Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Juhlavuoden kilpailu innosti lukemaan tilastoja ja niiden sanomaa

28.11.2017

Suomi100-juhlavuoden tilastokilpailu tuotti runsaasti tasokkaita töitä. Yhteistä töille on, että ne tarkastelevat ajan­kohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä. Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Tilastokeskuksen nimeämä raati valitsi voittajatyöt. Tilastojen havainnollistaminen -kilpailun voittaja­työ – Jyväs­kylän yli­opiston opiskelija­ryhmän tuottama Ennen oli kaikki…-historia­peli (Huom! Ei toimi Explorerilla) – kertoo sata vuotta sitten syntyneiden suomalaisten elämän­kohtaloista. Se hyödyntää moni­puolisesti tilastoja, dokumentteja, valo­kuvia, historian­tutkimusta sekä muistelmia. Peli muistuttaa ihmisistä ja yhteis­kunnasta tilastojen kohteina ja takana.

Tilastot mediassa -kilpailun voittaja on Ylen verkko­sivuilla julkaistu Kyllä ennen nuoriso oli kunnollista – vai oliko? Vuoro­vaikutteinen juttu koukuttaa testaamaan omia mieli­kuviaan nuorisostamme eri vuosi­kymmeninä. Työ on hallittu havainnollinen kokonaisuus, jossa visualisoinnin vahvuus pääsee oikeuksiinsa.

Vain yksi voi voittaa, mutta muutkin kilpailu­työt olivat ansiokkaita ja hyödynsivät hyvin sekä tilastoja että erityisesti tilastojen kahta perus­vahvuutta: aika­sarjaa ja vertailtavuutta. Tilastojen vahvuus on trendien osoittamisessa, muutosten ja murrosten osoittamisessa ja paikantamisessa.

Kilpailutyöt toivat selvästi esille, miten haasteellista on tilasto­tiedon välittäminen graafisia kuvaajia käyttäen eri medioissa, varsinkin äly­puhelimen näytössä. Tänä päivänä toivotaan selkeitä inter­aktiivisia info­grafiikoita kaikilla välineillä, mutta miten varmistua että tilasto­tiedon vastaan­ottaja ymmärtää graafiset kuvaajat oikein ja pystyy tekemään oikeat tulkinnat?

Kilpailutöissä tämä haaste oli tiedostettu ja pää­sääntöisesti otettu hyvin huomioon. Tilasto­graafi tai -tieto on merkityksellistä ja hyödyllistä käyttäjilleen vasta, kun on kontekstia ja asia­yhteyttä.

Lähdekritiikkikin vaatii asia­yhteyttä ja kontekstia, ja riittävää määrää meta­tietoa. Muutama kilpailu­työ on erityisen käyttäjä­lähtöinen ja tarjoaa esi­merkiksi mahdollisuuden syventyä aiheeseen tai vaihto­ehtoja laajentaa näkö­kulmaa tai rajausta.

Yksi käyttäjälähtöinen kilpailu­työ Jo viisi minuuttia liikuntaa voi edistää terveyttä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, liikutko riittävästi tuo tutkittua terveys- ja elämän­tapa­tietoa lähelle arkeamme helpolla ja houkuttelevalla tavalla: voimme verrata omia tapojamme ja tilanteitamme muihin verrokki­ryhmiin tai koko Suomen tilaan. Tällaisella tiedolla voi olla myönteistä vaikuttavuutta niin yksilön kuin yhteis­kunnan tasolla.

Tilastokilpailussa opiskelijat ja media ovat yhdessä osoittaneet, että ymmärrystä eri ilmiöistä, niiden kehityksestä, yhteyksistä ja vaikutuksista voidaan lisätä tilasto- ja tutkimus­tiedon oivallisella hyödyntämisellä ja hyvällä havainnollistamisella.

Tärkeää on huomata, että kilpailu­työt hyödyntävät kaikille avoimia aineistoja ja helposti kaikkien saatavilla olevaa tekniikkaa. Digi­kehitys tuo uusia mahdollisuuksia tilastojen laadintaan ja kommunikointiin. Tässä kehityksessä on pidettävä kaikki toimijat mukana, jatkettava tiedon avoimuuden edistämistä, ja tehtävä vielä enemmän yhteis­työtä tilaston käyttäjien, tuottajien ja välittäjien kesken.

 

Asta Manninen toimi Suomi100-juhla­vuoden Tilasto­kilpailun paneelin puheen­johtajana. Hän on yhteiskunta­tilastojen, erityisesti kaupunki-ja alue­tilastojen asian­tuntija, ja toimii EU:n ESAC-komitean (European Statistical Advisory Committee) jäsenenä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons