Bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi, kun kansantalouden tilinpidon päivittyneet aikasarjatiedot julkaistiin 20.9. Myös vanhempien vuosien tietoja päivitettiin. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 234 miljardia euroa vuonna 2018.

Aikasarjakorjattuihin tietoihin on lisätty muun muassa rahoitukseen ja vakuutukseen sekä harmaaseen ja laittomaan talouteen liittyviä eriä. Aikasarjakorjauksia tehdään EU-maissa säännöllisesti viiden vuoden välein, jotta tilinpito pysyy ajantasaisena ja kansainvälisesti vertailukelpoisena.

Tehdyt muutokset nostavat arvonlisäyksen tasoa erityisesti 2010-luvulla, mutta tällä ei ollut suurta vaikutusta bruttokansantuotteen volyymin muutokseen. Jos sekä laskentavuosi että vertailuvuosi tarkentuvat yhtä paljon, muutosprosentti pysyy vakaana.

Kuviossa 1 verrataan Suomen talouden kasvutahtia Ruotsin talouskehitykseen.

Vuonna 2018 bkt:n volyymi nousi viimein finanssikriisiä edeltävää tasoa korkeammalle. Kasvu on kuitenkin ollut selvästi Ruotsia hitaampaa. Aikasarjakorjaus ei muuttanut asetelmaa.

Kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari, bkt asukasta kohti, tarjoaa toisen näkökulman Suomen ja Ruotsin kansantuotteiden vertailuun. 

Bkt:n nopea kasvu Ruotsissa perustuu osittain työikäisen väestön kasvuun. Henkeä kohti lasketulla bkt:lla mitaten Ruotsin talouskasvu on ollut maltillisempaa kuin mitä bkt:n volyymin kasvukäyrä osoittaa. Bkt:n volyymi on kasvanut Ruotsissa 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2018, siinä missä bkt henkeä kohti (volyymi-indeksi 2010=100) on vastaavalla ajanjaksolla kasvanut 9 prosenttiyksikköä. 

Suomessa bkt:n volyymi on kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja bkt henkeä kohti 5 prosenttiyksikköä. Suomen talouskehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen; eläkeläisten määrä on kasvanut voimakkaasti eli väestön kasvu on painottunut työikäisen väestön ulkopuolelle.

Bruttokansantuotetta kritisoidaan, koska se ei kuvaa hyvinvointia vaan talouskasvua. Käyttämällä muita kansantalouden tilinpidosta löytyviä mittareita voidaan kokonaiskuvaa ainakin taloudellisesta hyvinvoinnista täydentää. Aikasarjakorjauksen myötä myös nämä muut tilinpidon luvut – kuten nettokansantulo ja kotitalouksien säästämisaste – päivittyivät.

Kotitaloudet ovat keskeisessä roolissa, jos talouskasvun sijaan halutaan kuvata laajempaa hyvinvoinnin kehitystä. Tähän pyrkii myös ”Beyond GDP initiative”. Euroopan komission tavoitteena on kehittää indikaattoreita, jotka ovat bkt:n tavoin selkeitä, mutta huomioivat paremmin ympäristö- ja sosiaalinäkökulmat.

Aikasarjakorjaus parantaa laajan tilinpidon lukujen yhteensopivuutta. Olemme yhtenäistäneet vuokrien käsittelyä ympäristötilinpidon kanssa, kun asumisen välituotekäyttöön ja tuotokseen sisältyvä energian kulutus on siirretty kotitalouksien kulutusmenoksi. Lisäksi kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen aikasarjaa on yhtenäistetty. Nämä muutokset parantavat lukujen käytettävyyttä.

Aikasarjan päivittyminen ei muuttanut kokonaiskuvaa Suomen taloudesta. Aikasarjakorjauksia kuitenkin tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta tilastolla pystytään kuvaamaan ajantasaisesti talouttamme osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Tapio Kuusisto työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.