Kansalliseen tulorekisteriin on vuodesta 2019 lähtien ilmoitettu suomalaisten palkka- ja palkkiotulot. Tilastokeskus alkoi vuonna 2021 julkaista rekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella kokeellista tilastoa Tulorekisterin palkat ja palkkiot. Tilasto julkaistaan kuukausittain. Palkansaajien lukumäärä- ja ansioiden jakaumatiedot on luokiteltu sukupuolen, ikäluokan ja tuloluokan mukaan.

Tilaston tiedot kattavat nyt vuodet 2019–2024. Siten korona-ajan vaikutuksia työmarkkinoiden kehitykseen voidaan tutkia tietojen avulla. Tilastosta saadaan ajantasainen kokonaiskuva palkkatulojen kehityksestä. Koska työpanoksen laatua ja määrää ei ole mitenkään vakioitu, tilasto ei kuitenkaan mittaa suoraan eri ryhmien suhteellista menestystä työmarkkinoilla.

Määräaikaisilla ja nollatuntisopimuksilla joustetaan

Koronasulut alkoivat Suomessa maaliskuussa 2020, ja ne alkoivat vaikuttaa maksettuihin palkkoihin saman vuoden kevään aikana. Suurimmillaan vaikutukset ansiotuloihin olivat toukokuussa 2020. Sen jälkeen koronarajoitusten vaikutukset pienenivät asteittain vuoteen 2022 mennessä.

Koronarajoitukset vaikuttivat erityisesti nuorten työllisyyteen. Tulorekisteriin ilmoitettujen 15–19-vuotiaiden palkansaajien lukumäärä supistui yli 12 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna ja 20–29-vuotiaiden määrä väheni yli viisi prosenttia vuonna 2020 (kuvio 1). Samana aikana kaikkien palkkatulonsaajien määrä supistui 2,7 prosenttia.

15–19-vuotiaiden palkansaajien työllisyys toipui nopeasti jo vuoteen 2022 mennessä, mutta vuonna 2024 heidän työllisyytensä kääntyi taas laskuun yleisen työllisyystilanteen heikentyessä. Nuorten työllisyyteen suhdanteiden muutokset vaikuttavat voimakkaammin kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Kuusikymppiset palkansaajat selvisivät pahimmasta korona-ajasta vähimmällä. 60–69-vuotiaiden palkansaajien lukumäärä pysyi vuonna 2020 ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Palkansaajien lukumääriä ikäluokittain vertailtaessa on syytä ottaa huomioon myös väestörakenteen kehitys. Kuviossa 2 on tulorekisteriin ilmoitettujen palkansaajien osuudet väestöstä viisivuotis-ikäluokittain vuosina 2019 ja 2024.

Työurien pidentyminen näkyy palkansaajien osuuksissa varsinkin 60–64-vuotiaissa. Palkansaajien osuus heidän ryhmässään kasvoi 45:stä 55 prosenttiyksikköön. Suhteellisesti vielä enemmän nousi 65–69-vuotiaiden palkansaajien osuus, joka kasvoi 8,6:sta 12,5 prosenttiyksikköön eli noin 45 prosenttia.

Nuorimmissa ikäluokissa palkansaajien osuus väestöstä laski samana aikana. Nuorten palkansaajien määrä joustaa suhdanteiden muuttuessa herkemmin, koska heillä määräaikaiset työsuhteet ja nollatuntisopimukset ovat yleisempiä.

Ikäluokissa 45–49-vuotiaat ja 50–54-vuotiaat palkansaajien osuus pysyi ennallaan.

Ikääntyneemmillä paras ansiokehitys

Kuusikymppisillä oli vertailtavista ikäryhmistä myös paras ansiokehitys pandemian aikana. Heidän keskimääräinen kuukausiansionsa kasvoi 3,5 prosenttia ensimmäisenä koronavuonna 2020, kun esimerkiksi 30–39-vuotiailla ansiot nousivat vain yhden prosentin. (Kuvio 3)

Korona-ajan jälkeen nopeimmin ovat kasvaneet 50–59-vuotiaiden ansiot. Heidän ansiokehityksensä verrattuna vuoteen 2019 ohitti 60–69-vuotiaiden ansiokehityksen vuonna 2023, ja vuonna 2024 nousua oli kertynyt yhteensä 17,3 prosenttia. Kaksi- ja kolmekymppisten ansiot nousivat vastaavana aikana alle 13 prosenttia.

Vanhempien ikäluokkien ansiotason nousua selittänee se, että niissä keskimääräinen koulutustaso on vielä noussut ajan myötä. Sen sijaan nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei ole enää merkittävästi noussut viime vuosina.

Naisten osuus palkansaajista kasvanut

Tällä vuosikymmenellä naisten osuus tulorekisteriin ilmoitetuista palkansaajista on kasvanut jokaisena vuonna. Korona-aikana naisten osuuden kasvu oli hitaampaa, mutta vuosina 2023 ja 2024 naisten osuus kasvoi noin 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa ylittäen 51 prosentin tason vuonna 2024.

Naisten keskiansiot suhteessa miesten keskiansioihin nousivat 77,1 prosentista 79,4 prosenttiin aikavälillä 2019–2024. Vain vuonna 2022 miesten keskiansiot nousivat hieman enemmän kuin naisten ansiot. (Kuvio 4)

Miesten ja naisten välistä eroa ansiotuloissa kasvattaa se, että naisista suurempi osa on osa-aikaisia. Kokoaikaisia palkansaajia tilastoidaan palkkarakennetilastossa. Sen tietojen mukaan kokoaikaisten naisten keskiansiot olivat miesten keskiansioista noin 83,9 prosenttia vuonna 2019 ja 83,0 prosenttia vuonna 2023.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on siis viime vuosina kehittynyt eri suuntiin näissä kahdessa tilastossa. Osasyy voi olla se, että työvoimatutkimuksen mukaan miehillä osa-aikaisen työn tekeminen on jonkin verran yleistynyt tällä vuosikymmenellä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Työelämä ja palkat -ryhmässä.