Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Talouden suhdanne on suosinut miehiä työmarkkinoilla

21.12.2016
Twitterissä: @TaskinenP

Työvoimatutkimuksen marraskuun tiedot julkaistaan perinteisesti Tuomaan päivän tienoilla, ja ne saattavat jäädä joulu­valmistelujen varjoon. Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot julkaistaan tammikuun neljännellä viikolla, jolloin saadaan kuva työ­markkinoista vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.

Miltä näyttää viime aikojen työllisyys- ja työttömyys­kehitys, kun marraskuun tiedot on lisätty työvoima­tutkimukseen?

Selvästi voidaan sanoa, että suhdanne­tilanne kohtelee suku­puolia eri tavoin. Miesten työllisyys­asteen trendi on finanssi­kriisin jälkeisessä huipussaan, mutta naisten työllisyys ei ole juuri kohentunut viime aikoina.

Itse asiassa naisten työllisyys­aste on laskenut hiukan vuoden takaisesta (taulukko 1). Viime vuosina naisten ja miesten välinen ero Suomessa on ollut Euroopan pienin, mutta eroa on siis tullut hiukan, kun miesten työllisyysaste on noussut.

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi /2015–11/2016, prosenttia

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi /2015–11/2016, prosenttia   Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Taulukkoa on luettava sillä varauksella, että trendin viimeiset luvut yleensä muuttuvat jonkin verran uusien tietojen tullessa mukaan seuraavina kuukausina. Niinpä ei tiedetä vielä, asettuuko esi­merkiksi miesten työllisyys­asteen trendi tänä syksynä lopulta 70 prosenttiin, vai alle tai yli sen.

Myös työttömyys­asteen kehitys on eriytynyt suku­puolittain viime aikoina. Miesten työttömyys­asteen trendi on laskenut toissakesän kymmenestä prosentista tämän hetken noin yhdeksään, kun taas naisten työttömyys­asteen trendi on alentunut samaan aikaan 8,8 prosentista parin kymmenyksen verran.

Naisten ja miesten työttömyys­asteen trendin ero on siis kutistunut vuodessa, mutta työttömiä miehiä on yhä enemmän kuin naisia.

On mentävä vuoden 2008 syyskuuhun asti, että naisten työttömien määrän trendi oli korkeampi kuin miesten (kuvio 1). Jää nähtäväksi, kohtaavatko luvut vielä uudelleen, ja jos, niin milloin.

Kuvio 1. Työttömien määrän trendi 1/2007–11/2016, tuhatta henkeä

Kuvio 2. Työttömien määrän trendi 1/2007–11/2016, tuhatta henkeä  Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Miesten työttömien määrän trendi ei kuitenkaan liikahtanut enää alaspäin syys-lokakuussa 2016. Toistaiseksi tiedot viittaavat siihen, että työttömien miesten määrä kävi vuoden jälki­puoliskon osalta alimmillaan heinä-elokuussa. Mutta tämä jälleen siis sillä varauksella, että syksyn trendi­luvut voivat vielä muuttua muutaman lähi­kuukauden aikana.

Naisten työttömien trendi on pysytellyt likimain samalla tasolla viimeisen puolen vuoden aikana.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.4.2024
Pertti Taskinen

Työvoimatutkimuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään ollen reilut viisi prosenttia vuonna 2023. Sivutyön tekijät ovat tyypillisesti yrittäjiä ja työskentelevät päätyössään tavallista useammin osa-aikaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia sivutyötä tehneistä toimi yksityisellä sektorilla.

 

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons