Tilastokeskuksen edustalla on voinut seurata kamppailua kauniin suunnitelman ja jalan­kulkijoiden käyttäytymisen välillä.

Pihan istutukset toivat pari­kymmentä lisä­askelta vaativan mutkan suorimmalle kävely­reitille metro­asemalta Työpajan­kadulle.

Istutuksia suojaava matala aita räsähti rikki talvella, kun lumen halki alettiin oikaista. Keväällä aita vielä korjattiin, mutta pian kapea lauta oli taas poikki ja multaan alkoi talloutua oiko­polku.  

Aikani ivailin touhua. Sanoin: varmaan oikaisijat säästävät viisi sekuntia päästäkseen nopeammin salille ja siellä askeltamaan juoksu­matolla kasaan päivän kymmentä­tuhatta askelta.

Ehkä hätiköin tuomiossani. Jospa tällä digi­loikkien ja disruptioiden aika­kaudella tuohon piittaamattomalta vandalismilta haiskahtavaan käyttäytymiseen voisi ottaa rakentavammankin, jopa myötä­tuntoisen kulman.

Kenties äänestämme jaloilla asioissa, joihin voimme vaikuttaa, kun niin monessa elämäämme myllertävässä murroksessa meiltä ei kysytä.

Kuinka moni kannattaisi – jos pääsisimme asiasta äänestämään – maailmaa, jossa on jatkuvasti aprikoitava uusia applikaatioita?

Miten moni puoltaisi massa­työttömyyden itsepalvelu­yhteiskuntaa, jossa energiaa syövät ja ympäristöä tuhoavat koneet korvaavat ihmis­työn?

Tuskin ainakaan enemmistö. Jospa siis voimattomuus hallitsemattomien muutosten pyörteissä saa meidät oikaisemaan nurmikon poikki?

En taida uskoa tuohon itsekään. Olemme vain pöljiä taimen­tallojia askel­mittari taskussamme.

Emmehän tartu edes mahdollisuuteen vaikuttaa vaikkapa EU-asioihin. Ensimmäisten euro­vaalien laimeasta 57,6:sta äänestys­prosentti painui vielä alemmas, yhtä matalaksi kuin aita talon edessä.

Tänään ennakkoäänestyksellä alkavien vaalien jännitys­momentteja on, päästäisiinkö Suomen äänestys­aktiivisuudessa yli 40 prosentin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.

Tasavallan presidentti kehottaakin yhdessä parinkymmenen muun valtionpäämiehen kanssa äänestämään EU-parlamentin vaaleissa. Eilisessä Hesarissa Sixten Korkman antoi siihen ainakin kolme hyvää syytä.

Noihin puheenvuoroihin ei ole muuta lisättävää kuin lopetus aita­tarinalle. Toivottavasti se kannustaa vaikuttamiseen.

Yhtenä aamuna multaan talloutunut reitti oli pohjustettu sepelillä. Nyt oiko­polkua voi käyttää vaikkapa matkalla äänestämään.