Vuosien työ saavutti viimein näkyvän merkkipaalun, kun tammikuun lopulla uusi Euroopan toimiala­luokitus NACE julkaistiin EU-asetuksena unionin virallisessa lehdessä. Suomen toimiala­luokitus TOL kuten valtaosa muidenkin Euroopan maiden kansallisista luokituksista on johdettu suoraan NACE:sta, joten ne kaikki uudistuvat samanaikaisesti. 

Toimialaluokitus kuuluu laajaan kansainvälisten talous­luokitusten perheeseen. Viiteluokitus on YK:n maailmanlaajuinen ISIC, josta Euroopan NACE on suoraan johdettu. Tästä seuraa varsin suoraviivainen tilastotietojen kansainvälinen vertailtavuus: toimiala­luokituksen 2-numero­tasolle katkaistu Suomen tilastotieto on suoraan verrannollinen minkä tahansa maailman maan vastaavan tiedon kanssa. Yksityis­kohtaisemmalle 4-numero­tasolle katkaistua tietoa voi verrata suoraan minkä tahansa Euroopan maan vastaaviin tietoihin.  

Toimialaluokitus jäsentää siis tilastotietoja paitsi alueellisesti myös globaalisti vertailu­kelpoisella tavalla, myös kehittyvien ja kehittyneiden talouksien kesken. 

Toimialaluokitus kattaa kaiken taloudellisen toiminnan, jossa palveluita tai tavaroita tuotetaan yhdistelemällä työvoimaa, tuotanto­tekniikoita ja välituotteita. Luokituksen avulla laajoja aineistoja taloudesta ja yhteiskunnasta voidaan jäsentää vaikkapa alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin – tai luokituksen tasolta toiselle siirryttäessä aina yksityiskohtaisemmin, kuten kaupasta (pääluokka) farmaseuttisten ja lääkinnällisten tuotteiden tukkukauppaan tai käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppaan (4-numeroluokkia); tai majoitus- ja ravitsemis­toiminnasta leirintä- ja matkailu­ajoneuvoalueisiin tai pitopalveluun. 

Uutta taloudellista toimintaa, uusia palveluita ja tavaroita syntyy jatkuvasti. Digitalisaatio, tieteelliset innovaatiot, globalisaatio ja muuttuvat arvostukset vauhdittavat muutosta. Mitä ajantasaisemmin toiminta on luokituksessa kuvattu ja tarkoituksen­mukaisemmin ryhmitelty, sitä tarkemmin ja merkityksellisemmin voi taloutta ja yhteiskuntaa luokitellun tiedon avulla tutkia ja suunnitella.   

Edellisestä uudistuksesta on päässyt repeämään jo yli 15 vuotta. Uusi luokitus onkin tärkeä askel pyrkimyksessä uudistaa Euroopan tilastoja. Yritykset, rahoituslaitokset ja politiikkatoimijat saavat käyttöönsä tarkempaa ja merkityksellisempää tilastotietoa. Tilastojen lisäksi luokitusta käytetään mm. työehto­sopimuksissa sekä yritystukien ja kirjanpito­käytäntöjen määrittelyissä. 

Luokituksen hierarkian ylätasoilla muutoksia on vähän, mutta niiden vaikutus on laaja. Sitä vastoin yksityis­kohtaisemmilla 3- ja 4-numero­tasoilla muutoksia on paljon: uudessa luokituksessa näillä tasoilla on viitisenkymmentä uutta luokkaa (taulukko 1). 

Rivit 1-4 ovat samat Euroopan NACE:ssa ja Suomen TOL:issa ja ne on vahvistettu asetuksella. 5-numerotaso on Suomen TOL:in oma laajennus NACE:sta ja se voi vielä muuttua vuoden 2023 aikana.

Uudessa toimiala­luokituksessa pääluokkien lukumäärä kasvaa, kun pääluokka J Informaatio ja viestintä jakautuu kahtia. Uudet pääluokat ovat sisältö­keskeinen J Kustannustoiminta, sisällön­tuotanto ja -levitys ja tekniikka­keskeinen K Televiestintä, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, tietotekninen konsultointi ja tietopalvelu­toiminta.  

2-numeroluokka 45 Moottori­ajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus poistuu. Toiminta siirtyy omina alaluokkinaan osiksi tukkukauppaa (46), vähittäiskauppaa (57) sekä korjausta ja huoltoa (95).  

Monet uudet 3- ja 4-numeroluokat heijastavat muuttuneita politiikka­tarpeita: sähkön tuotanto (3511) jaetaan energialähteen uusiutuvuuden tai uusiutumattomuuden mukaan kahteen uuteen luokkaan. Tiettyjen koneiden valmistus jaetaan valmistukseen sotilas- tai siviilikäyttöön.  

Uudet luokat heijastavat myös uutta toimintaa, kuten oma luokka kolmi­ulotteiseen tulostukseen tarkoitettujen laitteiden valmistukselle tai lukuisat uudet luokat eri palveluja koskeville välitys­palveluille. Digialustojen kehittyminen on kasvattanut jälkimmäistä toimintaa voimakkaasti.  

Suomen TOL:in 5-numero­luokat vähenevät, kun osa luokista siirtyy Euroopan tason 4-numero­luokiksi ja osa lopetetaan vähäiseksi käyneen toiminnan vuoksi, esimerkkeinä lakkien ja hattujen vähittäis­kauppa (47719) ja vakuutus­yhdistykset (65122).

TOL-luokkien lukumäärä ei vielä ole lopullinen vaan tarkentuu vuoden 2023 aikana. 

Eurooppalainen aikataulu käyttöön­otolle 

Uuden kansainvälisen toimiala­luokituksen muodostaminen on vuosien työ, ja niin on myös sen käyttöönotto tilastoissa. Eurooppalaisten tilastojen vertailu­kelpoisuus siirtymä­aikana on haluttu varmistaa sopimalla EU-maiden kesken yhteinen käyttöönoton aikataulu.  

Luokituksen käyttöönotto alkaa yritysrekisteristä, jossa kaikki yksiköt luokitellaan uudelleen. Työ hoituu nykymaailmassa pääosin koneellisesti, mutta tarvittavan koneen suunnittelu ja rakentaminen luokitus­avaimineen ja luokittelu­sääntöineen on suuri ponnistus. Yritysrekisterin saadessa oman työnsä päätökseen vuonna 2025, alkaa tilastojen vuoro.  

Tilastot, joille riittää, että uudet toimialaluokat yksiköille löytyvät yritysrekisteristä, voivat siirtyä uuteen luokitukseen vuodesta 2026 alkaen. Tällaisia tilastoja ovat esimerkiksi monet yritystilastot ja työvoimatutkimus.  

Kaikki tilastot eivät voi kuitenkaan ottaa uutta luokitusta käyttöön samanaikaisesti keskinäisten riippuvuuksien vuoksi. Esimerkiksi monet talouden suhdannetilaa kuvaavat tilastot tarvitsevat pohjaksi tiedot uuden toimiala­luokituksen mukaisesta edellis­vuoden yritys­rakenteesta.  

Kansantalouden tilinpito käyttää myös laajasti muiden tilastojen tuottamia tietoja, ja lisäksi tilinpidon sisällä vallitsee riippuvuuksia neljännesvuosi- ja vuositietojen välillä. Kun näihin käyttöönoton aikataulua määrittäviin pakollisiin rajoitteisiin lisätään vielä EU-tasolla yhteisesti sovitut taloustilastojen uudistus­ajankohdat ja harvoin toteutettavien määrävuotisten tilastojen tulevien vuosien aikataulut, niin eletään vuotta 2031 ennen kuin uusi luokitus on käytössä kaikissa tilastoissa.   

Kuviossa 1 on esitetty taloustilastoinnin ajallinen siirtyminen uuden toimiala­luokituksen käyttäjiksi. Kuviossa vuodet viittaavat aikaan, jolloin tilastotietoja aletaan julkaista uudella toimiala­luokituksella. Uudella luokituksella tuotettavien aikasarjojen pituudet eivät vielä ole tiedossa.

Luokitus jäsentää taloutta ja yhteiskuntaa

Luokitusten merkitys tilastojen laatua ja käytettävyyttä arvioitaessa usein unohtuu. Laadukkaat luokitukset ovat avainasemassa, kun datasta jäsennellään tietoa tilastojen muotoon.  

Luokitus mahdollistaa tilastotietojen vertailun yli ajan, ilmiöiden välillä ja maiden kesken. Ajantasaisen toimiala­luokituksen avulla luokiteltu tieto yritysten tai työntekijöiden tilasta luo pohjan talouden ja yhteiskunnan rakenteiden ja kehityksen ymmärtämiseen.

Ajantasaiseen ja merkityksellisesti jäsenneltyyn tietoon perustuva ymmärrys on edellytys viisaille päätöksille. 

Kristian Taskinen työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Koordinaatio ja menetelmät-ryhmässä. Mari Rantanen koordinoi Suomen kantoja Euroopan toimialaluokitus­uudistuksessa ja vastaa tuoteomistajana Suomen TOL-uudistuksesta.