Vuoden 1944 lopulla sotilaat kotiutuivat rintamalta, huvikiellot kumottiin, alkoholi­liikkeet avattiin ja solmittujen avio­liittojen määrä miltei kaksinkertaistui. Yhdeksän kuukauden päästä elokuussa 1945 syntyneiden lasten määrä nousi ennen- ja myös sen jälkeen näkemättömälle viikko­tasolle: suuret ikäluokat alkoivat syntyä 70 vuotta sitten.

Alkuvuonna 1945 syntyneiden määrä kuukaudessa pysytteli 5 000–6 000 välillä, mutta elokuussa se hyppäsi 12 000:een ja syyskuussa nousi vielä siitäkin 700 lapsella. Heinäkuussa 1945 syntyi keskimäärin 245 lasta päivässä, elokuussa 400.  Elokuun viimeisellä viikolla parhaina vauvapäivinä saatettiin maailmaan jopa 500 lasta.  

Vuosi sitten elokuussa syntyi vastaavasti keski­määrin 163 lasta päivässä, vaikka väki­lukumme on kasvanut lähes kahdella miljoonalla.

Suurista ikäluokista puhutaan ikään kuin itsestään­selvyytenä ja usein niihin luetaan vuosina 1945–1949 syntyneet. Noista ikä­luokista ensimmäinen ei vielä ylittänyt 100 000 syntyneen rajaa. Myöhemmät ylittivät ja niukasti suurin ikäluokka olivat 1947 syntyneet, joita oli hieman yli 108 000. Seuraava ikäluokka oli 400 lasta pienempi.

Suuret ikäluokat syntyivät tyystin erilaiseen maailmaan kuin nykylapset. Lapsi­kuolleisuus oli tuolloin vielä viiden prosentin luokkaa, joten jokaisesta ikäluokasta 5 000–6 000 lasta ei nähnyt ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Käytännössä ikä­luokkien koko oli jo vuoden kuluttua pudonnut alle 100 000:n.

Suuret ikäluokat elävät paljon pidempään kuin aikanaan ennakoitiin.

Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneiden määrä laski vuosi­tasolla hyvin hitaasti: 90 000 alittui vasta 50-luvun puoli­välissä ja 80 000 vasta 60-luvun puoli­välissä. Syntyneiden ”pohja­lukema” – 57 000 lasta – saavutettiin vuonna 1973. Tuolloin suurten ikäluokkien naiset olivat hedelmällisimmässä iässä, mutta keskimääräinen lapsiluku oli pudonnut 1,5:een.

1960-luvun lopulla suuria ikäluokkia nakersi muutto­aalto Ruotsiin, joka pienensi jokaista suurta ikäluokkaa muutamassa vuodessa noin 10 000:lla. Ruotsiin muutto ei vaikuttanut enää samassa mitassa 50-luvun lopulla ja 60-luvulla syntyneisiin. Näin ollen suurten ikäluokkien koko on pudonnut hyvin lähelle niitä.

Suuriin ikäluokkiin lukeutuvilla lasten hankinta oli siirtynyt myöhemmäksi. Vuoden 1973 jälkeen syntyvyys alkoikin lievästi kohota. Synnytysten määrät kasvoivat ensin yli 30-vuotiailla naisilla ja sittemmin myös yli 40-vuotialla. Keskimääräinen lapsiluku nousi hieman nytkähdellen 1,87:een vuonna 2010, josta se on nyt pudonnut 1,71:een ja 57 000 lapseen.

Suomalaisäitien keskimääräinen lapsiluku oli suurten ikäluokkien syntyessä 3,5 lasta. Myöskin syntymis­ympäristö on paljolti muuttunut: joka kymmenennellä syntyvällä ainakin toinen vanhemmista on ulko­maalainen. Ilman ulko­maalais­taustaisten tukea syntyneiden lasten määrä ylittäisi hädin tuskin 50 000:tta ja olisi jo useana vuonna ollut pienempi kuin vuosittain kuolleiden määrä.

Noin 300 000:n suuruisella ulkomaalais­väestöllä on suoran vaikutuksen lisäksi huomattava vaikutus väki­luku­kehitykseen syntyvyyden kautta. Ulko­maalais­taustaisista joka kuudes – 50 000 – on syntynyt Suomessa.

Mitä suurille ikäluokille kuuluu tänä päivänä? Viime vuoden lopussa vuonna 1945 syntyneet olivat 69-vuotiaita ja 1949 syntyneet 65-vuotiaita eli kaikki eläkeiän saavuttaneita. 521 000 syntyneen joukosta 366 000 eli 70 prosenttia oli elossa ja asui Suomessa.

Nyt kuolleisuus supistaa ikäluokkia noin kahdella prosentilla vuodessa, ja vuosina 1948 ja 1949 syntyneitä on jäljellä vielä 79 000.  Nämä ikäluokat ovat ohittaneet syntymä­hetkellä suurimman, vuoden 1947 ikäluokan. Vertailuksi mainittakoon, että vuonna 1965 syntynyt ikä­luokka on vain 4 000 pienempi kuin suurin ikäluokka.

Suuria ikäluokkia on jäljellä vielä yli 70 prosenttia alku­peräisestä koostaan. Se on mielenkiintoista, sillä 40-luvun lopulla vasta­syntyneen elin­ajan­odotteeksi ennustettiin vajaat 60 vuotta. Suuri enemmistö onkin jo nyt elänyt lähes 10 vuotta tuota syntymä­hetken arviota pidempään.

Tämän hetken keski­määräinen elin­ajan­odote lupaa vuonna 1949 syntyneille vielä 20 elinvuotta ja 1945 syntyneillekin 17 lisävuotta. Kun kuoleman­riski iäkkäilläkin jatkaa tasaista alenemistaan, voidaan arvioida, että vielä 2030-luvun puolivälissäkin puolet nykyisin elossa olevista suurista ikäluokissa (noin 180 000) on nostamassa eläkkeitään.

Suuret ikä­luokat ovat olleet väestö­rakenteen pullistuma, kuin ylisuuri saalis jättiläis­käärmeen vatsassa. Nyt pullistuma on miltei sulanut myöhempien ikäluokkien tasolle mutta vaikuttaa vielä pitkään yhteis­kunnassa. Seuraavaksi se ruuhkauttaa hoivapaikat, kuolleiden määrän se on jo kääntänyt ripeään kasvuun. Suomi on muuttunut yhteiskunnaksi, joka saavuttaa kuolleiden määrässä joka vuosi uuden ennätyksen.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija ja suurten ikäluokkien edustaja.