Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Maahanmuuttaja­naisten työllisyys parani

30.6.2023
Twitterissä: @RaijasMeri
Kuva: Istock

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Suomeen muuttaneiden naisten työllisyysasteen voimakas kasvu työvoima­tutkimuksen aikasarjassa on herättänyt ihmetystä. Keskustelu sai alkunsa kuviosta, jossa oli tarkasteltu työllisyyttä kansalaisuuden mukaan.

Erityisesti ihmeteltiin Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisista naisten työllisyys­asteen rajua nousua vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2022 neljännen neljänneksen välillä.

Neljännesvuosien välinen tarkastelu antaa hieman erilaisen kuvan kuin vuosi­keskiarvo. Vuonna 2021 ensimmäisen neljänneksen työllisyys­aste oli tarkastelu­jakson alin ja toisaalta vuoden 2022 viimeisen neljänneksen työllisyysaste jakson korkein, mikä korostaa vielä muutosta. Vuositieto tasoittaa muutosta, mutta siitä huolimatta tämän ryhmän naisten työllisyysaste on noussut selvästi.

Tilastossa näkyvän suurimman työllisyys­kasvun ajankohtaan osuu kuitenkin myös työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutos, joka tuli voimaan vuoden 2021 alussa (ks. tarkemmin uudistuksesta). Lisäksi siirryttiin puhelin­haastatteluista yhdistelmä­tiedonkeruuseen: puhelin­haastattelun vaihtoehtona kysely­lomakkeen voi halutessaan täyttää itse verkossa.

Työvoimatutkimuksen uudistuksen lisäksi samaan ajankohtaan osui vuonna 2020 alkanut korona­pandemia, joka vaikutti työmarkkinoihin.

Työvoimatutkimuksen työllisyys­luvuissa näkyviin muutoksiin on siis voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä, mikä lisää jonkin verran epävarmuutta tulosten tulkintaan juuri pienimpien erityis­ryhmien kohdalla.

Tässä artikkelissa peilataan työvoima­tutkimuksesta saatavia 20–64-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden työllisyyttä kuvaavia lukuja kahteen muuhun työmarkkina­tilastoon: työssäkäynti­tilastoon sekä kokeelliseen ‘väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain’ -tilastoon. Näissä tilastoissa on toki menetelmällisiä ja käsitteellisiä eroja (ks. Pasila & Sutela, Raijas & Pelkonen, tietolaatikko blogin lopussa), joten niitä ei voi täysin verrata keskenään tai odottaa, että ne antaisivat täsmälleen samat tulokset. Voidaan kuitenkin olettaa, että tulokset olisivat samansuuntaiset.

Työvoimatutkimuksen luvut artikkelissa perustuvat vuoden 2021 uudistuksen mukaisiin taannehtivasti korjattuihin aikasarjoihin.

Työllisyysasteen nousu jatkunut jo vuosia

Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on perinteisesti ollut matalampi kuin Suomessa syntyneiden, mikä on pääosin johtunut ulkomailla syntyneiden naisten heikosta työllistymisestä. He ovat miehiä useammin tulleet Suomeen perhesyiden takia, olleet perheenperustamis­iässä ja jääneet kotiin hoitamaan lapsia (Sutela).

Työvoimatutkimuksen vuositietojen mukaan ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste on kuitenkin jo usean vuoden ajan ollut nousussa. Kun kaikkien 20–64-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste oli 53 prosenttia vuonna 2016, vuonna 2020 se oli 61 ja 2022 jo 68 prosenttia.

Pandemia aiheutti työllisyydessä pienen notkahduksen, mutta sen jälkeen työllisyys on noussut kohisten. Voimakkain spurtti 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä näyttää tapahtuneen EU27-maiden ulkopuolella syntyneillä naisilla. Heidän työllisyytensä nousi 45 prosentista 55 prosenttiin vuodesta 2016 vuoteen 2020, ja vuonna 2022 se oli jo 64 prosenttia. Työllisyysasteen nousu oli siis lähes 20 prosentti­yksikköä kuudessa vuodessa (kuvio 1). Myös Suomessa ja EU-maissa syntyneiden naisten työllisyysaste nousi samana aikana, mutta maltillisemmin.

Kuvio 1. Työvoimatutkimus: työllisyysaste (%) syntymämaan ja sukupuolen mukaan vuosina 2016−2022
Kuvio 1. Työvoimatutkimus: työllisyysaste (%) syntymämaan ja sukupuolen mukaan vuosina 2016−2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kutakin tutkimusvuotta koskevan rekisteri­pohjaisen työssäkäyntitilaston tulokset saadaan noin vuotta myöhemmin kuin työvoima­tutkimuksen. Siksi tilastojen vertailussa tarkastellaan aikasarjaa vuoteen 2021 asti.

Miesten työllisyyden kasvu on melko samansuuntaista molemmissa tilastoissa, joskin työvoimatutkimuksessa työllisiä on suurempi osuus väestöstä kuin työssäkäynti­tilaston perusteella.

Työllisten osuus on kuuden vuoden tarkastelu­jaksolla vuosina 2016–2021 kasvanut sekä työvoimatutkimuksen että työssäkäynti­tilaston mukaan Suomessa ja EU-maissa syntyneillä 20–64-vuotiailla miehillä noin 3–4 prosenttiyksikköä. Sen sijaan näiden maiden ulkopuolella syntyneillä miehillä kasvu on molempien tilastojen perusteella ollut noin 10 prosenttiyksikköä.

Työvoimatutkimuksen mukaan EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys on noussut jatkuvasti vuodesta 2016 lähtien (kuvio 2). Vuosien 2021 ja 2022 välillä on kuitenkin erityisen suuri kasvu, lähes kahdeksan prosenttiyksikköä. Vastaavan ryhmän miehillä työllisyys on tarkastelujakson aikana noussut vuosittain koronavuotta 2020 lukuun ottamatta. Vuosien 2021 ja 2022 työllisyysasteen nousu oli vajaan prosenttiyksikön.

Kuvio 2. Työvoimatutkimus: 20−64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2016−2022
Kuvio 2. Työvoimatutkimus: 20−64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2016−2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työssäkäyntitilasto (kuvio 3) antaa samantapaisen kuvan EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyydestä kuin työvoimatutkimus. Työllisyysaste nousee molempien tilastojen mukaan, joskin työssäkäynti­tilastossa näkyy työllisyysasteen väliaikainen lasku vuonna 2020. Kaikkiaan työllisyysaste nousi molempien tilastojen mukaan selvästi vuosien 2016 ja 2021 välillä.

Kuvio 3. Työssäkäyntitilasto: 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2016–2021
Kuvio 3. Työssäkäyntitilasto: 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2016–2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Pienempää kasvua kokeellisessa tilastossa

Seuraavaksi työllisyysastetta tarkastellaan vielä työvoimatutkimuksen ja kokeellisen väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston perusteella.

Tarkastelussa ovat vuodet 2021 ja 2022 eli työvoima­tutkimuksen uudistuksen jälkeinen aika. Tänä aikana työllisyysaste on noussut ulkomailla syntyneillä naisilla noin 4–5 prosenttiyksikköä enemmän työvoimatutkimuksen (kuvio 4) kuin väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston perusteella (kuvio 5).

Kuvio 4. Työvoimatutkimus: 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2021 ja 2022
Kuvio 4. Työvoimatutkimus: 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2021 ja 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

 

Kuvio 5. Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto: 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2021 ja 2022*
Kuvio 5. Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto: 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (%) syntymämaan mukaan vuosina 2021 ja 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain. *Vuoden lopun tilanteen mukaan

Molempien tilastojen mukaan EU27-maiden ulkopuolisissa maissa syntyneiden naisten työllisyysaste nousi enemmän kuin Suomessa ja muissa EU-maissa syntyneillä naisilla.

Pandemia ja menetelmämuutokset myös vaikuttamassa

Tarkasteltavaan ajanjaksoon ajoittuu monta poikkeavaa tilannetta, jotka hankaloittavat tulosten tulkintaa: koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimet seurauksineen ja työvoima­tutkimuksen vuoden 2021 alusta voimaan tullut sisältö-, menetelmä- ja tiedonkeruu­tavan uudistus. Kaikki nämä tekijät ovat vaikuttaneet työllisyyteen tai sen mittaamiseen eikä eri muutosten vaikutuksia voida helposti erotella.

Työvoimatutkimuksen tulosten perusteella ulkomailla syntyneiden naisten, varsinkin EU-maiden ulkopuolella syntyneiden, työllisyysaste nousi erityisen voimakkaasti 2021 ja 2022 välisenä aikana. Kokeellisen väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston mukaan ulkomailla syntyneiden työllisyysasteessa on ollut myös kasvua, joskin lievempää.  

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työvoima­tutkimuksen ja työssäkäynti­tilaston eroista huolimatta molempien tilastojen perusteella EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys on noussut selvästi vuodesta 2016 vuoteen 2021. Kyseisen ryhmän työllisyysaste on siis parantunut ja ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste on lähentynyt Suomessa syntyneiden naisten ja miesten sekä ulkomailla syntyneiden miesten työllisyysasteita.

Talouden suhdanteen paraneminen lisää yleensä niiden ryhmien työllisyyttä, joiden työllistyminen on ollut vaikeaa. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on ollut pitkään matala, joten heille on avautunut paremmat mahdollisuudet työllistyä. Heillä työllisten määrä onkin kasvanut selvästi vuodesta 2021 vuoteen 2022, ja toisaalta työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrät ovat vähentyneet.

Osin myös työperusteisen maahanmuuton lisääntyminen ja erilaiset maahanmuuttajien työllistymistä edistävät toimenpiteet voivat vaikuttaa työllisyyden kasvuun.

Työvoimatutkimuksen estimointi­menetelmän uudistus 2021 paransi maahanmuuttaja­taustaisen väestön tilastointia, sillä tulosten laskennassa alettiin hyödyntää tietoa henkilön äidinkielestä. Näin maahanmuuttaja­taustaisen väestön vastauskadon vaikutus tuli aiempaa paremmin huomioiduksi.

Työvoimatutkimuksen painokertoimien laskennassa käytetään väestötilaston ennakkotietoa kokonaisväestön osalta. Näin ollen kokonaisväestön määrä työvoima­tutkimuksessa on identtinen väestön ennakkotiedon kanssa, ja Suomessa vakinaisesti asuvan väestön työllisyysaste johdetaan tästä tiedosta.

Väestön määrää työvoimatutkimuksessa ei kuitenkin täsmäytetä erikseen eri väestönosien ennakkotiedoissa olevaan väestön määrään kielen, kansalaisuuden tai syntyperän mukaan. Siksi ulkomailla syntyneiden työllisyysasteen aikasarjaan on suhtauduttava varovasti eikä aikasarjaa voida tulkita suoraviivaisesti jatkumona. (ks. maahanmuuttajataustaisen väestön tilastointi työvoimatutkimuksessa)

Kun aineistoa saadaan uudistuksen jälkeen vuosi tai kaksi lisää, saadaan lisätietoa siitä, miten ulkomailla syntyneiden työllisyysaste kehittyy.

 

Tarja Baumgartner ja Meri Raijas työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

 

Eri tilastoissa eri määritelmä työlliselle

Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan 15–89-vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännes­vuosittain ja vuosittain. Tutkimuksen tietosisältö perustuu EU:n asetukseen, ja tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin 12 500 henkilöä. Työvoimatutkimuksessa työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta.

Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa rekisteripohjaista alueittaista tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Väestön pääasiallisen toiminta tuotetaan rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle pääasiallisen toiminnan luokka. Työssäkäyntitilastossa työllinen on vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä oleva henkilö, joka ei ole ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua.

Kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto on kuukausitilasto, joka tuottaa rekisteripohjaista alueittaista tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa kuun viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Väestön pääasiallisen toiminta tuotetaan rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle pääasiallisen toiminnan luokka. Työllinen on tässä tilastossa kuukauden viimeisellä viikolla ansiotyössä oleva henkilö.

Lähteitä:

Aura Pasila & Hanna Sutela: Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa. Tilastokeskus, Tieto & Trendit blogi, 12.4.2019.

Meri Raijas & Elina Pelkonen: Uusi kokeellinen tilasto tuo nopeampaa aluetietoa työllisyydestä. Tilastokeskus, Tieto & Trendit blogi, 30.5.2023.

Hanna Sutela: Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota. Tilastokeskus, Tieto & Trendit, 2016

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

tk-icons