Viimeiset runsaat kolme vuotta ovat koetelleet varsinkin eurooppalaisia kuluttajia ja eri maiden erilaisia kotitalouksia jokseenkin ennen kokemattomalla tavalla. Keväällä 2020 koronapandemia ja siitä seurannut äkillinen vaikea talouskriisi rantautuivat myös Suomeen. Koronan vähitellen helpottaessa vuoden 2021 loppua kohti alkoi inflaatio kiihtyä ja lainojen korot lähtivät monen vuoden tauon jälkeen nousuun.

Lopulta helmikuussa 2022 tapahtunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti välittömästi rajun shokkivaikutuksen talouteen. Sota voimisti korkojen nousua ja sai ennen kaikkea aikaan maailmanlaajuisen energiakriisin. Sitä seurasi sähkön ja polttonesteiden raju kallistuminen, mikä taas kiihdytti inflaatiota entisestään.

Viime vuosien kriisit synkentäneet mielialoja kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä

Edellä kuvattu tapahtumakulku on odotetusti vaikuttanut myös Suomessa kuluttajien luottamukseen eli eri väestöryhmiä edustavien kansalaisten talouteen liittyviin näkemyksiin ja aikomuksiin.

Kuviossa 1 on esitetty taloudelliset mielialat tiivistävän kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluvun kehitys henkilön sosioekonomisen aseman mukaan. Tarkasteltava ajanjakso ulottuu vuoden 2019 toukokuusta alkaen aina syyskuuhun 2023.

Kuviossa 1 näkyvät koronakriisin sekä Venäjän hyökkäyksen ja energiakriisin kuluttajien luottamukseen aiheuttamat selkeät ”kuopat” – ja toisaalta myös kaksi toipumisen jälkeistä ”huippua”.

Eri sosioekonomisten ryhmien luottamus talouteen on systemaattisesti eri tasolla, mutta talouskriisit näyttävät koskettaneen kaikkia ryhmiä suunnilleen samalla tavalla suhteellisesti tarkasteltuna.

Opiskelijoiden ja työttömien usko talouteen hiipumassa

Jonkinlaisina poikkeuksina on havaittavissa työttömien luottamuksen heikentyminen jo pari kuukautta ennen koronakriisiä ja eläkeläisten muita voimakkaampi kielteinen reagointi Venäjän hyökkäykseen tai ehkä sähkön ja muiden kuluttajahintojen nousuun.

Aivan viime kuukausina opiskelijoiden ja työttömien usko talouteen on alkanut hiipua. Sen sijaan muissa väestöryhmissä näyttää aika vakaalta.

Arviot omasta taloudesta aavistuksen valoisampia kuin usko Suomen talouteen

Kuluttajien luottamuksen neljä osatekijää ovat arvio oman talouden nykytilasta, odotukset oman sekä Suomen talouden kehityksestä lähikuukausina ja omat aikomukset käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä. Keskityn seuraavassa tarkemmin kuluttajien oman talouden nykytilaan ja omiin kestokulutusaikeisiin (saldolukuina).

Suomalaiset ovat perinteisesti enimmäkseen vakaan luottavaisia oman taloutensa suhteen. Toki työllisten kuten toimihenkilöiden ja työntekijöiden usko omaan pärjäämiseen on johdonmukaisesti vahvempi kuin eläkeläisillä, opiskelijoilla tai etenkään työttömillä.

Kuviosta 2 nähdään, että edes viime vuosien myllerryksessä arviot omasta taloudesta eivät ole synkistyneet aivan yhtä voimakkaasti kuin yleinen luottamus Suomen talouteen.

Opiskelijoiden ja varsinkin yrittäjien omaa taloutta koskevat arviot romahtivat koronakeväänä 2020. Myöhemmin vuoden 2021 lopulla niin opiskelijoiden kuin yrittäjien näkemykset oman talouden nykytilasta kohenivat kuitenkin merkittävästi.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ei näytä olleen vuoden 2022 aikana selkeää vaikutusta kuluttajien oman talouden nykytilaa koskeviin näkemyksiin. Pikemmin on ehkä kyse arvioiden vähittäisestä heikentymisestä inflaation kiihtymisen, korkojen nousun ja energiakriisin seurauksena.

Kestotavaroiden ostoaikeet yhä jäissä – ylemmät toimihenkilöt innokkaimpia kuluttajia

Kuviossa 3 on esitetty kuluttajien kestokulutukseen liittyvien rahankäyttöaikeiden kehitystä. Kyse on siis viihde-elektroniikan, kodinkoneiden, huonekalujen, kulkuvälineiden kuten auton tai muiden kestotavaroiden ostoaikeista.

Pääsääntöisesti ylemmät toimihenkilöt erottuvat innokkaimpina kuluttajina ja vastaavasti eläkeläisillä ja työttömillä tällaisia suunnitelmia on muita ryhmiä vähemmän.

Kulutusaikeet – kuten reaalinen kuluttaminen – kokivat jonkinasteisen kolauksen kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä koronakriisin alkaessa. Tuolloin vaikutus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

Sen sijaan myöhemmin 2021–2022 inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu nakersivat vähitellen merkittävästi enemmän kuluttajien ostovoimaa ja intoa hintavien kestotavaroiden hankintaan. Pohja saavutettiin viime vuoden lopulla, eikä kulutusaikeiden toipumisesta näy vieläkään merkkejä.

Syyskuun tunnelmat synkät – saldoluku miinuksella kaikissa väestöryhmissä

Palataan vielä kuluttajien yleiseen luottamukseen. Kuvio 4 kertoo kuluttajien luottamusindikaattorin tuoreimman arvon syyskuussa 2023. Sosioekonomisten ryhmien lisäksi kuviossa on mukana kaikki muutkin kuluttajien luottamus -tilaston taustamuuttujat.

Taloutta koskevat tunnelmat olivat syyskuussa hyvin alakuloiset, poikkeuksellisesti kaikissa väestöryhmissä miinusmerkkiset. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku kaikilla yhteensä oli -11,5, kun indikaattorin pitkän ajan keskiarvo vuodesta 1995 lähtien on -2,3.

Syyskuun tulosten perusteella voidaan tiivistää, että mitä nuorempi (esim. opiskelija), koulutetumpi, korkeammassa sosioekonomisessa asemassa ja suurituloisempi, sitä vahvempi luottamus oli talouteen. Opiskelijat kuuluvat siis edelleen luottavaisimpiin väestöryhmiin, mutta luottamus on heikentynyt viime aikoina nopeasti.  

Myönteistä talouden tilannekuvaa tai uskoa sen suotuisaan kehitykseen ei sen sijaan juuri löytynyt ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta kuluttajilta. Suotuisammissakin suhdannetilanteissa väestöryhmittäinen kuluttajien luottamus noudattaa jotakuinkin vastaavaa ”kaavaa”.

Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueen Yhteiskuntatilastot-osastossa ja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta.