Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Valtion asuntopolitiikan eurotase on plussalla

8.12.2016

Keskustelu asumisen tukemisesta kiteytyy kahteen asiaan: tukeako asunto­tuotantoa vaiko asumista. Kaikki asumisen tuet halutaan avoimemmin esille. Vallalla on mieli­pide, että asunto­rakentamista ei saisi tukea, vaan tuen tulisi kohdistua asumiseen. Keskustelussa on ollut vähän esillä se, kuinka paljon julkinen valta saa verotuloja asumisesta.

Mikä on asumisen tuki- ja verotase?

Aloittakaamme asumisen tuista. Omistus­asumista tuetaan lainojen korko­vähennyksellä. Tätä tukea ollaan koko ajan vähentämässä, ja tuki oli vuonna 2015 noin 240 miljoonaa euroa.

Ensiasunnon ostaja ei maksa varainsiirto­veroa. Tämän tuen arvo oli noin 100 miljoonaa euroa. Aina kun myyt pörssi­osakkeet voitolla, maksat myynti­voitosta veroa. Asunto­kaupasta ei myynti­voittoa makseta, jos asunto on ollut omistuksessa kaksi vuotta. Tämän tuen arvo on noin 1 300 miljoonaa euroa.

Omistusasumisen tuet ovat yhteensä 1 640 miljoonaa euroa. Tässä laskelmassa on jätetty ulko­puolelle ns. asumis­tulon verottomuus. Tätä veroa on ihmisten vaikea ymmärtää, vaikka se on talous­teorian mukaan selkeä. Poliitikko, joka ehdottaa tämän veron käyttöön­ottoa tekee poliittisen itse­murhan. Asunto­tulon verottomuuden tuki on laskelmien mukaan noin 2 900 miljoonaa euroa vuodessa.

Asumisen selkein tuki on valtion maksama asumis­tuki, yleinen-, eläkeläisten-, opiskelijoiden- ja asevelvollisten asumis­tuki. Näitä tukia maksettiin viime vuonna 1 732 miljoonaa euroa. Tuki on kasvanut viime vuosina hurjaa vauhtia uuden lain myötä.

Uuden lain vaikutukset taisivat yllättää monet asunto- ja sosiaali­politiikan asiantuntijat. Lisäksi kunnat joutuvat maksamaan asumiseen toimeen­tulotukea vuodessa noin 300 miljoonaa euroa.

Kuvio 1. Asumistukien kehitys 2010–2015, 2010=100

Kuvio 1. Asumistukien kehitys 2010–2015, 2010=100   Lähde: Kela ja Tilastokeskus

Lähde: Kela ja Tilastokeskus

Varsinaisia asunto­tuotannon tukia maksettiin 302 miljoonaa euroa vuonna 2015. Valtaosa tästä tuli asunto­rahastosta. Budjetista asumisen tuotannon tukemiseen meni noin 30 miljoonaa euroa. Saman verran asunto­tuotantoa tuki raha-automaatti­yhdistys (RAY). Asunto­tuotanto ei todellakaan budjettia rasita.

Asumistuki, jota ei juuri koskaan mainita puhuttaessa asumisen tuista, on valtion lainoittamien Ara-asuntojen tuki markkina­vuokria alhaisempien vuokrien muodossa. Kuntien alhaisten tontti­vuokrien tai muun tuen avulla näiden Ara-asuntojen neliö­vuokrat ovat varsinkin pääkaupunki­seudulla 2-10 euroa alhaisemmat kuin markkina­vuokrat. Pienimmillä paikka­kunnilla tämä tuki saattaa olla jopa negatiivinen; markkina­vuokrat ovat alhaisemmat kuin Ara-asuntojen vuokrat. Koko maassa tämä tuki oli noin 263 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä tukea voidaan pitää pääosin kuntien asumis­tukena.

Kaikki edellä mainitut asumisen tuet olivat vuonna 2015 noin 4 230 miljoonaa euroa. Tähän ei ole laskettu asumis­tulon teoreettista tukea. Edellisten lisäksi on muitakin asumisen tukia, mm. yleis­hyödyllisten toimijoiden veroetu ja valtion myöntämiä laina­takuita.

Entä sitten kuinka paljon julkinen valta saa asumisesta vero­tuloja?

Vuonna 2015 valmistui noin 28 600 uutta asuntoa. Rakennus­teollisuuden laskenta­mallin mukaisesti tästä maksettiin arvonlisä­veroa noin 1 150 miljoonaa euroa.

Asuntojen korjaus­­rakentamisen arvo oli Tilasto­­keskuksen mukaan vuonna 2015 noin 6 266 miljoonaa euroa. Tästä maksettiin arvonlisä­­veroa 1 200 miljoonaa euroa.

Asuntojen ylläpidon arvonlisä- ja hyödyke­­verot olivat arviolta noin 1 000 miljoonaa euroa. Asunnoista maksettiin kiinteistö­­veroa 1 600 miljoonaa euroa. Asuntojen vuokra­tuloista maksettiin veroa 1 300 miljoonaa euroa ja asunto­kaupoista varainsiirto­veroa 300 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Asuntorahasto tuloutti valtiolle 66 miljoonaa euroa.

Veroja ja tuloutuksia maksettiin asumisesta julkiselle vallalle kaikkiaan 6 616 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. Asumisen tuet ja verot vuonna 2015

Taulukko 1. Asumisen tuet ja verot vuonna 2015  Lähde: Tilastokeskus, Ympäristöministeriö, Valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Asuntorahasto

Lähde: Tilastokeskus, Ympäristöministeriö, Valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Asuntorahasto

Kun julkisen vallan asumisen vero­tuloista vähennetään asumisen tuet, päästään loppu­tulokseen, jossa julkinen valta pääsee voitolle lähes 2 400 miljoonaa euroa (taulukko 1). Asumisen tase on kaikesta puheista huolimatta julkiselle vallalle positiivinen.  

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
22.11.2021
Johanna Kaila

Vuokratilasto ei kata koko markkinaa, sen päätehtävä on palvella inflaation laskemista. Puutteita on esimerkiksi uusissa vuokrasuhteissa ja sellaisissa yksityisten vuokran­antajien vuokra-asunnoissa, joiden vuokralaiset eivät saa asumis­tukea. Tilastoa kehitetään jatkuvasti.

tk-icons