ESGAB edistää luottamusta käytännesäännöillä
Euroopan tilastojärjestelmä tavoittelee yhdenmukaisia eurooppalaisia tilastotietoja, joiden laatua parannetaan jatkuvasti. Yksi keino matkalla kohti tuota visiota ovat käytännesäännöt.
Käytännesääntöjen toteutumista edistää ESGAB, European Statistical Governance Advisory Board eli Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta. Seitsenjäsenisen ryhmän nykyinen puheenjohtaja on Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
ESGABin tavoitteena on parantaa Euroopan tilastojärjestelmän ammatillista riippumattomuutta, koskemattomuutta ja vastuullisuutta sekä eurooppalaisten tilastojen laatua.
ESGAB on perustettu vuonna 2008. Tarkoituksena on ollut saada puolueeton näkemys Euroopan tilastojärjestelmän tilasta erityisesti mitä tulee käytännesääntöjen noudattamiseen. Säännöissä vahvistetaan standardit tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten.
Käytännesäännöt perustuvat Euroopan tilastojärjestelmässä käytettyyn tilastojen laadun yhteiseen määritelmään. Säännöt ovat itsesääntelyn väline, mutta niiden toteutumista seurataan vertaisarvioinneilla. Ne muodostuvat 15 periaatteesta, jotka koskevat institutionaalista ympäristöä, tilastoprosessia ja tuotettuja tilastotietoja. Täytäntöönpanon tueksi on kullekin periaatteelle määritelty hyvän käytännön indikaattorit.
Käytännesääntöjä toteutetaan ESGABin arvion mukaan vuosi vuodelta paremmin. Edellisissä vuosikertomuksissa ESGAB on ottanut esille esimerkiksi Eurostatin ylimmän johdon rekrytointi- ja irtisanomisperiaatteet.
ESGAB laatii vuosikertomuksen EU:n parlamentille ja neuvostolle. Vuoden 2016 lopulla valmistuneessa vuosikertomuksessa kehotetaan varmistamaan, että luottamus Euroopan tilastoihin säilyy. Erityisesti kiinnitetään huomiota kahteen asiaan: uusiin tietolähteisiin ja kansalliseen koordinointiin.
ESGAB ehdottaa, että jäsenmaiden tulee laatia uusi Luottamussitoumus kesäkuuhun 2017 mennessä. Tarkoituksena on osoittaa, että kunkin jäsenmaan Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvat tahot ovat sitoutuneet käytännesääntöjen noudattamiseen.
Käytännesääntöjen mukaan tilastoviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että virallisia tilastoja käytetään poliittisessa keskustelussa asianmukaisella tavalla: ”Nykyään tilastotietoja esittävät kuitenkin niin monet instituutiot, virastot ja asiantuntijat, että luotettavuudeltaan eriasteisia ”tilastofaktoja” on saatavilla mitä erilaisimmista asioista, ja joskus niiden perusteella voidaan tehdä ristiriitaisia päätelmiä”.
Uusia tietolähteitä on muodostunut digitalisaation myötä. Erityistä kiinnostusta tilastomaailmassa on herättänyt big data. Suunnattomia tietomassoja on saatavilla esimerkiksi sekä rahan että ihmisten liikkeistä. Näiden aineistojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin muutoksia perinteiseen tapaan tuottaa tilastoja.
Aineistojen riskit voivat liittyä esimerkiksi laatuun, kattavuuteen tai luottamuksellisuuteen. Big datan käyttö tilastotuotannossa voi aiheuttaa myös tarpeen uudistaa käytännesääntöjä.
EU:n tilastolain uudistaminen vuonna 2015 lisäsi kansallisen koordinoinnin vaatimuksia tilastoalalla. Tehtävissä on eroja ”kansallisten tilastoviranomaisten” ja ”muiden tilastoja laativien viranomaisten” välillä.
Suomen tilastoviranomaiset ovat Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tulli. Koordinointivastuu on Tilastokeskuksella. EU:n tilastolaki takaa Euroopan tilastojärjestelmään kuuluville kansallisille viranomaisille laajat valtuudet saada aineistoja, joita hyödynnetään tilastotuotannossa.
ESGABin raportissa on 16 suositusta, jotka tässä tiivistettynä lopuksi:
– Seuraavassa käytännesääntöjen uudistuksessa tulisi ottaa huomioon uudet tietolähteet laatu- ja kustannusvaikutuksineen.
– Eurostatin tulisi arvioida uusien tietolähteiden ja niihin liittyvien mallintamistekniikoiden vaikutus tilastojen yhtenäisyyteen ja vertailukelpoisuuteen.
– Seuraavassa käytännesääntöjen uudistuksessa tulisi ottaa huomioon big datan käyttöön mahdollisesti liittyvät eettiset haasteet.
– Tulevissa vertaisarvioinneissa on arvioitava, missä määrin kansalliset (tilasto)viranomaiset edistävät luottamusta tuottamiinsa Euroopan tilastoihin.
– Kansallisten tilastoviranomaisten ja Eurostatin tulisi parantaa tilastojen asemaa julkisina hyödykkeinä ja politiikan välttämättöminä työkaluina, jotta luottamus tilastoihin lisääntyisi.
– Jäsenmaiden hallitusten tulisi laatia ”Luottamussitoumus”, jotta luottamus tilastoihin lisääntyisi ja käytännesääntöjen noudattaminen paranisi.
– Jäsenmaiden tulisi tarvittaessa uudistaa lainsäädäntöään niin, että tilastoviranomaisten pääjohtajien rekrytointi- ja irtisanomispolitiikka olisi läpinäkyvää.
– Eurostatin pääjohtajan valintaprosessin tulisi olla avoin. Valinnassa tulisi edellyttää tilastoalan osaamista.
– Jäsenmaiden tulisi ”mainostaa” tilastoja julkisina hyödykkeinä.
– Tiukassa taloustilanteessa on tarpeen, että jäsenmaat tuottavat vertailukelpoista tietoa tilastotuotannon kustannuksista.
– Jäsenmaiden tulisi tarvittaessa muuttaa lainsäädäntöään niin, että hallinnollisten aineistojen käyttö tilastotuotannossa helpottuisi.
– Jäsenmaiden tulisi raportoida siitä, miten tilastoviranomaisten ovat mukana hallinnollisia aineistoja muutettaessa.
– Kaikissa maissa kansallisilla tilastoviranomaisilla tulisi olla selkeästi määritelty koordinointivastuu.
– Eurostatin tulisi kouluttaa muita tilastoja laativia viranomaisia, mitä tulee niiden velvollisuuksiin tilastojen tuottamisessa.
– Seuraavassa vertaisarvioinnissa tulisi olla selvät suuntaviivat, miten muut tilastoja tuottavat viranomaiset ovat mukana arvioinnissa.
– Muut tilastoja tuottavat viranomaiset tulisi ottaa mukaan kansalliseen laatuauditointiin. Lisäksi tulisi lisätä laatukoulutusta.
Kirjoittaja toimii Tilastokeskuksen neuvottelukunnan sihteerinä.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.