”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.

Siivoojan mies ei ole kommenttinsa kanssa yksin. Palkat herättävät runsaasti keskustelua, ja Tilasto­keskuksen julkaisemia ansiotietoja ruoditaan keskustelu­palstoilla kovin sanoin.

Tilastokeskus julkistaa erillisiä palkka­tilastoja yksityisen sektorin, kunta­sektorin ja valtion ansioista. Palkkatilastot perustuvat työnantajien palkanlaskentajärjestelmien pohjalta raportoimiin tietoihin.

Esimerkiksi kunta­sektorin ja valtion palkoissa julkaistut tiedot koostuvat kaikista sektoreilla työskentelevien palkan­saajien ansio­tuloista. Valtion palkka­tilastossa tämä tarkoittaa, että tiedot saatiin vuoden 2016 aineistoon noin 72 000 palkan­saajan ansioista.

Miten tästä aineistosta julkaistavat ansiotiedot voivat olla niin eriäviä niiden ansioiden kanssa, joita ihmiset tienaavat? Vai ovatko ne?

Tilastokeskuksen julkaisemissa luvuissa on tavallisesti ansio­käsitteenä säännöllisen työajan ansio. Tähän käsitteeseen luetaan perus­palkan lisäksi maksetut vuosi­sidonnaiset lisät, henkilö­kohtaiset lisät, työaika­lisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontois­edut. Pitkälti siis samat asiat, joita arki­kielessäkin sisällytetään brutto­palkan käsitteeseen. Tilastokeskuksen julkaisemat ansiotiedot ovat bruttomääräisiä.

Mikä selittää erot kokemuksen ja julkaistujen lukujen välillä?

Säännöllisen työajan ansiot vaihtelevat eri ammatti­ryhmien välillä, mutta myös ammatti­ryhmien sisällä. Otetaan esimerkiksi sairaan­hoitaja. Jos sairaan­hoitaja tekee kolmivuoro­työtä, voi säännöllisen työajan ansio olla lisien takia huomattavasti korkeampi kuin määritelty perus­palkka. Toinen sairaan­hoitaja saattaa taas tehdä työ­vuoroja aina vain aamu­vuorossa, jolloin säännöllisiä lisiä ei muodostu yhtä paljon.

Molemmat hoitajat ovat kuitenkin mukana aineistossa samalla ammatti­nimikkeellä – säännöllisen työajan ansio vain vaihtelee tausta­tekijöiden perusteella.

Tilastokeskuksen julkaisemat luvut ansio­tiedoista ovat aina luokituksiin perustuvia. Palkansaaja­joukko tietyn luokituksen sisällä voi kuitenkin olla hyvin moni­muotoinen. Samalla ammatti­nimikkeellä voidaan tehdä hyvinkin erilaisia töitä, ja henkilöstön ikä sekä koulutus­tausta voivat vaihdella laidasta laitaan.

Siivoojan mieheltä haluaisin kysyä, puhuuko hän netto- vai brutto­palkasta. Millä työajalla hänen vaimonsa työskentelee, kuinka paljon palkka sisältää työaika­lisiä?

Kokoaikaisten siivoojien määrä valtiolla oli 322 vuonna 2006, kymmenen vuotta myöhemmin enää 40. Vuonna 2006 säännöllisen työajan ansion mediaani oli 1 711 euroa, vuonna 2016 se oli 2 269 euroa.

Huomattavaa on, että puolet palkansaajista ansaitsee mediaaniansiota vähemmän. Valtiolla oli vuonna 2016 siis parikymmentä siivoojaa, jotka ansaitsivat vähemmän kuin 2 269 euroa kuukaudessa.

Rakennemuutoksella on varmasti ollut vaikutuksensa palkka­tasoon. Julkisella sektorilla siivous­palveluita ostetaan paljon yksityisiltä toimijoilta, ja omilla palkka­listoilla on yhä vähemmän siivoojia. Uusia ei palkata enää yhtä paljon kuin aikaisemmin, ja se näkyy ikä­rakenteessa.

Vuonna 2016 suurin osa valtion siivoojista oli 55–59-vuotiaita. Iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta palkkaan, mutta esimerkiksi henkilö­kohtaisten lisien kautta vanhemman henkilöstön ansiot ovat pää­sääntöisesti korkeammat kuin nuorempien.