Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kilpailukyvyt ja niiden erot selväksi

27.8.2014
Twitterissä: @MetsaMaija
Tieto&trendit

Kilpailukyky on tänä päivänä sana, joka herättää lähinnä huolta ja hämmennystä. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Mistä sen kuullessaan tulisi olla huolissaan?

Kiitos ETLAn tutkijat Mika Maliranta, Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen! Tutkimushankkeenne ansiosta kilpailukyvyn käsitteellä ja mittareilla tulkintoineen on edellytykset tavoittaa ekonomisteja laajemman yleisön ymmärrys.

Tiistaisessa kilpailukykyseminaarissa kävi harvinaisen selväksi, että arvioitaessa Suomen kilpailukykyä on tehtävä ero lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn välillä.

Kustannuskilpailukyvyssä on kyse kustannustason optimoinnista lyhyellä aikavälillä. Rakenteellisessa kilpailukyvyssä taas kansalaisten hyvinvoinnin maksimoinnista pitkällä aikavälillä mahdollisimman hyvän tuottavuuskehityksen avulla.  

Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen alkoi jo 2000-luvun alkuvuosina ja kehitys on siitä asti ollut heikkoa monilla toimialoilla. Suomen yrityssektorin kilpailukyvyn rapistumisesta noin puolet selittyy suhteellisen tuottavuuden heikkenemisellä ja toinen puoli suhteellisten työvoimakustannusten kohoamisella.

Tieto&trendit-lehdessä vuosi sitten julkaistu Malirannan artikkeli tarkasteli Suomen kilpailukykyongelman kehittymistä. Siinä Maliranta havainnollisti, miten suhteelliset reaaliset yksikkötyökustannukset ennustavat sen, mitä IMD:n kilpailukykyvertailussa tapahtuu kahden vuoden päästä. 

Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen tuovat tuoreessa tutkimusraportissa hyvin esiin johtavien kilpailukykyauktoriteettien IMD:n ja WEF:n mittareiden välisen eron: IMD mittaa kustannus- ja WEF rakenteellista kilpailukykyä. Se selittää hämmennystä herättäneet kovin erilaiset Suomen sijoitukset eri mittareilla.

"Rakenteellisessa mielessä Suomella on kaikki edellytykset menestyä, mutta vallitsevassa tilanteessa ei ole kehumista", tiivistää Rouvinen.

Tutkijoiden viesti kantautui heti tuoreeltaan kaikille kilpailukykytalkoisiin mukaan tarvittaville osapuolille - niin yritysjohdolle, palkansaajille kuin politiikan valmistelijoille. Keskeiset päättäjät mahtuvat Suomessa paitsi yhteen seminaarisaliin myös yhden kahvipöydän ääreen. Toivottavasti se on tässä asiassa maan etu.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons