Tilastokeskuksessa on viime aikoina tutustuttu erilaisiin saavutettavuus­laskelmiin Liikenne­viraston digitaalista tieverkkoa Digiroad hyödyntäen. Keskeisenä soveltamisalueena ovat olleet työmatkat matka-aikoineen kaikille työssä­käyville.

Useiden hallinnollisten aineistojen muodostamaa väestötilastojen tietovarastoa käytettäessä on tyyppi­oletuksena yksityis­auton käyttö kotoa päätoimiselle työpaikalle. Todellisuus on monen kohdalla kuitenkin toinen: Julkinen liikenne palvelee eri tavoin eri osissa maata, ja auto voi muistakin syistä olla tarpeeton. Yhä useammilla vaakakupissa painavat myös elämänlaatu ja vihreämmät liikkumismuodot etätyöstä puhumattakaan.

Pyöräilytalous, cycling economy, työllistää Euroopassa jo noin 655 000 ihmistä, kertoo The Guardian -lehdessä viime marraskuussa julkaistu Euroopan pyöräilynedistämisjärjestöjen kattojärjestön ECF:n tutkimus. Se on enemmän kuin Euroopan kaivos- ja louhintateollisuudessa ja jopa 87 prosenttia enemmän kuin metalliteollisuuden suoraan työllistämät. Jos pyöräilyn ”kolmen prosentin osuus matkan teosta” tuplaantuisi, pyöräilyn työllistämien lukumäärä nousisi Euroopassa yli miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.

Entä jos kaikki pyöräilisivät töihin? Miten paljon siihen kuluisi aikaa?

Digiroadia – ja sen sisältämiä tien toiminnallisuutta koskevia luokituksia – hyödyntäen oheisiin karttakuviin on kuvattu pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkat tilanteessa, missä kaikki käyttäisivät polkupyörää työmatkailuunsa ja valitsisivat lyhimmän reitin huomioiden luonnollisesti myös kevyenliikenteen väylät. Kohteina ovat siis espoolaiset, helsinkiläiset, kauniaislaiset ja vantaalaiset työlliset. Tarkastelussa on käytetty HSL:n Reittioppaan pyöräilylle tarjoamaa oletusnopeutta, joka on 17 kilometriä tunnissa.

Pää­kaupunki­seudulla joka toinen pyöräilisi töihin puolessa tunnissa.

Tilastokeskuksen uusimmat työpaikkatiedot ovat vuoden 2012 lopulta. Ne kattavat 91,2 prosenttia kaikista maamme työssä­käyvistä. Työskentelytapojen muutokset kuten vuokratyö voivat vaikeuttaa tulevaisuudessa päätoimisen työpaikan määrittelyä entisestään.

Työmatka­jakaumat ovat tyypillisesti erittäin vinoja. Sen vuoksi niiden tarkastelussa suositaan fraktiilien kuten mediaanin käyttöä.

Niiden pääkaupunki­seutulaisten, joiden työmatkan pituus lyhintä reittiä pitkin on enintään 200 kilometriä, polkupyörämatkaan kuluu keskimäärin aikaa noin 41 minuuttia. Vastaava mediaani on puolestaan 30 minuuttia ja ilman edellä mainittua rajausta samoin noin 30 minuuttia (0,3 minuuttia korkeampi).

Puolella työssä käyvästä väestöstä matka-aika on siis alle puoli tuntia. 66 prosentilla se on edelleen alle 41 minuutin keskiarvon.

Ikäryhmien väliset erot ovat pää­kaupunki­seudulla vähäisiä: alle 35-vuotiailla pyöräillen työmatkaan kuluvan ajan mediaani on noin 28 minuuttia ja seuraavissa ikäryhmissä (35-44- ja yli 44-vuotiaat) vastaavasti vain 3–4 minuuttia korkeampi. Miehillä on postinumeroalueittain tarkasteltuna tyypillisesti muutamaa minuuttia pidemmät mediaanimatkat kuin naisilla.

Saariston osalta tarkastelu on tavallista haasteellisempaa. Suomenlinnassa asuvien tai työssäkäyvien kohdalla on huomioitu lauttamatkaan kuluvaksi ajaksi 15 minuuttia HSL:n reittioppaan arvion mukaisesti. Santahaminasta työssäkäyvien osalta ei ole voitu huomioida puolustusvoimien mahdollisesti tarjoamia meriteitse kuljettavia työmatkoja.

Karttakuvassa 1 on postinumeroa­lueittain ja karttakuvassa 2 neliökilometrin ruuduille yleistettynä mediaanimatka-­ajat (ilman edellä mainittua rajausta pitkille työmatkoille). Luokitus on valittu postinumeroalueille tilastollisesti optimoituna. Alle 10 työssäkäyvää sisältävät ruudut on poistettu.

Karttakuvista näemme, miten matka-ajat selvästi pitenevät, kun etäisyys Helsingin keskustasta kasvaa. Jätkäsaaressa on uutena asuinalueena ollut tilastointihetkellä naapurialueitaan pidemmät työmatkat.

Pyöräillen kotoa töihin kuluva matka-aika pääkaupunkiseudulla, postinumeroalueittain

Lähde: Tilastokeskus

Pyöräillen kotoa töihin kuluva matka-aika pääkaupunkiseudulla, neliökilometriruuduttain

Lähde: Tilastokeskus

Big datan hyödynnettävyydestä ja työmatkalaskennoista lisää Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen huhtikuun numerossa.