Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.

Suomen ulkomaankaupan alakuloa on usein selitetty investointi­tavaroiden heikolla kysynnällä. Yksiselitteistä ja kattavaa luokitusta investointi­tavaroiden ulkomaan­kaupasta ei ole käytössä, mutta perinteisesti koneet ja laitteet ovat muodostaneet Suomen investointi­tavaroiden viennin keskeisen tavararyhmän.

Koneiden ja laitteiden viennin osuus kokonais­viennistä on ollut hieman alle neljänneksen viime vuosina. Lisäksi osa kuljetus­välineistä lasketaan investointi­tavaroiksi.

Tullilla on käytössä myös MIG-käyttö­tarkoitus­luokitus (toimialaryhmät pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan, Main Industrial Groupings), jonka mukaan investointi­tavaroiden osuus on noin 28 prosenttia kokonais­viennistä. 

Käyttötarkoitusluokituksen mukaan investointi­tavaroiden vienti kasvoi vielä vuonna 2012, mutta kääntyi seuraavana vuonna seitsemän prosentin laskuun. Vuonna 2014 niiden vienti nousi kaksi prosenttia, mutta laski viime vuonna samat kaksi prosenttia.

Tänä vuonna, elokuuhun laskettuna, investointi­tavaroiden vienti on vähentynyt neljä prosenttia. Supistuma ei siis ole poikkeuksellisen suuri, mutta kasvuakaan ei viime tai kuluvana vuonna näy.

Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden viennin muutos on pysytellyt viimeiset kolme vuotta nollan tuntumassa, mutta tämän vuoden puolella laskua on kertynyt jo seitsemän prosenttia.

Energiatuotteiden viennin arvo on sen sijaan heilahdellut huomattavasti. Kasvu oli nopeaa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen pudotusta tuli ensin reilu kymmenys ja viime vuonna 40 prosenttia. Kuluvana vuonna energia­tuotteiden vienti näyttää prosentin kasvua.

Kuvio 1. Investointitavaroiden, energiatuotteiden sekä raaka-aineiden ja tuotanto­hyödykkeiden viennin muutos, 2012–2016 (tammi–elokuu), %

Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto

Teollisuuden koneet ja laitteet ovat investointitavaroiden ydintuotteita. Kilpailu vienti­markkinoista on koventunut, kun mukaan on tullut uusia, halvemman kustannustason tuottajamaita. Näistä ehkä tärkein on Kiina, joka on kasvattanut osuuttaan erityisesti EU-maiden teollisuuden kone- ja laitetoimittajana.

Vuosituhannen alussa Suomen osuus EU-maiden koko teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnista oli yksi prosentti. Kiinan vastaava luku oli tuolloin 1,2 prosenttia. Viidessätoista vuodessa Suomen osuus on pienentynyt 0,9 prosenttiin. Kiinan osuus on samaan aikaan noussut 6,2 prosenttiin.

Kuvio 2. Suomen ja Kiinan osuus EU-maiden teollisuuden koneiden ja laitteiden kokonais­tuonnista, 2000–2015

Lähde: Eurostat comext

Teollisuuden koneiden ja laitteiden kokonaisvienti Suomesta kasvoi vielä vuonna 2012, mutta kääntyi kolmen prosentin laskuun kahtena seuraavana vuonna. Viime vuonna niiden vienti laski vain prosentin, mutta tämän vuoden tammi-elokuussa laskua on jo kuusi prosenttia.

EU-maihin tavararyhmän vienti on kasvanut viimeiset kolme vuotta. Myös vienti Yhdysvaltoihin on lisääntynyt, erityisesti viime vuonna. Kasvu on kuitenkin ollut maltillista. Kiinan osuuden kasvu EU-maiden teollisuuden kone- ja laite­toimittajana ei ole varsinaisesti vähentänyt Suomen vastaavaa vientiä EU-maihin, mutta kasvun vaisuuteen se todennäköisesti on vaikuttanut.

Kuvio 3. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, EU-maihin sekä muihin maihin, 2002–2015, milj. euroa

Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto

Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin vähenemiseen eniten on kuitenkin vaikuttanut Kiinaan ja Venäjälle suuntautuneen viennin supistuminen. Tavararyhmän vienti näihin maihin on huippu­vuosista lähes puolittunut. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti muihin maihin on usein ollut yksittäisten suurten toimitusten varassa. Viimeiset kolme vuotta nekin ovat vähentyneet, vaikkakin maltillisesti.

Investointitavaroiden vienti on siis viettänyt alas, mutta on kuitenkin vain osasyy Suomen kokonaisviennin alavireisyyteen. 

Christina Telasuo työskentelee Tullin tilastoyksikössä, joka vastaa ulkomaan tavarakaupan tilastoista.

Joulukuun ensimmäisellä viikolla ilmestyvässä Tieto&trendit-lehdessä (5/2016) on aiheesta laajemmin artikkelissa Suomen viennin routavuodet.