⁠Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2024 noin seitsemän prosenttia työllisistä työskenteli koko työaikansa kotona. Kun työllisiä oli kaikkiaan 2 602 000, tämä tarkoittaa, että kokonaan kotonaan työskenteleviä oli 191 000.

Ainakin puolet työajasta kotona työskenteli 12 prosenttia eli 324 000 työllisistä. Alle puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus oli 19 prosenttia, toisin sanoen 507 000. Työllisistä 55 % eli 1 443 000 ei työskennellyt lainkaan kotona (kuvio 1).

Miesten ja naisten välillä ei ollut suuria eroja, naisilla kotona työskentely oli vain hiukan yleisempää.

Kuvion 1 ”ei työssä” -osuuteen kuuluvat olivat tutkimushetkellä olleet poissa työstä ainakin neljä viikkoa esimerkiksi loman tai sairauden takia. Tuntemattomiin luokiteltiin ne, joilta ei saatu tietoa.

Tässä artikkelissa kotona työskentelyllä tarkoitetaan tarkemmin sanottuna samaa asiaa kuin etätyöllä: varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehtyä työtä kotona tai muualla työntekijän valitsemassa paikassa.

Etätyö sekä etätyön ja lähityön yhdistelmä eli hybridityö ovat usein esillä julkisuudessa, ja niitä on tutkittu melko paljon. Ilmiön saaman huomion takia voi joskus unohtua, että yli puolet kaikesta työstä on sellaista, jota ei tehdä kotona, etänä tai hybridinä.

Työvoimatutkimuksen tiedoista voidaan kuitenkin saada selville, missä ammateissa, toimialoilla tai alueilla etätyötä tehdään, ja mitä muutoksia vuonna 2024 näkyy verrattuna aiempaan.

Pohjoismaissa etätyö on EU:n keskiarvoa yleisempää

EU-maissa lakisääteisesti kerättävien työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Suomessa työskennellään muiden Pohjoismaiden tavoin verrattain paljon kotona.

EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisee tavallisesti kotona työskentelevien osuuden (usually working from home), jossa on laskettu yhteen koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet. Jos tarkastellaan tavallisesti kotona työskennelleitä, Suomi on ollut viime vuosina kärkiviisikossa Irlannin, Ruotsin, Belgian ja Alankomaiden kanssa.

Ainakin joskus kotona työskennelleiden osuudella mitattuna Suomi jää muista Pohjoismaista, mutta on silti ollut viime vuosina EU-maiden keskiarvon yläpuolella.

Syinä etätyön yleisyydelle Pohjoismaissa on nähty muun muassa yhteiskuntien kehittynyt infrastruktuuri kattavine laajakaistaverkostoineen sekä väestön hyvät digitaaliset taidot. Pohjoismaita on perinteisesti pidetty korkean luottamuksen yhteiskuntina, eikä ehkä ole yllättävää, että myös korkea luottamus työpaikoilla on nähty mahdollistavana tekijänä etätyölle. Luottamuksesta kertonee myös työolotutkimuksen tieto, jonka mukaan Suomessa mahdollisuus tehdä etätyötä riippui hyvin harvoin siitä, että työnantaja ei sallinut etätyötä.

Koko työajan kotona työskennelleiden osuus puolittui 2021−2024

Viime vuosina kotona työskennelleiden määrissä ja osuuksissa on tapahtunut Suomessa jonkin verran muutoksia. Niitä voi pitää melko pieninä ainakin suhteessa siihen, kuinka paljon työelämän rajoitukset ja suositukset ovat muuttuneet koronakriisin jälkeen.

Koko työajan kotona työskennelleiden osuus työllisistä puolittui vuoden 2021 tasosta seitsemään prosenttiin vuonna 2024. Ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus taas kasvoi yhden prosenttiyksikön. Ei lainkaan etätyötä tehneiden osuus on pysynyt viime vuosina 55 % tuntumassa (kuvio 2).

Etätyö alkoi hiljalleen yleistyä 1990-luvun jälkeen, ja valmiudet siihen olivat koronakriisin alkaessa hyvät. Pandemia-ajan rajoitukset johtivat siihen, että olemassa olevia mahdollisuuksia ryhdyttiin käyttämään laajemmin. Työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta etätyössä ja hybridityössä on ollut sen verran monia toimivia puolia, että ne jäivät normaaliksi työelämän ilmiöksi.

Erilaisista lähtökohdista on vuosien varrella esitetty vaihtelevia näkemyksiä etätyöskentelyn hyvistä ja huonoista puolista. Voinee kuitenkin sanoa, että tutkitun tiedon perusteella on saavutettu jonkinlainen konsensus siitä, että hyvin järjestetyllä hybridityöllä saavutetaan sekä parhaat tuottavuustulokset että työhyvinvointi.

Useimmilla toimialoilla etätyö väheni vuonna 2024

Etätyö on toimiala- ja ammattisidonnaista. Se on luonnollisesti yleistä toimialoilla, jotka painottuvat tietojenkäsittelyyn, viestintään, rahoitukseen tai tutkimukseen, sekä työssä, jonka tekemisessä kehittyvä teknologia on muuten vähentänyt paikkariippuvuutta.

Viime vuonna etätyö yleistyi informaation ja viestinnän, kiinteistöalan, muun palvelutoiminnan ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla, mutta väheni muilla toimialoilla verrattuna vuoteen 2023 (kuvio 3).

Parinkymmenen vuoden aikana etätyön mahdollisuudet ovat tietysti lisääntyneet odotetustikin sellaisilla toimialoilla, joissa on työskennelty uusimman tieto- ja viestintäteknologian välineillä ja internetiä hyödyntäen. Jatkossa tullaan varmasti näkemään, kuinka etänä tehtävä työ yleistyy sellaisillakin toimialoilla, joille sen tavanomaistumista ei ehkä aiemmin ole yhtä selvästi osattu tai haluttu odottaa, kuten terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Erityisasiantuntijat, maanviljelijät ja johtajat yleisimmin töissä kotona

Kun tarkastellaan ammattiryhmiä, etätyö oli yleisintä erityisasiantuntijoilla. Vuonna 2024 erityisasiantuntijoista 40 % ja maanviljelijöistä sekä johtajista noin 33 % työskenteli tavallisesti kotona. Etänä työskennelleiden osuus kasvoi edellisvuodesta vain maanviljelyssä sekä prosessi- ja kuljetustyössä (kuvio 4).

Maanviljelyn, metsä- ja kalatalouden työntekijöiden ammateissa kotona työskennelleiden osuus voi vaikuttaa suurelta. Sitä selittävät muun muassa pitkä talvikausi sekä teknologinen kehitys karjataloudessa, esimerkiksi valvonnan ja tuotannon ohjaamisen automatisoituminen ja digitalisoituminen.

Etätyöhön soveltuvat alat ja ammatit painottuvat Uudellemaalle ja Pirkanmaalle

Aiempien vuosien tavoin etätyö oli vuonna 2024 yleisintä maakunnista Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Useimmissa maakunnissa etätyö väheni edellisvuodesta. Kotona työskennelleiden osuus kasvoi viime vuonna vain Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa (kuvio 5).

Maakunnissa toimiala- ja ammattirakenteet vaikuttavat etätyön määrään. Uudellamaalla informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta kuuluivat viiden työllistävimmän toimialan joukkoon. Myös Pirkanmaalla nämä tyypilliset etätyöskentelyn toimialat työllistivät verrattain paljon. Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla, erityisasiantuntijoiden osuus työllisistä on myös selvästi muuta maata suurempi.

Vaikka paikkariippumattomuutta, etätyötä ja hybridityötä etuineen ja haasteineen pidetään työelämän normaaleina ilmiöinä, tilastot osoittavat niiden olevan edelleen vahvasti yhteydessä tiettyihin toimialoihin ja ammatteihin.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.