Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa
Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?
The Economistin naisten tasa-arvoa työelämässä mittaavassa ns. lasikatto-indeksivertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2015.
Suomi on vertailun kärkeä, kun mitataan sukupuolten välistä eroa korkeakoulutuksessa: suomalaisnaisista 49 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vastaava luku suomalaisilla miehillä on 35 prosenttia.
Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa kärkisijoille, mikä ei ole yllätys, sillä naisten osallistuminen työmarkkinoille on Pohjoismaissa samaa tasoa miesten kanssa.
Norjassa sukupuolten välinen palkkaero on vain 6,3 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin on 15,5 prosenttia (Suomessa 20,2 %).
Islannissa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 44 prosenttia on naisilla. Naisten vahvaa osallistumista hallitustyöskentelyyn selittävät myös naiskiintiöt, joita on käytössä muissakin Pohjoismaissa.
Norjassa ja Islannissa myös poliittisissa puolueissa on vapaaehtoiset naiskiintiöt, samoin kuin Ruotsissa, jossa 44 prosenttia parlamentin edustajista on naisia.
Viidenneksi sijoittuneessa Unkarissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vertailun pienin, 3,8 prosenttia. Lisäksi unkarilaisilla äideillä on 71 viikon palkallinen (100 % palkka) äitiysloma, ja alhaiset päivähoitomaksut.
Vertailun häntäpäähän sijoittuvat Japani, Turkki ja Etelä-Korea, joissa miehet ovat paremmassa asemassa niin koulutuksen, työllisyyden kuin johtotehtävien osalta. Näissä maissa myös naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri, Etelä-Koreassa 36,7 prosenttia.
"Lasikatto"-indeksi 2015

Lähde: The Economist. Daily chart, 3.3.2016
Lasikatto-indeksi on yhteismittari, jossa mukana ovat kymmenen muuttujaa: naisten ja miesten välinen ero työllisyysasteessa, palkoissa ja korkea-asteen koulutuksessa; päivähoitomaksujen suuruus; palkallisen äitiys-, ja isyysloman pituus; naisten suorittama akateeminen GMAT-testi (Graduate Management Admission Test); naisten osuus johtajista ja pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä maiden parlamenteissa. Jokaisen maan tulos on näiden kymmenen indikaattorin painotettu keskiarvo.
Lähde: The Economist, The best and worst places to be a working woman.
Lisää sukupuolten tasa-arvosta Tilastokeskuksen teemasivulta.
Lue samasta aiheesta:
Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeusluvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.
Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.
Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.
Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.
Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Haasteista huolimatta suurin osa lain piiriin kuuluvista organisaatioista noudattaa lakia laatimalla tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen, vaikka niiden laajuus ja laatu vaihtelevatkin. Kattavimmin suunnitelmia laaditaan valtiosektorilla ja naisenemmistöisissä organisaatioissa.