Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Minuuttipeliä – kotona ja töissä

29.5.2019
Twitterissä: @MetsaMaija
Kuva: Shutterstock

Teinin nenä kännykässä. Huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverinsa insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Valistukseni lukemisen ja ulkoilun tärkeydestä taikka kutsut ruokapöytään kaikuvat kuuroille korville. Pientä ymmärrystä digiarkeemme tuo tieto siitä, että vapaa-aikatutkimuksen mukaan koululaisten mediakäyttö painottuu videoiden ja musiikin seuraamiseen. 

Mobiililaitteiden käytön yleistyessä mediakäyttö on pirstaloitunut entisestään. Etenkin nuoret napsivat päivittäiset some- ja mediasisältönsä sieltä täältä vauhdilla. Yhden median tai sisällön ääreen ei juuri malteta pysähtyä, saati keskittyä pidemmäksi aikaa.

Sisällöntuottajan näkökulmasta kisa nuorten ajasta ja huomiosta on armoton: Videon katsoja päättää ensimmäisen 15 sekunnin kohdalla, aikooko hän katsoa videon vai ei. Törmäsin myös viittaukseen tutkimuksesta, jonka mukaan katsoja herpaantuisi jo kahdeksan sekunnin kohdalla.

Videotulva on loputon. Jo vuonna 2015 YouTubeen ladattiin joka minuutti 400 tuntia videoita.

Tekeillä oli tilastojen hyödyllisyydestä kertova video nuorille koululaisille. Olin videotarinankerronnan opeissani edennyt loppumetreille, tarinan ideoinnista käsikirjoittamiseen, kännykällä kuvaamiseen ja viimein editointiin.  

Tilastoilla harvemmin kisataan paikasta hittivideoiden joukossa. Mutta jos leikkiin ryhtyy, on kaiketi paras olla sukkela.

”Ei sitten minuuttia pidempää”, kuului kouluttajan ohje mielessäni editointivaiheessa. Samaa tuumasivat apulaisina toimivat kotijoukot.

Tässä se nyt sitten kompurointien jälkeen on – valmiina siihen armottomaan 15 sekunnin testiin.

 

Kirjoittaja työskentelee toimittajana Tieto&trendit-sivuston toimituksessa. Kokeellisen videon tekemiseen osallistuivat Okko ja Hertta. Osaamistaan tarjosivat Katriina, Riikka ja Aki Tilastokeskuksen tietopalvelusta ja viestinnästä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Artikkeli
9.3.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Joka toinen sosiaalisen median käyttäjä näkee verkossa vihapuhetta. Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria. Tilastokeskus on kartoittanut suomalaisten kokemaa nettihäirintää ja verkossa havaitsemia vihamielisiä viestejä nyt kolmena vuotena.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons