Presidentti Trumpin lehdistö­sihteeri Sean Spicer vastaili sujuvasti toimittajien hankaliinkin kysymyksiin moni­naisista aiheista, jopa omasta vaihto­ehtoisten tosi­asioiden kertomisestaan. Yksi yksin­kertainen kysymys ensimmäisessä lehdistö­tilaisuudessa sai Spicerin kiertelemään ja kaartelemaan.

Mikä on Yhdys­valtojen työttömyys­aste? 

Spicer pyöritteli asiaa aikansa, kuinka on useita tapoja laskea työttömyyden taso ja eri luvut antavat erilaista tietoa talouden eri puolista.

Ja totta se on. Tuorein työvoima­tiedusteluun perustuva tiedote Suomen työllisyydestä kertoo, että samaan aikaan, kun virallinen työttömyys­­aste laski joulu­­kuussa pitkästä aikaa alle 8 prosentin, piilo­­työttömien määrä on kasvanut.

Tiedote kertoo myös avoimesti, että Työ- ja elinkeino­­toimistoissa oli joulu­kuun lopussa kaikkiaan 358 000 työn­­välityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työn­­hakijaksi tilastoitua eli huomattavasti suurempi määrä kuin Tilasto­­keskuksen laskeman virallisen työttömyys­­asteen mukaan.

Työvoima­tiedustelusta saa monenlaista tietoa, mutta myös tuon kansain­välisesti sovitun ja vertailu­kelpoisen työttömyys­asteen. USA:ssa se on 4,7 prosenttia.

Trump on väittänyt sen olevan 42 prosenttia, työttömyys­kysymyksen tehnyt toimittaja huomautti lehdistö­tilaisuudessa. Siihen tiedottaja Spicer vastasi, että Trump ei keskity tilastoihin vaan siihen, että amerikkalaiset ihmiset menestyvät.

Tiedottaja päätyi julistamaan, että uusi hallinto on enemmän kiinnostunut kasvoista lukujen takana kuin luvuista. Ja onnistui luikertelemaan koukusta mainitsematta mitään lukua.

Oikeat ihmiset kasvoineen ovat mittaamattoman tärkeitä, mutta yksin­kertainen kysymys paljasti, miksi myös tilastot ovat tärkeitä – ja kiusallisia johtajille, jotka eivät halua puheitaan ja toimiaan tarkasteltavan kriittisesti.

Jos Spicer olisi vastannut yksin­kertaiseen kysymykseen vaikkapa ”4,7 prosenttia”, neljän vuoden päästä tuo luku olisi otettu verrokiksi arvioitaessa Trumpin talous­politiikkaa.

On selvää, että uuden hallinnon on mukavampi esitellä saavutuksiaan omien lukujensa pohjalta. Ottaa lähtö­tasoksi vaikka 42 prosentin työttömyys­aste Obaman kauden lopussa ja keksiä joku vaihto­ehtoinen luku sitten oman politiikan tulokseksi.

Donald Trump lupasi virkaan­astujais­puheessaan palauttaa vallan kansalle. Mutta saako kansa tarkastella uuden hallinnon tuloksia puolueettomien tietojen valossa? Sitä varten tilastot on luotu.

Tarinan opetus palauttaa mieleen Tilasto­keskuksen entisen pää­johtajan Olavi E. Niitamon sanat: ”Tieto on valtaa, tilasto­tieto on kansan­valtaa.”