Viime vuonna työelämän näkyvimpiä keskustelun aiheita oli koronan jälkeinen ”uusi normaali”. Monilla työpaikoilla pohdittiin, millaista hybridityöskentely tulee olemaan ja kuinka laajasti etätyötä tehdään jatkossa. Miltä vuosi 2022 sitten näytti, kun sitä tarkastellaan etätyötä tekevien määrällä?  

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuonna 11 prosenttia työllisistä ilmoitti työskennelleensä koko työaikansa kotona. Heidän osuutensa pieneni kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus nousi 13 prosenttiin. (Kuvio 1)

Koronarajoitusten poistuminen ja siirtyminen kokoaikaisesta etätyöstä hybridityöhön näkyi odotetusti koko työajan kotona työskennelleiden määrän vähenemisenä ja ainakin puolet ajasta kotona työskennelleiden lisääntymisenä.

Ei lainkaan kotona työskennelleitä oli 55 prosenttia työllisistä. Heidän osuutensa pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna.

Työvoimatutkimuksessa mitataan etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana työskennellyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan. Viides vaihtoehto on, ettei ole tehnyt työtä viimeisen neljän viikon aikana, esimerkiksi loman takia. Heitä oli neljä prosenttia vastaajista molempina tarkasteluvuosina.

Mittaustapa perustuu EU-asetukseen, jonka mukaan etätyö katsotaan kotona työskentelyksi.

Naiset työskentelivät miehiä useammin etänä

Aiemmin miehet tekivät naisia useammin etätyötä, mutta koronaviruspandemian myötä etätyön tekeminen yleistyi myös naisilla. Vuonna 2022 kotona työskentely oli hieman yleisempää naisilla. 

Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden naisten osuudet olivat viime vuonna hieman suurempia kuin vastaavat osuudet miehillä. Alle puolet työajasta tai ei lainkaan kotona työskennelleiden osuudet olivat taas pienempiä verrattuna miehiin. (Kuvio 2)

Korona-ajan kokemukset ovat voineet lisätä naisten halua tehdä etätyötä. Tilastokeskuksen keväällä 2021 toteuttaman koronakyselyn mukaan naiset olivat miehiä tyytyväisempiä etätyön sujuvuuteen. Pandemian aikana tyytyväisyys perheen ja työn yhteensovittamiseen kasvoi etenkin naisilla.

Valtiolla palattiin lähityöhön kuntia ja yrityksiä innokkaammin

Koko työajan kotona työskennelleiden osuus tippui valtiosektorilla viime vuonna 36 prosentista 21 prosenttiin, mutta ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä. Kunnissa ja yrityksissä etätyön määrä sen sijaan muuttui vain hieman vuodesta 2021. (Kuvio 3)

Kotona työskentely on ollut aiemminkin selvästi yleisempää valtiolla kuin kunnissa tai yrityksissä. Valtion suurimmilla toimialoilla − julkisessa hallinnossa (O), koulutuksessa (P) sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (M) − on paljon työpaikkoja, joiden työtehtäviin etätyö on soveltunut hyvin.

Tarkastellaan seuraavaksi etätyötä koko työajan kotona työskennelleiden ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden yhteenlaskettua osuutta. Näin on helpompi vertailla pääosan työajasta kotona työskennelleitä eri toimialoilla ja maakunnissa vuosina 2022 ja 2021.

Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä väheni hieman

Useimmilla toimialoilla työskentely etänä väheni hieman vuodesta 2021, kun verrataan kaikkia vähintään puolet työajastaan kotona työskennelleitä. (Kuvio 4)

Olisi voinut odottaa, että koronarajoitusten poistumisen jälkeen keväällä 2022 työpaikoille olisi palattu laajemminkin, mutta eri toimialoilla kotona työskentely vähentyi vain vähän. Muutamalla toimialalla kotona työskentely jopa lisääntyi. Näitä toimialoja olivat maatalous, metsätalous ja kalatalous; kaivostoiminta ja louhinta (AB), terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) sekä taiteet, viihde ja virkistys (R).

Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (D) kotona työskentelyn romahdusta saattaa osittain selittää Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttama energian kallistuminen. Vuosi 2022 oli lämpöpumppujen ja aurinkosähköjärjestelmien markkinoilla vilkas. Tällä toimialalla etätyö ei ollut yleistä ennen koronaa, joten kotona työskentelyn vähenemisen taustalla voi olla myös korona-aikana tekemättä jäänyttä huoltotyötä, jota viime vuonna tehtiin jälleen työkohteissa.

Etätyö lisääntyi eniten Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä

Kuudessa maakunnassa etätyö yleistyi entisestään. Edellisvuoteen verrattuna kotona työskentelevien määrä lisääntyi eniten Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. (Kuvio 5)

Pohjois-Karjalan ohella Lapissa ja Kainuussa etätyö oli ennen koronaa kaikkein harvinaisinta. Näissä maakunnissa etätyötä tekevien määrä kasvoi koronarajoitusten aikana eniten, ja väheni vuonna 2022 selvästi vain Kainuussa. Pohjois-Karjalassa kotona työskentely jopa selvästi yleistyi.

Vuonna 2021 Uusimaa menetti muuttoliikkeessä asukkaita muihin maakuntiin, esimerkiksi juuri Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kanta-Hämeeseen. Muuttajat ovat saattaneet lisätä kotona työskentelyä maakunnissa, mutta muuttoliikkeen vaikutusta osuuksiin on vaikea arvioida eikä vuoden 2022 muuttotietoja ole vielä saatavilla.

Uudellamaalla etätyö oli aiempien vuosien tavoin yleisintä. Koronarajoitusten väistyessä kotona työskentely jonkin verran väheni. Näin kävi myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa hyvin työllistävillä toimialoilla − kuten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (N), informaatiossa ja viestinnässä (J) sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (M) – kokoaikainen kotona työskentely alkoi viime vuonna korvautua osittain hybridityöllä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.