Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tilasto on suomea ja loi Suomea

20.10.2015

Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestö­tilastoa. Mutta silloin Suomi oli vain Ruotsin maakunta. Venäjän vallan ajalla Suomi sai valtiollisen, uskonnollisen ja kielellisen erityis­aseman, mikä korosti juuri Suomea kuvaavan tilaston merkitystä.

Tilastokoulussa juuri julkistettu Suomen tilastojen historia kertoo, että tilastot loivat kuvaa Suomesta niin maan rajojen ulko- kuin sisä­puolellakin. Siitä kertovat alkupään otsikot:

Suomi kansakuntana hahmottuu

Tilastoviraston synnyn juuret kansallisuus­aatteessa

Vain tilastossa oleva kansa on olemassa – Suomi maailmankartalle

Autonomian ajalla Suomen tilastollisen kuvauksen kehittäminen oli olennainen osa suomalaisuus­liikkeen tavoitteita. Vastaavasti liikkeen toiminta näkyi vahvasti 150 vuotta sitten perustetun Tilastollisen toimiston työssä.

Tilastoviraston alkukauden neljästä johtajasta kolme oli aktiivisia suomalaisuus­miehiä. Politiikkaan ja kansallisuus­aatteen edistämiseen osallistui myös muita toimiston henkilö­kuntaan kuuluvia.

”Tilastot toivat Suomen maailman­kartalle jo ennen suuria juoksijoitamme”, historia kertoo. Heti Suomen tilastollisen toimiston ensimmäisen johtajan Gabriel Reinin 1800-luvun puolivälissä valmistuneet tilasto­kuvaukset julkaistiin suomen-, ruotsin-, venäjän- ja saksan­kielisinä.

Erityisen tärkeäksi nousi Kansain­välisen tilasto­kongressin Haagin kokous 1869, jossa Reinin seuraajaksi 1870 noussut K. E. F. Ignatius esitteli Suomen tilasto­järjestelmää. Sinne valmistettu esite Suomen väestöstä toi ulkomailta runsaasti tietokyselyjä tilastolliseen toimistoon.

Erilaisiin kalentereihin kerättiin tilastotietoa eri maista ja Suomi pääsi niihin mukaan – kansaksi kansakuntien joukkoon. Tämä tosin herätti närää Venäjän valtaa­pitävissä, ja tilasto­virastossa jouduttiin seuraavina vuosina noudattamaan suurta varovaisuutta esiinnyttäessä kansain­välisillä foorumeilla.

Vielä suurempi merkitys tilastoilla oli suomalaisille itselleen. ”Kansakunnan tilan tuntemus koettiin heikoksi, ja oman tilasto­viraston saaminen Suomeen oli yksi suomalaisuus­aatteen edistäjien tärkeistä tavoitteista.”

Tilastolaitoksen kansallis­mielistä leimaa korostaa se, että suomalaisuus­mies ja sittemmin Päivä­lehden perustajiin kuulunut Paavo Tikkanen kehitti suomen kieleen omaleimaisen sanan ”tilasto”.

Useimmissa muissa kielissä käytössä oli vahvemmin valtioon viittaavia termejä, kuten ”statistik” ja ”statistics”. Suomessa valtio edusti Venäjän keisaria, johon kansallis­mieliset eivät halunneet samaistua.

Kansakunnan tilasta on tänäkin päivänä kysymys. Tiloja on monia; niiden kokonaisuus, tilasto, on apuna vastausten etsimisessä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons