Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yrittäjien työllisyys toipunut hyvin koronasta – tietyillä toimialoilla työllisyys kuitenkin edelleen heikompi

11.5.2022
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: iStock

Koronapandemia on heijastunut kielteisesti monen alan työllisyyteen. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on toipunut koronasta hyvin, mutta tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen heikompi. Koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän.

Koronapandemia on koetellut monia toimialoja ja heijastunut kielteisesti niiden työllisyyteen. Vaikka työllisyys oli kokonaisuudessaan jo toipunut kriisistä vuonna 2021, tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen koronaa edeltävää tasoa heikompi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan, taiteiden, viihteen ja virkistyksen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialojen työllisyys odottaa yhä täyttä toipumistaan. (Mesiäislehto ym. 2022.)

Pandemian vaikutus on ollut sillä tavoin aiemmista kriiseistä poikkeava, että kriisin alussa työllisyyden lasku kohdistui erityisesti naisiin (Sutela 2020, 2021). Naisten työllisyys on lähtenyt myös miesten työllisyyttä ripeämmin nousuun (Mesiäislehto ym. 2022). Tavanomaisemmin eri talouteen heijastuneissa kriiseissä naisten ja miesten työllisyysmuutokset ovat tapahtuneet päinvastaisessa järjestyksessä. Tätä tavanomaisesta poikkeavaa kehityskulkua selittää pandemian vaikutusten kohdistuminen erityisesti naisvaltaisille toimialoille.

Tässä artikkelissa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia yrittäjiin. Mitä muutoksia pandemia toi yrittäjien määrään ja rakenteeseen – vai toiko mitään? Millä tavoin koronapandemia vaikutti yrittäjien toimiala- ja ammattirakenteeseen ja nais- ja miesyrittäjien määrään? Yrittäjien tilannetta tarkastellaan huomioiden erityisesti nais- ja miesyrittäjien eriävät tilanteet (ks. myös Pärnänen 2022).

Valtaosa yrittäjistä on miehiä

Työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjien kokonaismäärä on pysytellyt jo varsin pitkään noin 330 000 – 340 000 henkilössä. Suurin osa yrittäjistä on miehiä naisten osuuden ollessa noin kolmannes (kuvio 1). Työllisistä miehistä yrittäjiä on noin 17–18 prosenttia ja naisista noin yhdeksän prosenttia.

Valtaosa työnantajayrittäjistä on miehiä (76 % vuonna 2020), kuten myös maatalousyrittäjistä (78 %). Muiden kuin maatalouden toimialan yksinyrittäjissä naisten osuus on jo suurempi, mutta tässäkin joukossa miehet ovat enemmistö (57 %).

Palkansaajiin verrattuna yrittäjät ovat vanhempia ja vähemmän koulutettuja (Sutela & Pärnänen 2018). Korona ei ole vaikuttanut yrittäjien ikärakenteeseen vaikkapa siten, että nuoret olisivat korona-aikana luopuneet yrittäjyydestä, vaan tilanne on tältä osin pysynyt vakaana.

Kuvio 1. Yrittäjien määrä vuosina 2009–2021 sukupuolen mukaan
Kuvio 1. Yrittäjien määrä vuosina 2009–2021 sukupuolen mukaan. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Koronakriisin vaikutukset yrittäjiin

Tarkastellaan aluksi kokonaiskuvaa siitä, millä tavoin koronakriisi näkyy yrittäjien työllisyyden muutoksissa.

Koronakriisin vaikutukset heijastuvat työmarkkinoille ajallisesti vaihtelevasti vuosien 2020 ja 2021 aikana. Alkuun pandemia vähensi yrittäjien määrää Suomessa vuosien 2019 ja 2020 välillä noin 4 000 yrittäjällä (15–74-vuotiaat). Tuolloin koronakriisin vaikutukset kohdistuivat naisyrittäjiin, sillä heidän määränsä väheni 5 000 yrittäjällä, kun vastaavasti miesyrittäjien määrä hieman kasvoi.

Erityisesti kriisin vaikutukset näyttävät vuoden 2020 aikana iskeneen yksinyrittäjänaisiin muiden ryhmien selvitessä pandemiasta vähemmin vahingoin. (Kuvio 2.) (Maatalousyrittäjät luetaan tässä tarkastelussa yksin- ja työnantajayrittäjiin sen mukaan, onko heillä palkattua työvoimaa vai ei.)

Ilahduttavaa kuitenkin on, että yrittäjien määrän notkahdus on jäänyt väliaikaiseksi. Kaiken kaikkiaan yrittäjien määrä kasvoi vuonna 2021 (+11 000) ja on jo ohittanut vuoden 2019 tason. Naisyrittäjien määrä on tosin vielä hivenen vuoden 2019 tasoa jäljessä, kun taas miehillä kasvu on ollut reippaampaa (kuviot 3 ja 4).

Kun aloja tarkastellaan vielä toimialoittain, huomataan, että koronapandemian aikana yrittäjien määrä on vähentynyt maatalouden ohella kaupan sekä taiteiden ja viihteen toimialoilla. Muutokset ovat kuitenkin olleet varsin vähäisiä, ja lähes kaikilla toimialoilla tilanne on palautunut ennalleen vuoden 2021 aikana.  

Kuvio 2. Yrittäjien määrän muutos vuosina 2019–2020 ja 2020–2021 yrittäjätyypin ja sukupuolen mukaan
Kuvio 2. Yrittäjien määrän muutos vuosina 2019–2020 ja 2020–2021 yrittäjätyypin ja sukupuolen mukaan. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Kuvio 3. Yrittäjien määrä vuosina 2010–2021 sukupuolen mukaan, miehet
Kuvio 3. Yrittäjien määrä vuosina 2010–2021 sukupuolen mukaan, miehet. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Kuvio 4. Yrittäjien määrä vuosina 2010–2021 sukupuolen mukaan, naiset
Kuvio 4. Yrittäjien määrä vuosina 2010–2021 sukupuolen mukaan, naiset. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Koronakriisissä on ollut vaihtelevia kausia. Väliin pandemia on helpottanut ja rajoituksia on voitu höllentää, mitä on usein seurannut rajoitusten kiristyminen seuraavassa hetkessä. Kaikki tämä on vaikuttanut yrittäjien toimintaan niin sen osalta, miten palveluita on voitu tarjota, kuin sen osalta, miten kuluttajat ovat toimineet.

Koronakriisin vaikutukset yrittäjiin näkyvät selvimmin, kun tarkastellaan yrittäjien määrän muutoksia vuosineljänneksittäin (kuvio 5). Vielä vuonna 2019 yrittäjien määrä kasvoi joka vuosineljänneksellä edellisen vuoden 2018 vuosineljänneksiin verrattuna. Suunta oli positiivinen vielä vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta jo toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä yrittäjien määrä väheni 8 000 hengellä.

Vuosineljännestarkastelu tuo hyvin esiin myös ripeän toipumisen. Kun koronapandemia siirtyi suvantovaiheeseen, yrittäjien määrä kasvoi jo vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Kasvu jatkui vuoden 2021 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä peräti 7 000, 19 000 ja 16 000 hengellä. Vuoden 2021 viimeinen vuosineljännes oli tosin jo tasaisempaa yrittäjien määrän muutoksen suhteen.

Kuvio 5. Yrittäjien määrän muutos vuosina 2019–2021 vuosineljänneksittäin edellisen vuoden neljännestietoihin verrattuna
Kuvio 5. Yrittäjien määrän muutos 2019–2021 vuosineljänneksittäin edellisen vuoden neljännestietoihin verrattuna. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Miesyrittäjien osalta työllisyyden toipuminen alkoi jo vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä, kun taas naisyrittäjillä kasvuun päästiin vasta vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä.

Kuvioissa 6 ja 7 näkyy hyvin, kuinka koronapandemia heijastui selvemmin nais- kuin miesyrittäjiin. Naisyrittäjien määrän lasku ei kohdistu erityisesti millekään toimialalle, vaan pandemia näyttää vähentäneen naisyrittäjyyttä juustohöylän tavoin eri aloilta.

Kuvio 6. Yrittäjien määrän muutos vuosineljänneksittäin vuosina 2019–2020 ja 2020–2021, miehet
Kuvio 6. Yrittäjien määrän muutos vuosineljänneksittäin vuosina 2019–2020 ja 2020–2021, miehet. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Kuvio 7. Yrittäjien määrän muutos vuosineljänneksittäin vuosina 2019–2020 ja 2020–2021, naiset
Kuvio 7. Yrittäjien määrän muutos vuosineljänneksittäin vuosina 2019–2020 ja 2020–2021, naiset. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Rakenteelliset muutokset yrittäjyydessä

Yksi yrittäjyyttä kuvaava selvä pitkän aikavälin muutos on ollut maatalousyrittäjien määrän väheneminen ja muiden alojen yksinyrittäjien määrän kasvu. Tämä rakenteellinen muutos on ollut trendinomainen aina aikasarjan alusta 1990-luvun lopulta (kuvio 8). Työnantajayrittäjien määrä on pysytellyt samalla tasolla koko tarkasteluajanjakson.

Tämä edellä kuvattu trendi jatkui osin samankaltaisena myös korona-aikana. Vuosien 2019–2021 välillä muiden kuin maatalouden alan yksinyrittäjien määrä kasvoi 10 000 yrittäjällä. Maatalousyrittäjien määrä sen sijaan ensin laski, mutta vuoden 2021 kohdalla lukumäärä on jälleen lievässä kasvussa työnantajien lukumäärän pysytellessä jotakuinkin samansuuruisena. (Kuvio 8)

Kuvio 8. Yrittäjät yrittäjätyypin mukaan vuosina 1997–2021, 15–74-vuotiaat, vanha ja uusi aikasarja
Kuvio 8. Yrittäjät yrittäjätyypin mukaan vuosina 1997–2021, 15–74-vuotiaat, vanha ja uusi aikasarja. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Yrittäjien määrät ovat osin pieniä eivätkä siten mahdollista koronakriisin vaikutusten tarkastelua ammateittain muuten kuin karkealla tasolla. Koronakriisi näyttää vähentäneen maanviljelijöiden, johtajien sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden määrää. Sen sijaan erityisasiantuntijoita on aiempaa enemmän koronapandemian jäljiltä, samoin palvelu- ja myyntityötä tekeviä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä.

Koronapandemian vaikutus yrittäjien määrään lopulta vähäinen

Kaiken kaikkiaan koronapandemian vaikutus yrittäjien määrään on jäänyt varsin vähäiseksi. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on vuoden 2020 notkahduksen jälkeen toipunut koronasta hyvin.

Miesyrittäjien määrä on jo ohittanut koronaa edeltävän ajan, mutta naisyrittäjien osalta on vielä kiinni kurottavaa vuoden 2019 tasoon nähden. Ylipäätään koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän. Tätä ei kuitenkaan selitä minkään yksittäisen toimialan koronasta aiheutuneet vaikeudet, vaan pikemminkin korona nirhaisi naisyrittäjyyttä vähän kaikilta toimialoilta. Ehkäpä naisyrittäjien parissa oli miesyrittäjiä enemmän jo ennen koronaa taloudellisen niukkuuden kanssa kamppailevia tai vaihtoehtoisesti naiset vetäytyvät muihin toimiin miehiä herkemmin taloudellisen tilanteen tiukennettua.

Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa Koronan vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanketta.

 

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla.

 

Lähteet:

Mesiäislehto, Merita & Elomäki, Anna & Kivipelto, Minna & Närvi, Johanna & Räsänen, Tapio & Sutela, Hanna ja Kärkkäinen, Elina (toim.) (2022). Koronakriisin vaikutukset sulkupuolten tasa-arvoon Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja.

Pärnänen, Anna (2022). Töiden vähenemistä ja irtisanomisia, mutta myös toiminnan kehittämistä – yrittäjät käyttäneet eri keinoja sopeutuakseen koronakriisiin. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Sutela, Hanna (2021). Koronakriisin sukupuolivaikutukset työmarkkinoilla näennäisen ristiriitaisia – pandemia heijastunut eri tavoin osa- ja kokoaikatyöhön. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Sutela, Hanna (2020). Koronakriisin työllisyysvaikutuksia on tarkasteltava sukupuolen mukaan – tällä kertaa iskut osuivat erityisesti naisiin. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons