Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Korkeakoulutettuja aikaisempaa enemmän itsensätyöllistäjissä

15.2.2016
Twitterissä: @anna_parnanen

Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyys­opetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyys­koulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.

Itsensätyöllistäjien – siis yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien – määrän kasvu on ollut yksi vuosituhannen alun selkeimpiä työmarkkina­trendejä. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 37 000 hengellä vuosituhannen vaihteesta. Viime vuonna 15–64-vuotiaita itsensä­työllistäjiä oli jo 157 000.

Itsensätyöllistäjissä on paljon varsin perinteisiä yrittäjä­ammatteja harjoittavia, toisen asteen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä kuten rakennus­alan ammattilaisia, kampaajia ja kuljettajia. Näin ollen itsensä­työllistäjien koulutustaso on jonkin verran palkansaajia alhaisempi. Kun palkansaajista 44 prosenttia on suorittanut korkeakoulu­tutkinnon, on vastaava osuus itsensä­työllistäjissä 37 prosenttia.

Enenevässä määrin itsensätyöllistäjistä löytyy kuitenkin myös erityis­asiantuntija­työhön luokiteltavia ammattilaisia, joilla on takataskussaan korkea-asteen tutkinto. Toimittajia, kääntäjiä, konsultteja, viestinnän ammattilaisia, psykologeja ja taiteilijoita… muun muassa näiden korkea-asteen koulutusta vaativien ammattien edustajat työllistävät itse itsensä aikaisempaa useammin.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli vuonna 2015 jo lähes 59 000 henkeä, kun vastaava määrä oli 33 000 vuonna 2000 (kuvio 1). Ryhmän osuus kaikista itsensä­työllistäjistä on noussut vuosituhannen vaihteen 28 prosentista 37 prosenttiin.

Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat

Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Korkea-asteen suorittaneiden määrä ja osuus on kasvanut toki myös palkansaajissa yleisen koulutustason nousun myötä, mutta kasvu on ollut suhteellisesti jyrkempää itsensä­työllistäjien kohdalla.

Turun yliopisto näyttäisi olevan ajan hermolla yrittäjyyskoulutusta tarjotessaaan.  

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
14.2.2020
Kaisa Saarenmaa

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

Artikkeli
18.12.2019
Hanna Ahtonen, Hanna Jokimäki, Satu Nurmi

Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjois­maihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi moni­puolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.

tk-icons