Euroopan tilasto­järjestelmä tavoittelee yhden­mukaisia eurooppalaisia tilasto­tietoja, joiden laatua parannetaan jatkuvasti. Yksi keino matkalla kohti tuota visiota ovat käytänne­säännöt.

Käytännesääntöjen toteutumista edistää ESGAB, European Statistical Governance Advisory Board eli Euroopan tilasto­hallinnoinnin neuvoa-antava lauta­kunta. Seitsen­jäsenisen ryhmän nykyinen puheen­johtaja on Martti Hete­mäki valtiovarain­ministeriöstä.

ESGABin tavoitteena on parantaa Euroopan tilasto­järjestelmän ammatillista riippumattomuutta, koskemattomuutta ja vastuullisuutta sekä eurooppalaisten tilastojen laatua.

ESGAB on perustettu vuonna 2008. Tarkoituksena on ollut saada puolueeton näkemys Euroopan tilasto­järjestelmän tilasta erityisesti mitä tulee käytännesääntöjen noudattamiseen. Säännöissä vahvistetaan standardit tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten.

Käytännesäännöt perustuvat Euroopan tilasto­järjestelmässä käytettyyn tilastojen laadun yhteiseen määritelmään. Säännöt ovat itse­sääntelyn väline, mutta niiden toteutumista seurataan vertais­arvioinneilla. Ne muodostuvat 15 peri­aatteesta, jotka koskevat institutionaalista ympäristöä, tilasto­prosessia ja tuotettuja tilasto­tietoja. Täytäntöön­panon tueksi on kullekin peri­aatteelle määritelty hyvän käytännön indikaattorit.

Käytännesääntöjä toteutetaan ESGABin arvion mukaan vuosi vuodelta paremmin. Edellisissä vuosi­kertomuksissa ESGAB on ottanut esille esimerkiksi Eurostatin ylimmän johdon rekrytointi- ja irtisanomis­periaatteet.

ESGAB laatii vuosikertomuksen EU:n parlamentille ja neuvostolle. Vuoden 2016 lopulla valmistuneessa vuosi­kertomuksessa kehotetaan varmistamaan, että luottamus Euroopan tilastoihin säilyy. Erityisesti kiinnitetään huomiota kahteen asiaan: uusiin tieto­lähteisiin ja kansalliseen koordinointiin. 

ESGAB ehdottaa, että jäsen­maiden tulee laatia uusi Luottamus­sitoumus kesä­kuuhun 2017 mennessä. Tarkoituksena on osoittaa, että kunkin jäsen­maan Euroopan tilasto­järjestelmään kuuluvat tahot ovat sitoutuneet käytänne­sääntöjen noudattamiseen.

Käytännesääntöjen mukaan tilasto­viranomaisten tehtävänä on varmistaa, että virallisia tilastoja käytetään poliittisessa keskustelussa asian­mukaisella tavalla: ”Nykyään tilasto­tietoja esittävät kuitenkin niin monet instituutiot, virastot ja asian­tuntijat, että luotettavuudeltaan eriasteisia ”tilasto­faktoja” on saatavilla mitä erilaisimmista asioista, ja joskus niiden perusteella voidaan tehdä risti­riitaisia päätelmiä”.

Uusia tietolähteitä on muodostunut digitalisaation myötä. Erityistä kiinnostusta tilasto­maailmassa on herättänyt big data. Suunnattomia tieto­massoja on saatavilla esimerkiksi sekä rahan että ihmisten liikkeistä. Näiden aineistojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin muutoksia perinteiseen tapaan tuottaa tilastoja.

Aineistojen riskit voivat liittyä esimerkiksi laatuun, kattavuuteen tai luottamuksellisuuteen. Big datan käyttö tilasto­tuotannossa voi aiheuttaa myös tarpeen uudistaa käytänne­sääntöjä.

EU:n tilastolain uudistaminen vuonna 2015 lisäsi kansallisen koordinoinnin vaatimuksia tilasto­alalla. Tehtävissä on eroja ”kansallisten tilasto­viranomaisten” ja ”muiden tilastoja laativien viran­omaisten” välillä.

Suomen tilastoviranomaiset ovat Tilasto­keskus, Luonnon­varakeskus, Terveyden ja hyvin­voinnin laitos ja Tulli. Koordinointi­vastuu on Tilasto­keskuksella. EU:n tilasto­laki takaa Euroopan tilasto­järjestelmään kuuluville kansallisille viran­omaisille laajat valtuudet saada aineistoja, joita hyödynnetään tilasto­tuotannossa.

ESGABin raportissa on 16 suositusta, jotka tässä tiivistettynä lopuksi:

– Seuraavassa käytänne­sääntöjen uudistuksessa tulisi ottaa huomioon uudet tietolähteet laatu- ja kustannus­vaikutuksineen.

– Eurostatin tulisi arvioida uusien tieto­lähteiden ja niihin liittyvien mallintamis­tekniikoiden vaikutus tilastojen yhtenäisyyteen ja vertailu­kelpoisuuteen.

– Seuraavassa käytänne­sääntöjen uudistuksessa tulisi ottaa huomioon big datan käyttöön mahdollisesti liittyvät eettiset haasteet.

– Tulevissa vertais­arvioinneissa on arvioitava, missä määrin kansalliset (tilasto)viranomaiset edistävät luottamusta tuottamiinsa Euroopan tilastoihin.

– Kansallisten tilasto­viranomaisten ja Eurostatin tulisi parantaa tilastojen asemaa julkisina hyödykkeinä ja politiikan välttämättöminä työkaluina, jotta luottamus tilastoihin lisääntyisi.

– Jäsenmaiden hallitusten tulisi laatia ”Luottamus­sitoumus”, jotta luottamus tilastoihin lisääntyisi ja käytänne­sääntöjen noudattaminen paranisi.

– Jäsenmaiden tulisi tarvittaessa uudistaa lain­säädäntöään niin, että tilasto­viranomaisten pää­johtajien rekrytointi- ja irtisanomis­politiikka olisi läpi­näkyvää.

– Eurostatin pääjohtajan valinta­prosessin tulisi olla avoin. Valinnassa tulisi edellyttää tilasto­alan osaamista.

– Jäsenmaiden tulisi ”mainostaa” tilastoja julkisina hyödykkeinä.

– Tiukassa talous­tilanteessa on tarpeen, että jäsenmaat tuottavat vertailu­kelpoista tietoa tilasto­tuotannon kustannuksista.

– Jäsenmaiden tulisi tarvittaessa muuttaa lain­säädäntöään niin, että hallinnollisten aineistojen käyttö tilasto­tuotannossa helpottuisi.

– Jäsenmaiden tulisi raportoida siitä, miten tilasto­viranomaisten ovat mukana hallinnollisia aineistoja muutettaessa.

– Kaikissa maissa kansallisilla tilasto­viranomaisilla tulisi olla selkeästi määritelty koordinointi­vastuu.

– Eurostatin tulisi kouluttaa muita tilastoja laativia viran­omaisia, mitä tulee niiden velvollisuuksiin tilastojen tuottamisessa.

– Seuraavassa vertais­arvioinnissa tulisi olla selvät suunta­viivat, miten muut tilastoja tuottavat viran­omaiset ovat mukana arvioinnissa.

– Muut tilastoja tuottavat viran­omaiset tulisi ottaa mukaan kansalliseen laatu­auditointiin. Lisäksi tulisi lisätä laatu­koulutusta.

 

Kirjoittaja toimii Tilasto­keskuksen neuvottelu­kunnan sihteerinä.