Kotitalouksien kulutusmenoja on laskettu kansantalouden tilinpidossa jo pitkään kulutusmenoluokituksen 5-numerotasolla,[i] mutta tähän asti tiedot on julkaistu karkeammalla tasolla, koska laskentatason luokitus on historiallisista syistä poikennut kuluttajahintaindeksin (KHI) käyttämästä versiosta.

Nyt kansantalouden tilinpidossakin siirryttiin – ainakin pääsääntöisesti – käyttämään 5-numerotasolle asti EU-harmonisoitua versiota kulutusmenoluokituksesta. Pitkällisen pohdinnan tuloksena päätimme myös julkaista luvut laskentatarkkuudella eli tarkimmalla käytettävissä olevalla tasolla.

Hyvä puoli tässä on se, että tiedot ovat nyt vapaasti ja tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Lisäksi kun useampi silmäpari niitä katsoo ja tutkii, myös omituisuudet löytynevät helpommin – melkoisen varmasti luvuissa on sellaisia. Kyseessä ei siis suinkaan ole mikään absoluuttinen totuus, vaan paras arviomme eri lähteiden ja menetelmien perusteella laskettuna.

Huono puoli on sitten se, että lukuja kuitenkin helposti pidetään totena, ja niistä vedetään sitten kovin kummallisia johtopäätöksiä. Tosiasia on, että mitä tarkemmalle tasolle mennään, sitä enemmän luvuissa on epävarmuutta.

Sanoisin, että aika suurella varmuudella kokonaistaso on varsin lähellä oikeaa, ja vielä 2-numerotasollakin eli 12 pääluokan mukaan katsottuna suhteet ovat kohtuullisen oikein. Itselleni ei tulisi kuitenkaan mieleenikään väittää, että kotitaloudet yhteensä ovat käyttäneet vaikkapa yksityisajoneuvojen voiteluaineisiin juuri tuon verran rahaa kuin laskelmaan on merkitty.

Ja kyllä, julkaisemme nyt myös Tilastokeskuksen arviot siitä, kuinka paljon kotitaloudet käyttävät rahaa huumeisiin ja prostituutioon. Nuo luvut – jos mitkä – ovat todellakin arvioita, mutta olemme parhaamme mukaan yhdistäneet tietoa eri lähteistä ja tehneet niiden pohjalta laskelmia.

Näistä luvuista suurimmaksi osaksi vastaavana laskijana en haluaisi kuulla tai lukea jotain yksittäistä lukua varmana tietona vain koska Tilastokeskus on julkaissut sen, vaan arvostaisin vaikkapa muotoilua ”Tilastokeskuksen arvion mukaan”.

Tarkimman tason lukuihin kannattaa siis suhtautua kriittisesti ja varauksella. Lopullista totuutta ne tuskin ovat, mutta eivät pelkkää taruakaan. Siellä ne ovat, vapaasti tutkittavissanne, olkaa hyvä!

Kirjoittaja on suunnittelija Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

[i] Kansainvälisesti sovittu luokitus, nimeltään Classification of Individual Consumption According to Purpose (COICOP), suomeksi yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus. Luokituksen 5-numerotasolle asti EU:ssa harmonisoitua versiota kutsutaan nimellä ECOICOP.