILAISISTA TYÖNTEON MUODOISTA 2021, PROSENTTIOSUUS TYÖLLISISTÄ. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Seuraavaksi tarkastelen yritystoiminnan ja osa-aikatyön yleisyyttä Pohjoismaissa ja Virossa. Ikäryhmänä on 15−74-vuotiaat. Yrittäjä­perheenjäseniä ei ole laskettu mukaan yrittäjiin.

Suomessa oli viime vuonna yrittäjiä 13,5 prosenttia kaikista työllisistä. Yrittäjien osuus työllisistä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yrittäjien osuus on pysytellyt 12 ja 14 prosentin välillä ja lähestynyt laskusuunnassa ollutta EU-maiden keskiarvoa. (Kuvio 2)

KUVIO 2. YRITTÄJÄT POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %
KUVIO YRITTÄJISTÄ POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat. *EU = 27 maata (2020 alkaen), ilman Iso-Britanniaa.

Yritystoiminta on ollut vähäisintä Norjassa ja Tanskassa, joissa myös nettotulot henkilöä kohden ovat Pohjoismaiden korkeimmat.

Yritystoiminnan houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä on varmasti lukemattomia. Kun sitä kysyttiin vuonna 2017 itse yrittäjiltä, tärkeimmiksi syiksi ryhtyä yrittäjäksi nousivat EU-maissa sopiva tilaisuus, perheyrityksen jatkaminen, alan käytäntö ja joustavat työajat.

Suomessa tärkeimpiä syitä olivat sopiva tilaisuus, alan käytäntö, muut syyt ja joustavat työajat.

Yrittäjien verrattain suuri osuus Suomessa kertoo siitä, että täällä yritystoiminta on ollut verrokkimaita houkuttelevampaa.

Yrittäjinä myös halutaan pysyä. Vuoden 2017 kyselyssä yrittäjiksi ryhtyneistä vain noin 10 prosenttia olisi työskennellyt samassa ammatissa mieluummin palkansaajana. EU-maissa vastaava osuus oli noin 16 prosenttia.

Suomessa tehdään vähemmän osa-aikatyötä kuin muissa Pohjoismaissa, mutta enemmän kuin Virossa

Vaikka osa-aikatyö on yleistynyt pitkään, Suomessa osa-aikatyötä tehdään edelleen selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Virossa osa-aikatyö on ollut Suomea harvinaisempaa. (Kuvio 3)

KUVIO 3. OSA-AIKATYÖNTEKIJÄT POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %
KUVIO OSA-AIKATYÖNTEKIJÖISTÄ POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat. *EU = 27 maata (2020 alkaen), ilman Iso-Britanniaa.

Viime vuonna osa-aikatyötä tekevien osuus Suomessa ylitti EU:n keskiarvon ja oli lähes 19 prosenttia kaikista työllisistä. Etenkin Suomessa työllisyys palautui koronan hellittäessä osa-aikatyönä.

Vuodesta 2020 työllisyys kasvoi eniten vähittäiskaupan alalla, jossa osa-aikatyötä tehdään määrällisesti eniten. Reippainta kasvu oli 15­−24-vuotiaiden ja 25−34-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa on tehty viime vuosina eniten osa-aikatyötä.

Osa-aikatyö on lisääntynyt enemmän yrittäjillä kuin palkansaajilla. Osa-aikatyötä tekevien yrittäjien ja perheenjäsenen yrityksessä työskentelevien osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 19 prosentista 26 prosenttiin.

Palkansaajilla osa-aikatyön osuus kasvoi vajaasta 15 prosentista reiluun 17 prosenttiin.

Vuonna 2021 vajaa kolmannes kaikista osa-aikatyöntekijöistä olisi halunnut tehdä kokoaikatyötä. Heidän osuutensa on pysytellyt viime vuosina melko samalla tasolla.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.

 

Huom! EU-maissa työvoimatutkimuksen menetelmä ja sisältö uudistuivat 2021 alkaen, eivätkä Eurostatin vuoden 2021 tiedot ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Tässä Eurostatin tietoja on käytetty pitemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseksi vertailumaissa. Suomen tietoja on taustoitettu käyttämällä aikasarjakorjattuja kotimaisen työvoima­tutkimuksen tietoja.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons