YLE uutisoi taannoin todennäköisesti Suomen vanhimmasta työssä­käyvästä henkilöstä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lisää yli 74-vuotiaiden työllisyyttä, ja heistä käytetään nimitystä seniori­työllinen tai -palkansaaja.

Työvoimatutkimuksen tiedoista julkaistava yleinen työllisyys­aste pitää sisällään 15–64-vuotiaat. Työllisten määrään lasketaan yleensä 15–74-vuotiaat. Työvoima­tutkimukseen on kuitenkin vuodesta 2021 alkaen sisällytetty mukaan myös 75–89-vuotiaat.

Näin ollen nyt on mahdollista julkaista tietoja seniori­työllisistä vertaamalla lukuja Ruotsin kanssa.

Vuonna 2021 Suomessa oli keskimäärin vajaat 20 000 seniorityöllistä, kun käytetään työllisen henkilön virallista määritelmää.

Ruotsissa on iäkkäämmillä perinteisesti korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa, ja vuonna 2021 seniorityöllisiä olikin siellä yli kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna, eli 62 000.

Valtaosa seniorityöllisistä on iältään 75–79-vuotiaita. Tulorekisteritiedot antavat tarkempaa kuvaa ikä­ryhmittäisestä palkansaajien määrästä myös vanhemmissa ryhmissä.

Miehet, yrittäjät ja osa-aikatyö korostuvat

Todennäköisimmin iäkäs työllinen on miesyrittäjä osa-aikaisessa työssä.

Suomessa seniorityöllisistä reilut 70 prosenttia oli miehiä vuonna 2021, kun vastaava luku Ruotsissa oli 63 prosenttia.

Ammattiaseman mukaan yrittäjiä oli 12 000 ja palkansaajia noin 5 000. Työllisiksi luettavien yrittäjä­perheenjäsenten määrä jäi Suomessa hyvin pieneksi, mutta heitäkin on jonkin verran. Kuviossa 1 on esitetty ammatti­aseman mukainen vertailu Ruotsin kanssa.

Vuonna 2021 osa-aikatyössä oli seniori­työllisistä Suomessa reilut 70 prosenttia, Ruotsissa jopa 85 prosenttia. Nuoremmassa väestössä osa-aika- ja kokoaikatyön suhde on lähes päinvastoin, eli kokoaika­työtä tekeviä on valtaosa.

Senioripalkansaajan mediaani­palkka oli 740 euroa kuukaudessa

Kokeellisessa tilastossa ”Tulorekisterin palkat ja palkkiot” kuvataan, miten kuukausittain on maksettu palkka- ja palkkiotuloja. Näiden tietojen mukaan vähintään 75-vuotiaita palkansaajia oli tyypillisesti kuukaudessa noin 3 500 vuonna 2021.

Palkkatulojen mediaani oli noin 740 euroa, mikä viittaa siihen, että suurin osa työskenteli osa-aikaisena. Mediaanitulo oli miehillä 841 euroa ja naisilla 552 euroa. (Kuvio 2).

Noin kymmenen prosenttia 75 vuotta täyttäneistä tienasi vähintään 3 000 euroa kuukaudessa, joten kokoaikaisia heistä voi arvioida olevan ainakin tuon kymmenesosan.

Yli 74-vuotiaista palkansaajista miesten osuus oli vuonna 2021 lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Miesten kuukausi­ansioiden keskiarvo oli noin 1 600 euroa ja naisten 1 100 euroa. Kaikista 75 vuotta täyttäneistä palkansaajista joka toinen oli 75–79-vuotias mies.

Tulorekisterin aineistosta tilastoidaan myös sellaisia tulonsaajia, jotka ovat saaneet palkkiotuloja, mutta eivät palkkatuloja. Yli 74-vuotiaissa palkkio­tulonsaajien määrä, noin 15 000 kuukausittain, on moninkertainen palkkatulojen saajiin verrattuna, koska palkkio­tulonsaajissa on mukana omaishoitajat.

Palkkiotulonsaajista suurempi osa on naisia ja sukupuolten väliset tuloerot ovat pieniä. Tyypillinen palkkiotulo oli vuonna 2021 muutama sata euroa kuukaudessa. Yli 80-vuotiaiden joukossa miesten lukumäärä kasvaa ja naisten ja miesten osuudet tasoittuvat.

Yli 80-vuotiaita palkkatulonsaajia on enää vähän

Vähintään 80-vuotiaita palkansaajia ilmoitettiin vuonna 2021 tulorekisteriin keskimäärin 750 kuukausittain. Näistä lähes kaksi kolmasosaa oli miehiä.

Yli 80-vuotiaiden osuus senioripalkansaajista oli noin viidesosa. Keskimääräiset palkkatulot ovat hieman pienempiä kuin 75–79-vuotiailla, mutta yli 3 000 euron kuukausituloja on myös tämän ikäisillä.

80-vuotiaita ja sitä vanhempia palkkio­tulonsaajia oli viime vuonna keskimäärin 7 500 kuukausittain, mikä oli hieman enemmän kuin 75–79-vuotiaiden lukumäärä. Heidän keskimääräiset palkkiotulonsa olivat vuonna 2021 lähes yhtä suuria kuin 75–79-vuotiailla.

Senioripalkansaajien määrä ylittänyt koronaa edeltävän tason

Vuonna 2019 yli 74-vuotiaita palkansaajia oli tulorekisterin mukaan noin 3 000 kuukausittain. Pahimpien koronarajoitusten aikana keväällä 2020 heidän määränsä supistui alle 2 500:n. Tämän jälkeen vähintään 75-vuotiaiden palkansaajien määrä on kasvanut ja noussut selvästi koronaa edeltävää tasoa suuremmaksi.

Myös palkkiotulonsaajien määrä on noussut viime vuosina, ja koronan vaikutus on ollut pienempi määrän vaihteluihin.

Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaisia, vähintään 75-vuotiaita palkansaajia oli vuonna 2021 hiukan enemmän kuin mitä tulorekisterin tietojen mukaan. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että pieni osa tulorekisterin palkkionsaajista lukeutuu työvoima­tutkimuksessa palkansaajiksi.

Senioreiden ikäryhmä kasvussa – sitä myötä työllisyys

Yli 74-vuotiaiden lisääntyneeseen työssä käymiseen on ainakin kaksi syytä.

Suurten ikäluokkien tullessa tähän ikään vähintään 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2021 lähes kymmenen prosenttia. Samalla keskimääräinen eläkkeelle­siirtymisiän odote on noussut Suomessa trendin­omaisesti, mikä kertoo yleisestä halukkuudesta työskennellä entistä pitempään.

Enemmistö seniorityöllisistä on yrittäjiä, jotka eivät ole mukana tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilastossa. Näiden kohdalla työllisten aikasarja alkaa vasta vuodesta 2021.

Seniorit yrittäjinä tai palkansaajina ei ole tulevaisuudessakaan työvoimareservi siinä missä nuoremmat, mutta monella heistä on yhä annettavaa työelämässä ja arvokkaassa omaishoitajan työssä. Nähtäväksi jää, saavuttaako Suomi lähitulevaisuudessa Ruotsia iäkkäämpien työllisyydessä.

Kirjoittajat ovat yliaktuaareja Tilastokeskuksen palkat ja työelämä -ryhmässä.