Kun asiaa kysytään omistusasujilta itseltään, suomalaiset asunnot sijaitsevat useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Tosiaan, vuodesta 2013 vuoteen 2021 ulottuvassa aikasarjassa vuosittainen vaihtelu asuntojen kunnossa on melko pientä (taulukko 1), ja jokaisena vuotena yli kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti asuinrakennuksensa kunnon joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Noin neljännes ilmoitti asuntonsa kunnon tyydyttäväksi. Ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista koki asuintalonsa kunnon huonoksi tai erittäin huonoksi. Vastauksista on siivottu pois tyhjät ja ei osaa sanoa -vastaukset.

Aikasarja antaa positiivisen kuvan rakennuskannan kunnon kehityksestä viime vuosina, sillä asuinrakennusten kunto on kohentunut omistusasujien silmissä kyselyn ensivuosien jälkeen: kun vuosina 2013–2015 hyväksi tai erittäin hyväksi asuinrakennuksensa kunnon koki 70 prosenttia vastaajista ja huonoksi tai erittäin huonoksi kaksi prosenttia, olivat vuosina 2019–2021 vastaavat prosentit 74 ja 1,5.

Lähde: Tilastokeskus, asuntojen ja omakotitalojen korjaus­rakentaminen

Tiedot ovat peräisin vuosittaisesta, vuonna 2014 aloitetusta otospohjaisesta asuntojen ja omakotitalojen korjaus­rakentaminen -tiedonkeruusta. Se kohdistetaan vuosittain 5 000 kerros- tai -pientalossa sijaitsevaan omistusasuntoon. Pientaloihin kuuluvat rivitalojen lisäksi omakoti- ja paritalot. Kyselystä saadaan vuosittain omistusasujan kokemusta vastaava tieto asuinrakennuksen kunnosta.

Rakennusten ja asuntojen kuntoa koskevat tiedot kattavat pelkästään vakituisesti asutut omistusasunnot (sis. asumisoikeusasunnot). Ei-vakinaisesti asutut asunnot sekä hallintaperusteeltaan muut kuin omistusasunnot on rajattu kyselyn ulkopuolelle.

Tilaston piiriin kuuluvat asunnot kattavat kappalemääräisesti hieman alle 60 prosenttia Suomen noin 3,2 miljoonasta asunnosta. Tyhjillään olevista asunnoista ja vuokra-asunnoista sekä pelkästään tällaisia asuntoja sisältävistä asuinrakennuksista Tilastokeskuksella ei ole kuntotietoa.

Rakennusvuosikymmenten välistä vertailua varten tutkimusaineistoksi on yhdistetty kolmen tuoreimman vuoden kyselyaineistot. Näin saadaan laajempi tietopohja.

Vanhoista omakotitaloista on pidetty huonommin huolta kuin kerros- ja rivitaloista

Rakennusten kunto heikkenee vuosien mittaan. Vanhat rakennukset eivät ole uudempien veroisessa kunnossa, vaikka niitä paljon korjataankin.

Kuusikymmentäluvulla ja sitä aiemmin rakennettujen omakotitalojen koettu kunto on selvästi heikompi kuin kerros- ja rivitaloissa. Näistä omakotitaloista vain niukasti yli puolessa rakennuksen kunto koettiin hyväksi tai erittäin hyväksi. Kerros- ja rivitaloissa puolestaan yli 70 prosentissa rakennuksen kunto koettiin vähintään hyväksi.

70-luvun rakennuskannassa tilanne muuttuu. Silloin rakennetut kerros- ja rivitalot koettiin heikompikuntoiseksi kuin 60-luvulla rakennetut. Omakoti- ja paritaloissa kunto taas parani kohisten edeltävään vuosikymmeneen verrattuna, ja 70-luvulla rakennetuista omakotitaloista jo lähes 70 prosenttia koettiin vähintään hyväkuntoisiksi.

Omakoti- ja paritaloilla etu rakennuksen kunnossa suhteessa kerros- ja rivitaloihin säilyy yli 80-luvun, kunnes 90-luvulla molemmista rakennusryhmistä neljä viidestä rakennuksesta koettiin vähintään hyväkuntoiseksi.

70-luvun kerros- ja rivitalojen heikompi kunto johtuu vähintään osittain siitä, että 60-luvun rakennuksia on korjattu enemmän. Viimevuotisessa artikkelissa käsiteltiin eri vuosikymmeninä rakennettujen taloyhtiöiden korjauksia erityisesti putkiremonttien näkökulmasta. 70- ja 80-luvulla rakennettujen kerros- ja rivitalojen kunto kohenee, kunhan ne ovat käyneet läpi yhtä raskaat remontit kuin 60-luvun taloyhtiöt.

Asuintilojen kunto heikkenee hitaammin kuin asunnon muut tilat

Keskimäärin asuntojen kunto koettiin vanhoissa rakennuksissa itse rakennuksen kuntoa paremmaksi. Asunnon tilojen kuntoa on selvitetty erikseen wc-tiloista, kylpy- ja kodinhoitohuoneesta, saunasta, keittiöstä ja asuintiloista. Tarkastelluista asunnon tiloista kaikki koettiin jokaisella tarkastellulla rakennusvuosikymmenellä vähintään 70-prosenttisesti hyväkuntoiseksi tai erittäin hyväkuntoiseksi.

Asuintilojen kunto heikkenee hitaammin kuin asunnon muut tilat. 90-luvulla rakennetuissa taloissa 85 prosenttia vastaajista koki asuintilat vähintään hyväkuntoisiksi. Saunat (78 %), keittiöt (75 %) sekä wc:t ja kylpyhuoneet (72 %) olivat asuntojen omistajien näkökulmasta puolestaan keskimäärin heikommassa kunnossa.

Huonossa kunnossa olevat asunnon tilat ovat harvinaisia

Kun asunnon kuntoa tarkastellaan tiloittain, rakennusvuosikymmenittäin ja vielä erikseen rakennustyypeittäin, huonoksi koettujen tilojen osuus jää kussakin joukossa melko pieneksi. Ainoastaan ennen 70-lukua rakennetuissa omakotitaloissa ja ennen 60-lukua rakennetuissa rivitaloissa saunan kunto koettiin huonoksi yli viidessä prosentissa kohteista.

Taulukossa 2 esitetään jakaumat wc-tilojen, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen kunnosta asuinrakennuksen tyypin ja rakennusvuosikymmenen mukaan. Vanhojen, erityisesti 60-luvun, kerrostaloasuntojen wc-tilojen, kylpyhuoneiden ja kodinhoitohuoneiden kunto koettiin huomattavan usein hyväksi. Nämä wc-tilat ja kylpyhuoneet on suureksi osaksi remontoitu putkiremonttien yhteydessä – se näkyy luvuissa.

Lähde: Tilastokeskus, asuntojen ja omakotitalojen korjaus­rakentaminen

Kerrostaloissa keittiö on asunnon tiloista heikoimmassa kunnossa

Kerrostaloasuntojen osalta asuintiloista heikoimmassa kunnossa on keittiö (taulukko 3). Keittiön kunto koettiin asunnon tiloista harvimmin hyväkuntoiseksi tai erittäin hyväkuntoiseksi riippumatta siitä, millä vuosikymmenellä rakennettuja asuinkerrostaloja tarkastellaan.

Keittiöiden kunnon heikkous verrattuna muihin asuintiloihin erottuu parhaiten 60-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa. Märkätilojen kunnon on todettu kohonneen taloyhtiöiden remontoinnin seurauksena, mutta vastaavaa hyötyä ei ole nähtävissä keittiöiden kunnossa.

Lähde: Tilastokeskus, asuntojen ja omakotitalojen korjaus­rakentaminen

Painotettu keskiarvo asunnon tilojen koetusta kunnosta on laskettu kuvaamaan asunnon yleisesti koettua kuntoa. Painona on käytetty vuoden 2021 tietoa siitä, kuinka paljon kunkin tilan korjaamiseen on Suomessa käytetty rahaa. Karkeasti sanoen tämä antaa kolmanneksen painon kolmikolle keittiö ja asuintilat sekä wc, kylpyhuone ja kodinhoitohuone. Sauna tulee mukaan hyvin pienellä painolla.

Painotusta muuttamalla asunnon tiloista voi laskea myös toisenlaisia keskiarvoja. Käytetään kuitenkin yllä esitettyä painotettua keskiarvoa vertailussa kerrostaloasuntojen ja rakennuksen kunnon välillä.

Vanhoissa kerrostaloissa asunnot rakennusta paremmassa kunnossa

Alla (kuvio 3) verrataan kerrostalo-osakeasunnon kuntoa rakennuksen kuntoon. 80-luvulla rakennettuihin taloihin asti asuntojen kunto koettiin selvästi useammin hyväksi tai erittäin hyväksi kuin itse rakennuksen kunto. Juontuuko ero siitä, että vanhoista asunto-osakeyhtiöistä pidetään huonommin huolta kuin vanhoista osakehuoneistoista? Vai johtuuko selvä ero joistakin muista syistä? Tämän eron syistä ei tässä valitettavasti päästä selvyyteen.

90-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa tilanne asunnon ja rakennuksen kesken oli jotakuinkin tasan. Tällä vuosituhannella rakennetuissa kerrostaloissa rakennuksen kunto oli niskan päällä verrattuna asunnon kuntoon. Tämä voi kertoa siitä, että asunnon kuluminen alkaa selkeämmin välittömästi käyttöönoton jälkeen ja rakennuksen rapistumisen merkkien havaitseminen kestää kauemmin.

Taloyhtiöiden suuret remontit näkyvät asuntojen kunnossa

Vertaillaan lopuksi kerrostaloasuntojen kuntoa rivitalo- ja omakotitaloasuntojen kuntoon. Vertailua varten katsotaan kuviota 4, johon on kuvattu hyväkuntoisten ja erittäin hyväkuntoisten asuntojen osuudet kerros- ja rivitaloista sekä omakoti- ja paritaloista. Hyväkuntoisten asuntojen osuus on laskettu painotettuna keskiarvona asunnon tilojen kunnosta samoin perustein kuin yllä kerrostaloasuntojen osalta.

Vähintään hyväkuntoiseksi koettujen asuntojen osuus kerros- ja rivitaloasuntojen osalta rakennusvuosikymmenittäin on melko samanmuotoista. Kummallakin rakennustyypillä on ikään nähden havaittavaa ylikuntoisuutta ennen 70-lukua rakennetuissa taloissa. Ennen 70-lukua rakennetuissa omakotitaloissa asunnot ovat harvemmin hyväkuntoisia kuin muissa talotyypeissä.

Niin asuntojen kuin rakennustenkin kunto heikkenee ajan kuluessa. Jotakuinkin samaan aikaan koko talotyypittäiseen rakennuskantaan osuvat suuret remontit, kuten putkiremontit, vaikuttavat rakennusten kunnon lisäksi asuntojen kuntoon. Suurien remonttien vaikutus näkyy erityisesti rivi- ja kerrostaloissa.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -ryhmässä.