Me saamelaiset vietämme tänään kansallispäivää eri puolilla Saamen­maata sekä sen ulkopuolella. Suomessa meitä on vuoden 2015 saamelais­käräjien vaalien jälkeen tehdyn tilaston mukaan 10 500. Äidinkielenään eri saamen kieliä Suomessa puhuu saamelais­käräjien tilaston mukaan 30 prosenttia saamelaisista eli noin 3 200 henkilöä.

Tietoja saamelaisista saadaan henkilöiden äidinkielen perusteella Väestörekisteri­keskuksen (VRK) valtakunnallisesta väestötieto­järjestelmästä. Vuoden 2013 jälkeen järjestelmään on voinut ilmoittaa äidinkieleksi myös eri saamen kieliä kuten eteläsaamen, inarinsaamen, kildinin­saamen, koltansaamen, luulajan­saamen, pohjoissaamen tai jonkun muun saamen kielen. Yhteensä puhuttavia saamen kieliä on yhdeksän.

Tilastokeskuksen henkilötiedoissa äidinkieli-tietona on kuitenkin saame kaikille eri saamen kielille. Tietosuojan ja pienten viitejoukkojen takia äidinkieli-tiedosta ei käy ilmi, onko henkilön äidinkieli inarinsaame, koltansaame vai pohjoissaame tai joku muissa maissa puhuttavista saamen kielistä. Äänioikeuteen, saamelais­määritelmään tai henkilön saamelaisuuteen tieto äidinkielestä ei ota kantaa.

Saameksi äidinkielensä ilmoittaneiden lukumäärä vuonna 2016 oli 1 950 henkilöä, joka eroaa siis merkittävästi saamelais­käräjien arviosta. Tämä myös tarkoittaa sitä, että vain noin 60 prosenttia äidinkielisisistä voidaan tarkastella Tilasto­keskuksen tilastojen avulla.

Saamenkielisten määrä on kasvanut viime vuosina. Yksi selitys voi olla äidinkieli­tietojen korjausten lisääntyminen, kun tiedon muuttaminen on helpottunut. Muutoksen voi tehdä itse VRK:n verkkosivuilla. Lain mukaan saamea äidinkielenään puhuvalla lapsella on oikeus saamen kielen opetukseen koulussa.

Vuodesta 1992 lähtien saamen kielillä on ollut virallinen asema Saamen­maalla, saamelaisten kotiseutu­alueella, eli Enontekiön, Inarin, ja Utsjoen kunnissa ja Sodankylän pohjoisosissa.

Äidinkielisistä saamelaisista 60 prosenttia eli 1 200 henkilöä asuu saamelaisten kotiseutu­alueella. Saamelaiskäräjien tilaston mukaan valtaosa eli 6 300 saamelaista asuu kuitenkin muualla Suomessa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan saamen­kielisistä 88 prosenttia asui kymmenessä eri kunnassa. Eteläisessä Suomessa eniten saamelaisia on Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa.

Saamelaisten pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa vuodesta 1987 vuoteen 2016 eniten on lisääntynyt eläkeläisten osuus, lähes 300 henkilöllä. Alle 15-vuotiaiden määrä on lisääntynyt 20 prosentilla, ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä on laskenut 70 prosentilla. (Kuvio 1)

Vuodesta 1990 vuoteen 2016 ylempien toimihenkilöiden määrä on lisääntynyt 8 prosentilla ja yrittäjien määrä vähentynyt 13 prosentilla.1)

Maatalous, metsätalous ja kalatalous työllistävät tänä päivänä puolet vähemmän saamelaisia kuin vuonna 1987. Etenkin poronhoitoa päätyönään tehneiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Terveys- ja sosiaali­palveluiden työllisten määrä on puolestaan kasvanut huomattavasti, 84 prosentilla kolmessa­kymmenessä vuodessa.

Koulutuksen parissa työskentelevien äidinkielisten määrä on kasvanut 64 prosentilla ja julkisen hallinnon työntekijöiden määrä 45 prosentilla vuodesta 1987. Yksi selittävä tekijä on saamelaisten kielellisten perusoikeuksien huomioiminen saamen kielilailla (1086/2003), joka ilmenee mm. tehtävien kieli­vaatimuksissa.

Tarkemmalla tasolla toimialaa tarkasteltaessa nähdään, että poronhoito työllistää saamelaisia edelleen eniten. Tilastokeskuksen työssäkäynti­tilaston mukaan 13 prosenttia työllisistä saamenkielisistä työskenteli vuonna 2016 kotieläin­taloudessa, heistä lähes kaikki poronhoidon parissa.

Poronhoitajien lisäksi perinteisten saamelaisten elinkeinojen harjoittajista löytyy vielä muutamia kalastajia vuodelta 1987. Päätoimisia metsästäjiä tai saamelais­käsitöiden, duodjin, tekijöitä ei tilastoista löydy vuosilta 1987 ja 2016, eli näissä elinkeinoissa ei työskennellä päätoimisesti.

Oikea ja todenmukaisempi kuva saamelaisista syntyy, kun tilastot ovat ajan tasalla. Kehottaisinkin kaikkia saamelaisia päivittämään äidinkielitiedon väestötieto­järjestelmään. Tämä lisäisi tilastojen kattavuutta meidän kaikkien osalta.

Buori sámi álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Juho Keva, Jovnna Ovllá Hánno Juhan, työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö ja elinolot -yksikössä työssäkäyntitilastojen parissa ja haaveilee artikkelin kirjoittamisesta pohjoissaameksi.

Aki Harju (kuvassa oikealla) on viestintäasiantuntija Tilastokeskuksen tietopalvelu ja viestintä -yksikössä.

Blogi on osa työelämätilastojen 30-vuotisjuhlavuoden julkaisuja.

1) Vuoden 1990 sosioekonominen asema pohjautuu vuoden 1983 luokitukseen ja vuoden 2016 sosioekonominen asema vuoden 1989 luokitukseen.