Pitkään jatkunut hintojen ja korkojen nousu on viime vuosina vähentänyt kotitalouksien kulutusta sekä investointeja, ja pahiten tilanteesta on kärsinyt asuinrakentaminen.

Vuoden 2023 heikon taloustilanteen, korkean inflaation ja korkojen nousun myötä kustannukset ovat nousseet ja syöneet yritysten kannattavuutta kaikilla toimialoilla. Viime vuosi olikin vaikea monille yrittäjille, ja useiden yritysten tilannetta heikensi myös kassan hupeneminen synkkinä koronavuosina.

Vuonna 2023 haettiin konkurssiin yhteensä 3 315 yritystä (kuvio 1), mikä on enemmän kuin vuoden 2009 finanssikriisin aikaan. Konkurssien määrä oli yhä selvästi pienempi kuin 1990-luvun laman aikana. Tuolloin vireille pantujen konkurssien määrä oli enimmillään vuonna 1992, noin 7 400 konkurssia.

Konkurssien määrä oli huomattava, mutta samaan aikaan lähes kymmenkertainen määrä yrityksiä lopetti toimintansa ajautumatta konkurssiin (kuvio 2). Iso osa yrityksistä pystyy siis ajamaan yritystoiminnan hallitusti alas.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa konkurssiin haettujen yritysten osuus on suhteellisen pieni kaikista lopettaneista yrityksistä. Lopettaneista yrityksistä noin joka kymmenes päätyy konkurssimenettelyyn.

Lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2023 kaikkiaan 32 150 – puolet enemmän kuin vuosi ennen koronaa eli vuonna 2019 (kuvio 2).

Rakennusalalla lopetti ennätysmäärä yrityksiä

Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi vuoden 2023 aikana kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten lopettaneita yrityksiä oli kuitenkin rakennusalalla. Korkeat korot ovat ohjanneet sijoittajien kiinnostuksen muihin investointikohteisiin, eikä uusia rakennushankkeita ole käynnistetty entiseen malliin.

Rakentaminen hiipui ja sen myötä 4 220 rakennusalan yritystä lopetti toiminnan vuoden 2023 aikana. Lopettaneita oli yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin ja lähes saman verran kuin finanssikriisin aikana, jolloin toiminnan ajoi alas 4 280 rakennusalan yritystä.

Asuntotuotannon voimakas väheneminen näkyy rakennusalalla lopettaneiden yritysten määrän huomattavana lisääntymisenä. Myös erikoistuneen rakennustoiminnan yrityksiä on lopettanut aiempaa enemmän. 

Puolet lopettaneista yrityksistä oli talonrakentamisen alalla, ja erikoistuneen rakennustoiminnan lopettaneita yrityksiä oli lähes yhtä paljon (kuvio 3).

Viidennes rakennusalalla lopettaneista yrityksistä on haettu konkurssiin, loput ovat onnistuneet lopettamaan toiminnan hallitusti joutumatta konkurssimenettelyyn.

Silti rakennusalalla laitettiin vireille ennätysmäärä konkursseja vuoden 2023 aikana, kun 780 rakennusalan yritystä haettiin konkurssiin. Samalla konkurssien osuus lopettaneista yrityksistä kasvoi.  Tämä viittaisi siihen, että huonossa markkinatilanteessa on ollut vaikeaa lopettaa yritystoimintaa hallitusti ja yhä useammin konkurssiin ajautuminen on saattanut tapahtua hyvinkin yllättäen.

Rakennusalalla konkurssiin haetuissa yrityksissä yli 4 000 henkilötyövuotta oli konkurssiuhan alla, mikä on puolet enemmän kuin edeltävänä vuonna. Edellisvuonna 2022 konkurssiuhan alla olevissa yrityksissä henkilökunnan määrä oli 2 700 henkilötyövuotta.

Lopettaneet yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä

Valtaosa suomalaisista yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Näitä mikroyrityksiä on Suomen yrityskannasta lähes 96 prosenttia. Suurempia yrityksiä on taas merkittävästi paljon vähemmän; yli 50 työntekijän yrityksiä on vain noin prosentin verran kaikista yrityksistä.

Suurin osa kaikista lopettaneista yrityksistä onkin mikroyrityksiä ja vain hyvin harva on keskisuuri tai suuri yritys. Jälkimmäisten kohdalla yrityssaneeraus tai konkurssimenettely ovat yleisempiä kuin hallittu yritystoiminnan lopettaminen.

Konkurssiin haetuissa yrityksissä henkilökunnan määrä vaihtelee vuosittain keskimäärin melko vähän. Alimmillaan se oli 4,2 henkilötyövuotta per yritys vuonna 2015 ja korkeimmillaan 5,5 henkilötyövuotta per yritys vuonna 2017. Konkurssiin haetuissa rakennusalan yrityksissä keskimääräinen henkilökunnan määrä oli 5,1 henkilötyövuotta vuonna 2023.

Suuren yrityksen konkurssimenettelyyn joutuminen vaikuttaa myös pienempien yritysten selviytymiseen. Erityisesti rakennusalalla pitkät alihankintaketjut ovat tyypillisiä, joten suuren rakennusyrityksen poistuessa markkinoilta myös useilla pienillä alihankkijoilla loppuvat työt. Osa löytää nopeasti korvaavia hankkeita, mutta asuntotuotannon tyrehdyttyä osalla voi olla vaikeaa löytää korvaavia hankkeita.

Viime vuosina konkursseja on ollut ennätysmäärä juuri rakennusalalla, mutta myös monet muut toimialat ovat kärsineet huomattavasti vaikeasta taloustilanteesta ja kaiken kokoisia yrityksiä eri puolilla Suomea lopettaa toimintansa. Huhtikuussa pantiin vireille 293 konkurssia.

Talouden taantuma on tuoreiden tuotannon suhdannekuvaajan tietojen mukaan teknisesti ajatellen ohi, kun bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Ennakoitu kasvu on silti vielä niukkaa - ja yritysten ja kuluttajien luottamus on yhä heikkoa.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yritykset, globalisaatio ja innovaatiot -ryhmässä.