Työvoimatutkimuksen marraskuun tiedot julkaistaan perinteisesti Tuomaan päivän tienoilla, ja ne saattavat jäädä jouluvalmistelujen varjoon. Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot julkaistaan tammikuun neljännellä viikolla, jolloin saadaan kuva työmarkkinoista vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.
Blogit vuodelta 2016
London School of Economicsin professori Paul Cheshire kirjoitti lokakuussa tutkimuskeskus The Spatial Economics Research Centren (SERC) blogissa Englannin ja erityisesti Lontoon asuntotuotannosta kriittiseen sävyyn.
Yritystoiminta muuttaa jatkuvasti muotoaan. Samaan aikaan tilastoinnille asetetut laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Käynnissä onkin yritystilastojen perustaa koskeva muutos, jonka ytimessä on yritysyksikkö. Tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan.
Keskustelu asumisen tukemisesta kiteytyy kahteen asiaan: tukeako asuntotuotantoa vaiko asumista. Kaikki asumisen tuet halutaan avoimemmin esille. Vallalla on mielipide, että asuntorakentamista ei saisi tukea, vaan tuen tulisi kohdistua asumiseen. Keskustelussa on ollut vähän esillä se, kuinka paljon julkinen valta saa verotuloja asumisesta.
Tilastojen käyttäjiä kiinnostaa, onko talous kasvussa vai laskussa. Etenkin kun viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen tasaisen suhdanteen aikaa. Bkt-lukujen tarkentumiset ovat tällöin kiusallisia. Pienikin revisio saattaa vaihtaa kasvuluvun etumerkin miinukseksi tai toisinpäin.
Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.
Yrittäjät ovat tällä hetkellä suuren kiinnostuksen kohteena. Yrittäjiä kaivataan lisää talouskasvun vauhdittamiseksi, heidän sosiaaliturvansa parantamista selvitetään ja lehdet kertovat tarinoita intoa pursuavista startup-yrittäjistä.
Globalisaatio ilmiönä ei ole mitenkään uusi, mutta sen kuvaaminen tilastojen avulla käy yhä vaikeammaksi ja tarpeellisemmaksi ilmiön voimistuessa ja saadessa yhä uusia ilmentymiä.
Luotettava tilastotoimi on perusedellytys modernin yhteiskunnan toiminnalle. Uskottavaa ja riittävän kattavaa tilastotietoa tarvitaan paitsi viranomaiskäyttöön ja päätöksentekoon, myös kuluttajien ja yritysten jokapäiväiseen elämään.
Näin kun vientiteollisuuden kilpailukykyä koetetaan parantaa yleisillä palkkakustannusten leikkauksilla, on paikallaan tarkastella, kuinka suuren osuuden palkkakulut muodostavat eri tuotteiden hinnoista.
”Asiakkaamme haluavat nyt infografiikkaa, siksi olen täällä”, totesi mainostoimistossa työskentelevä vierustoverini Tieto näkyväksi -seminaarissa.
Viime viikolla kauhistuttiin, kun HS ja YLE raportoivat OECD:n Education at a Glance –raportin kovia NEET-lukuja (Not in Education, Employment, or Training). Raportin mukaan Suomessa jo yli viidennes nuorista miehistä olisi työn ja koulutuksen ulkopuolella.
Suomessa ja Ruotsissa käynnistettiin tänä vuonna haastattelututkimukset, joilla kerätään tietoja kotitalouksien kulutusmenoista, tuloista ja palveluiden käytöstä.
Oletko nähnyt viimeisimmän Bond-elokuvan 007 Spectre? Avauskohtauksessa mustiin pukeutunut henkilö pääkallomaskissa kävelee vilkkaalla Mexico Cityn kadulla keskellä Kuolleiden päivän karnevaalia. Vaikka kasvoja ei paljasteta, katsoja tajuaa hyvin pian kameran seuraavan Bondia.
Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaalihinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hintakehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.
Tilastojen revisiot nousevat puheenaiheeksi erityisesti silloin, kun talouden kuva muuttaa suuntaansa tai kun talouslukujen pohjalta on tarkoitus tehdä vaikeita päätöksiä.
Jakamistaloudella ei ole vielä virallista määritelmää. Yleisesti sillä tarkoitetaan uusien digitaalisten teknologioiden mahdollistamaa kaupankäyntiä, jossa kotitaloudet voivat tarjota toisilleen erilaisia palveluja. Tunnettuja jakamistalouteen luettavia yrityksiä ovat AirBnB ja Über.
Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?
Zero-hour contracts have sparked a lot of debate internationally in EU organisations and at the ILO as well. Should they be banned and enact a minimum number of working hours or not? This is my blog post on the situation in Finland (released on 5 March 2015) translated into English.
Pysähdyin tänään kuuntelemaan radio-ohjelmaa siitä, kuinka ihmiset ovat hämmentyneitä tehdessään valintoja tutkimukseen perustuvan ja erilaisen uskomustiedon välillä.
Kuka on maahanmuuttaja tilastoissa, ja pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kuka on ”kantasuomalainen” ja kuka ”maahanmuuttajataustainen”?
Suomessa jo pitkään jatkunut talouskriisi on muuttanut funktionaalista tulonjakoa eli alkuperäistä tulonjakoa. Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannontekijätulojen jakautumista tuotannossa eli palkkatulojen ja voittojen keskinäisiä osuuksia.
Vaihtotaseen ylijäämäisyys viime aikoina on herättänyt keskustelua siitä, onko velkaantuminen pysähtynyt.
Eivätkö kohta kaikki ole pätkätyöntekijöitä? Onko yksinyrittäjiä jo miljoona? Kuinka paljon on vuokratyöntekijöitä?
Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyysopetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyyskoulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.
Big data muuttaa yhteiskuntaa syvällisesti. Jokseenkin varma muutos on se, että tiedon näköinen informaatio lisääntyy valtavasti. Mutta mitä big data merkitsee tiedon tuottamiselle?
Voimakas erottelu tilasto- ja rekisteritietojen välillä on osin historiaa. Moninkertaisen tiedonkeruun ylellisyydestä on resurssien niukentuessa jouduttu pitkälti luopumaan, ja suuri osa Tilastokeskuksenkin tilastoista perustuu hallinnollisiin aineistoihin.
Verkossa tehtävät kyselyt ovat lisääntyneet valtavasti viime vuosina. Niitä tehdään eri medioiden sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Verkkokyselyiden suosio perustuu niiden edullisuuteen – kustannukset ovat alhaiset ‒ ja nopeuteen – tulokset saadaan nopeammin kuin perinteisessä tietojenkeruussa. Usein niihin saadaan myös suuri määrä vastauksia.
Suomen talouden tilasta keskustellaan kiivaasti. Päättäjien murheenkryyninä on hidas toipuminen finanssikriisiä seuranneesta talousshokista. Taloutemme on jähmettynyt kriisiä edeltävälle tasolle, eikä suhdannemuutosta ole näköpiirissä. Kasvun resepti on hukassa.
Syyskuussa kirjoittelin kansantalouden tilinpidon mukaisen julkisen talouden tilastoinnin menetelmäratkaisujen perusteista ja käytännöistä. Sen jälkeen on saatu ratkaisuja ja myös lisävalaistusta tulkintakysymyksiin tulevia päätöksiä varten. Näkemystä on pyydetty myös Euroopan tilastovirastolta Eurostatilta.
Suurten väyläinvestointien kannattavuus ja niiden erilaiset rahoitusvaihtoehdot ovat jatkuvasti pinnalla oleva aihe. Viime vuonna puhutti erityisesti Pisara-radan kohtalo, ja kuluva vuosi alkoi uutisilla Suomenlahden alittavan tunnelin suunnitelmista.
Suomalaisten työajat verrattuna muiden maiden työaikoihin on kuuma puheenaihe. Lukuja käytettäessä ei välttämättä muisteta, että työaikojen määritelmät ovat sopimuksenvaraisia asioita ja että tiedot kerätään kysymällä. Tässä joitain julkisessa keskustelussa esiintyviä käsityksiä, jotka eivät ota huomioon tilaston laatimisen vaikeutta.