Velka on yleistä ammattikorkeakoulu­opiskelijoiden keskuudessa, ilmenee alkuvuonna 2022 tehdystä kyselystä. Kysely tehtiin osana juuri julkaistua Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä Nuorten aikuisten velkaantuneisuus – Covid-19-pandemian vaikutus.

Tilastokeskus toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Opinnäytetyössä tutkittiin muun muassa koronapandemian taloudellisia vaikutuksia, velan määrää ja velanoton yleisyyttä, maksuvaikeuksien kohtaamista sekä ammattikorkeakoulu­opiskelijoiden näkemyksiä talousopetuksesta.

Verkkokyselyyn vastasi noin 1 500 iältään 18–34-vuotiasta ammattikorkeakoulu­opiskelijaa. Vastaajista reilulla enemmistöllä, lähes 84 prosentilla, oli jotakin lainaa tai velkaa.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä kuuden ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyyn osallistuivat Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu sekä Vaasan ammattikorkeakoulu.

Verkkokyselyn linkki välitettiin opiskelijoille sähköpostin, opiskelijoiden intran tai Yammer-kanavan kautta, kunkin ammattikorkeakoulun käytänteiden mukaan.

Valtaosalla opiskelijoista opintolainaa

18–34-vuotiasta ammattikorkeakouluopiskelijoista velka oli yleisintä vanhemmilla vastaajilla: 25–34-vuotiaista noin 88 prosentilla oli velkaa. 18–24-vuotiaissa vastaava osuus oli lähes 80 prosenttia.

Vastaajien keskuudessa yleisin velkatyyppi oli opintolaina, jota oli lähes 73 prosentilla. Toiseksi yleisintä oli asuntolaina, jota oli miltei viidenneksellä. Kolmanneksi yleisin velkatyyppi oli osamaksu- tai leasingvelka, joka sisälsi myös autolainat rahoitusyhtiöiltä. Osamaksu- tai leasingvelkaa oli noin 16 prosentilla opiskelijoista. Neljänneksi yleisin velkatyyppi oli korollinen luottokorttivelka, jota oli lähes 12 prosentilla vastaajista. (Kuvio 1)

Kyselyyn vastanneista noin 52 prosenttia oli ottanut lainaa koronapandemian aikana. Tämän lisäksi lainanottoa suunnitteli lähes kolme prosenttia vastaajista. (Kuvio 2)

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajien suhtautumista velkaan. Enemmistö vastaajista suhtautui asuntolainaan myönteisesti: noin 67 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”Asuntolaina on tavoittelemisen arvoinen asia”. (Kuvio 3)

Myönteinen suhtautuminen asuntolainaan ilmeni myös vastaajien velkatyypeissä: asuntolaina oli toiseksi yleisin velkatyyppi. Kulutusluottoihin ja pikavippeihin suhtauduttiin varauksellisemmin. Vastaajista 96 prosenttia oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteestä ”Kulutusluotot tai pikavipit ovat hyvä tapa rahoittaa hankintoja”.

Kulutusluotto- tai pikavippivelka olikin melko harvinaista vastaajien keskuudessa: kulutusluottovelka oli kolmanneksi harvinaisin velkatyyppi ja pikavippivelka harvinaisin. Kulutusluotto­velkaa oli kuudella prosentilla vastaajista ja pikavippivelkaa noin kahdella prosentilla.

Korona vaikeutti talouden hallintaa

Koronapandemia oli vaikuttanut taloudellisesti reiluun neljännekseen vastaajista. Lähes 27 prosenttia vastaajista koki, että pandemia oli vaikuttanut henkilökohtaisen talouden hallintaan. Pandemian aiheuttamia tulonmenetyksiä oli kokenut noin 28 prosenttia vastaajista.

Enemmistö kyselyyn vastanneista ei ollut kokenut vaikeuksia laskujen maksamisessa: miltei 73 prosenttia vastasi kielteisesti laskujen maksuvaikeuksia koskevaan kysymykseen. Maksuvaikeuksia kokeneista noin 19 prosenttia oli kohdannut vaikeuksia viimeisen vuoden aikana ja noin kahdeksan prosenttia aiemmin kuin vuosi sitten.

Maksuhäiriömerkinnät ja perintä- ja ulosottoasiat olivat vastaajien keskuudessa melko harvinaisia. Yli 95 prosentilla vastaajista ei ollut maksuhäiriömerkintää eikä laskuja tai velkaa perinnässä tai ulosotossa. Nuorimmassa ikäluokassa maksuhäiriö­merkinnät ja perintä- ja ulosottoasiat olivat harvinaisimpia. Vanhimman ikäluokan vastaajien keskuudessa maksuhäiriö­merkintöjä ja perintä- ja ulosottoasioita ilmeni eniten.

Opiskelijoilla velka keskimääräistä yleisempää – syynä opintolaina

Tilastokeskuksen velkaantumistilasto kuvastaa asuntokuntien velkoja. Asuntokunta muodostuu samassa asuinhuoneistossa asuvista henkilöistä. Asuntokuntia voidaan tarkastella viitehenkilön iän perustella. Viitehenkilö viittaa asuntokunnan suurituloisimpaan henkilöön. Ikäluokkakohtaisen jaottelun avulla voidaan tarkastella erilaisissa elämänvaiheessa olevien henkilöiden velkatilannetta (taulukko 1).

Lähde: Tilastokeskus, velkaantumistilasto.

Vuonna 2020 alle 25-vuotiaiden asuntokunnista 60 prosentilla oli velkaa. 25–34-vuotiaissa osuus oli 73 prosenttia. Vastaavasti kaikista asuntokunnista 53 prosenttia oli velallisia. Ammattikorkeakoulu­opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan velka oli näin ollen hieman yleisempää kuin velkaantumistilasto antaisi olettaa. Eroa selittänee merkittävissä määrin opintovelan yleisyys verkkokyselyn vastaajilla.

Velkaantumistilasto sisältää asuntovelat, elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat sekä muut velat. Opintovelka sisältyy muut velat -luokkaan, johon kuuluvat lisäksi muun muassa kulutusluotot, autolainat sekä vapaa-ajan asuntojen lainat. Vuonna 2020 alle 25-vuotiaiden asuntokunnilla muuta velkaa oli 58 prosentilla. 25–34-vuotiailla asuntokunnilla osuus oli 61 prosenttia. Muun velan osuudet olivat kyseisissä ikäluokissa suurimmat. Myös kyselytutkimuksessa ilmeni, että vanhempien opiskelijoiden joukossa osamaksu- ja leasingvelkojen sekä korollisen luottokortti­velan osuudet ovat suurempia kuin nuorimmilla opiskelijoilla.

Velkaantumistilaston mukaan asuntovelkaa oli vuonna 2020 vähiten alle 25-vuotiaiden asuntokunnilla. Heistä asuntovelallisia oli seitsemän prosenttia. 25–34-vuotiaista asuntovelkaa oli 37 prosentilla. Velkaantumistilaston tiedot ovat näin ollen linjassa kyselytutkimuksen tuloksien kanssa: kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista asuntolainaa oli noin kahdeksalla prosentilla ja 25–34-vuotiaista lähes 35 prosentilla.

Kaikista asuntokunnista asuntovelallisia oli 31 prosenttia. 25–34-vuotiaiden ikäluokassa asuntovelallisten osuus oli siis korkeampi kuin asuntokunnilla keskimäärin. Ensiasunnon ostoikä osuu kyseiseen ikäluokkaan: esimerkiksi vuonna 2019 ensiasunnon ostajien keski-ikä oli noin 30 vuotta. Ensiasunnon ostaminen noin 30-vuotiaana näkyy sekä tilastossa että kysely­tutkimuksessa asuntovelallisten osuuden kasvuna 25 vuotta täyttäneiden joukossa.

Alle 25-vuotiaiden asuntokuntien velkamäärä oli vuonna 2020 yhteensä 2,9 miljardia euroa. 25–34-vuotiailla määrä oli 28,4 miljardia euroa.

Velallisissa asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli alle 25-vuotias, velan määrä oli keskimäärin 24 300 euroa. 25–34-vuotiailla velkaa oli selvästi enemmän, 91 600 euroa. Velkamäärän kasvua selittää asuntovelka. (Kuvio 4)

Alle 25-vuotiaiden velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli selvästi pienempi kuin mulla velallisilla asuntokunnilla. Tässä ikäluokassa asuntovelka oli harvinaisinta, joskin keskimääräinen asuntovelka oli alle 25-vuotiailla samansuuruinen kuin muillakin asuntovelallisilla.

Alle 25-vuotiailla muu velka muodosti ikäluokan kokonaisvelasta hieman yli puolet. Asuntovelan osuus oli hieman alle puolet. Alle 25-vuotiailla on melko vähän velkaa, mikä nostaa asuntovelan osuutta kokonaisvelasta, vaikka asuntovelka on kyseisessä ikäluokassa harvinaista.

25–34-vuotiaiden ikäluokassa keskimääräinen velka oli hieman korkeampi kuin asuntokunnilla keskimäärin. Tässä ikäluokassa erityisesti asuntovelan määrä oli keskimääräistä suurempi. Asuntovelan osuus ikäluokan veloista oli 78 prosenttia. Euromääräisesti asuntovelkaa oli kyseisessä ikäluokassa paljon: vuonna 2020 yhteensä 22,1 miljardia euroa.

Asuntovelan määrä ei ole kasvanut vuosittain, toisin kuin muiden velkojen määrä. Alle 35-vuotiailla asuntokunnilla asuntovelka on supistunut useana vuotena (kuvio 5). Muutosta voi osaltaan selittää vuokralla-asumisen yleistyminen nuorten keskuudessa. Vuokra-asumisen yleistymistä selittänee esimerkiksi asuntojen hintojen voimakas nousu kasvukeskuksissa.

AMK-tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että omistusasuminen kuitenkin kiinnostaa nuoria aikuisia. Kiinnostus omistusasumista kohtaan näkyi tutkimuksessa esimerkiksi siinä, että kaksi kolmasosaa vastaajista piti asuntolainaa tavoittelemisen arvoisena asiana.

Muut velat ovat alle 35-vuotiailla kasvaneet vuodesta 2014 lähtien asuntovelkoja nopeammin (kuvio 6). Erityisesti alle 25-vuotiaiden ikäluokassa muut velat ovat kasvaneet kaikkia asuntokuntia voimakkaammin vuodesta 2014 alkaen.

Maksuhäiriöiden todennäköisyys kasvaa opiskelijan iän noustessa

Velkaantumisaste kuvastaa asuntokuntien käytettävissä olevien vuositulojen suhdetta velkamäärään. Vuonna 2020 velkaantuminen oli velkaantumisasteen perusteella merkittävintä 35–44-vuotiailla, mutta myös 25–34-vuotiailla velkaantumisaste oli korkea. Nuorimmassa ikäluokassa velkaantuneita asuntokuntia oli vähiten.

Velkaantumisasteen tarkastelu osoittaa, että velkaantumisen tapahtuu hieman alle 35-vuotiaana: velkaantumisaste nousee huomattavasti 25–34-vuotiaiden joukossa, ollen korkeimmillaan 35–44-vuotiaiden ikäluokassa. Vanhemmissa ikäryhmissä velkaantumisaste alkaa laskea. (Kuvio 7)

Kyselytutkimukseen vastanneiden enemmistöllä ei ollut maksuhäiriömerkintöjä eikä laskuja tai velkaa perinnässä tai ulosotossa. Velkaantumisasteen nousu 25–34- ja 35–44-vuotiailla ei näy ammattikorkeakoulu­opiskelijoilla vaikeuksina velanhoidossa tai laskujen maksamisessa.

Maksuhäiriöiden tai perintä- ja ulosottoasioiden todennäköisyys kasvoi kuitenkin opiskelijoiden iän noustessa. 18–24-vuotiasta maksuhäiriöiden, perintä- ja ulosottoasioiden kanssa tekemisissä olleiden osuus oli noin kaksi prosenttia. 30–34-vuotiaiden joukossa vastaava osuus oli yhdeksän prosenttia. Menoista selviytymiseen liittyviä vaikeuksia koettiin siis selvästi yleisemmin vanhempien vastaajien keskuudessa.

Mahdolliset maksuvaikeudet voivat tulla ilmi myös opintojen päätyttyä.  Ylen uutisen mukaan vastavalmistuneilla ja pätkätyöläisillä on eniten velkaongelmia. Opiskelijoiden velkaantuneisuus kasvaa voimakkaasti, mikä näkyy myös Takuusäätiön asiakaskunnassa: vuonna 2021 velkaneuvontaan hakeutui 40 prosenttia enemmän opintovelallisia kuin vuotta aiemmin. 

Kirjoittaja opiskelee Laurea-ammattikorkeakoulussa liiketalouden tradenomiksi.

Lähde: Nieminen, Emilia. 2022. Nuorten aikuisten velkaantuneisuus – Covid-19-pandemian vaikutus. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu.