Vuosi 2030 on asetettu YK:n jäsenmaiden yhdessä sopiman kestävän kehityksen Agenda 2030:n määräajaksi, mikä lähestyy nopeasti. Arvioiden mukaan ainoastaan 15–18 prosenttia tavoitteista tullaan saavuttamaan.

Viime vuosikymmenten globaali talouskasvu on näkynyt perinteisen bruttokansantuote -mittarin (BKT) kasvuna. Samalla kuitenkin ympäristökriisit ovat pahentuneet ja tyytymättömyys taloudellisiin ja poliittisiin järjestelmiin on kasvanut.

BKT:n mittaamien asioiden ja ihmisten arvojen välillä on selkeä ristiriita, joka on korostunut erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ratkaisuksi ehdotetaan uutta seurantamittaristoa. Nykyistä Agenda 2030 SDG-mittaristoa pidetään liian laajana, monimutkaisena ja tehottomana perinteisen BKT-ajattelun haastamiseen.

Kestävä kehitys Agenda 2030:n jälkeen

YK:n pääsihteeri António Guterres asetti korkean tason asiantuntijaryhmän eli HLEG Beyond GDP:n (Secretary-General’s Independent High-Level Expert Group on Beyond GDP) YK:n jäsenmaiden pyynnöstä osana YK:n tulevaisuussopimusta (Pact for the Future).

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on ollut kehittää uusi globaali mittaristo, jota käytettäisiin nykyisen SDG-seurantakehikon rinnalla. Mittaristossa olisi rajattu määrä indikaattoreita, jotka täydentäisivät BKT:ta ensisijaisena edistyksen mittarina.

Tavoitteena on ollut kehittää mittaristo, jossa huomioidaan taloudellisen kasvun lisäksi ympäristö, sosiaalinen kehitys ja inhimillinen hyvinvointi. Lisäksi mittariston tulisi asettaa ihmiset ja planeetta päätöksenteon keskiöön. Indikaattoreiden halutaan olevan kansainvälisesti selkeitä, jo saatavilla olevia, vertailukelpoisia sekä moniulotteisempia kuin BKT.

Tuloksena esitys 31 indikaattorin mittaristosta

HLEG-ryhmä julkaisi toukokuussa 2026 raporttinsa Counting What Counts: A Compass of Progress for People and Planet. Raportissa ehdotetaan globaalia 31 indikaattorin mittaristoa, joka sisältää neljä osa-aluetta:

1. Perusperiaatteet – rauha, ihmisoikeudet ja planeetan kunnioittaminen.
2. Nykyinen hyvinvointi, joka heijastaa ihmisten omia kokemuksia eri osa-alueilla, kuten aineelliset olosuhteet ja työ, terveys, koulutus, turvallisuus, subjektiivinen hyvinvointi, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, instituutioiden ja ympäristön laatu.
3. Tasa-arvo ja osallisuus, joita seurataan köyhyyden ja eriarvoisuuden indikaattoreilla väestöryhmien välillä mahdollistaen myös maakohtaisten ulottuvuuksien huomioimisen.
4. Kestävyys ja elinvoima, jotka yhdistävät nykyisen kehityksen tulevaisuuden hyvinvointiin mittaamalla tuotettua, inhimillistä, sosiaalista, institutionaalista ja luontopääomaa.

Yhdessä nämä neljä osa-aluetta kartoittavat olosuhteita, joita yhteiskunta tarvitsee paitsi toimiakseen tänä päivänä, myös pysyäkseen toimintakykyisenä pitkällä aikavälillä.

Lähes puolet 31 ehdotetuista indikaattoreista on peräisin suoraan Agenda 2030 SDG-seurantaindikaattoreista (ks. Taulukko 1 artikkelin lopussa), jotka ovat jo saatavilla. Loput indikaattoreista ovat edistyksen eri ulottuvuuksia tarkemmalla tasolla luotaavia mittareita.

Keskustelua hyvinvoinnin aggregaatti-indikaattorista

Kattavista keskusteluista huolimatta HLEG-ryhmän jäsenet eivät päässeet yksimielisyyteen aggregaatti-indikaattorin valinnasta. Keskustelua on käyty kahdesta vaihtoehdosta.

Ensimmäinen ryhmän tarkastelemista indikaattoreista mittaa hyvinvointia tulonjaon jakautumisen kautta. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot henkeä kohti painotettaisiin eriarvoisuusmittarilla, kuten Gini-kertoimella, Atkinsonin indeksillä, rikkaimman 1 prosentin tulojen osuudella tai tulo-osuuksilla.

Toinen ryhmän tutkima vaihtoehto olisi laajempi aggregaatti-indeksi, joka yhdistää tulot valittuihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten terveyteen, ympäristön laatuun sekä mahdollisesti muihin mittariston indikaattoreihin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot henkeä kohti painotettaisiin ensin eriarvoisuusindeksin avulla, minkä jälkeen tehtäisiin korjauksia ns. ei-rahamääräisten tekijöiden osalta.

Ehdotuksista neuvotellaan YK:n johdolla

Seuraavaksi Counting What Counts -raportin tarkoituksena on käynnistää hallitustenvälinen prosessi, jossa esitetty mittaristo otettaisiin käyttöön BKT:n rinnalle. Tavoitteena on, että jäsenmaat integroisivat esitetyt indikaattorit kansalliseen päätöksentekoonsa ja vahvistaisivat tiedonkeruutaan.

Viralliset neuvottelut aloitetaan YK:n yleiskokouksessa. Sen jälkeen hallitustenvälisen prosessin tavoitteena on hioa esitettyjä 31 indikaattoria ja päästä yhteisymmärrykseen mittarien käyttöönotosta kansainvälisesti, samalla kun edelläkävijämaat pilotoisivat niitä.

Raportissa suositellaan, että jäsenmaat kehittävät kansalliset, valtioiden budjetteihin ja strategiseen suunnitteluun kytkeytyvät "Beyond GDP" -mittaristonsa vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi raportissa ehdotetaan, että YK tulisi julkaisemaan vuodesta 2027 alkaen vuosittaista "Beyond GDP Global Progress Report" -seurantaa, joka asettaisi yhteisen lähtötason eri maiden suoriutumiselle.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemi¬suhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

1. Perusperiaatteet

2. Nykyinen hyvinvointi

3. Tasa-arvo ja osallisuus

4. Kestävyys ja elinvoima

Lähteet:

United Nations: High-level Expert Group on Beyond GDP. Beyond GDP. A New Compass of Progress for People and Planet. [Viitattu 15.6.2026]

United Nations: United Nations proposes new global dashboard to measure progress beyond GDP. Department of Economic and Social Affairs. 7.5.2026.

Report of the Secretary-General’s Independent High-Level Expert Group on Beyond GDP (HLEG): Counting What Counts. A Compass of Progress for People and Planet. 4.5.2026.