Suomi on jo kauan ollut palveluyhteiskunta, mutta siitä huolimatta tilastot mittaavat kattavammin teollisuutta kuin palveluita. Palvelutoimialojen osuus arvonlisäyksen kokonaismäärästä kohosi yli puoleen 1970-luvulla. Tällä hetkellä Suomessa noin 70 prosenttia arvonlisäyksestä syntyy palveluista (kuvio 1).

Viennissä tavaroiden osuus on edelleen palveluita suurempi. Palveluviennin merkitys kuitenkin korostuu, jos tarkastellaan bruttoviennin sijaan viennistä kertyvää arvonlisäystä.

Tilastokeskus aloitti maaliskuussa palveluiden volyymi-indeksien julkaisemisen. Tietoja palvelutuotannon volyymin kehityksestä saa nyt kuukausittain palvelualojen liikevaihtotietojen julkaisun yhteydessä. Teollisuustuotannon volyymiä puolestaan on tilastoitu vuodesta 1948 alkaen. Palveluiden volyymi-indeksi merkitsee palveluiden tilastoinnille reipasta harppausta lähemmäs teollisuuden tasoa.

Palveluiden tilastointi on teollisuutta karkeampaa tai suppeampaa tuotetasoisen tuotannon ja ulkomaankaupan osalta. Teollisuustuotantotilasto kuvaa teollisuustuotantoa noin 4 000 tuotteen tarkkuudella. Palvelutuotteita kuvataan yrityspalvelut-tilastossa muutamilta toimialoilta 100 tuotteen avulla. Tavaroiden ulkomaankaupan tilastoinnissa käytetään nimikkeistöä, jossa on 10 000 luokkaa. Palveluiden ulkomaankauppaa kuvataan noin 60 palveluerän avulla.

Miksi sitten palvelut eivät ole tilastoinnissa saaneet sellaista painoa, joka niillä taloudessa on? Paljolti kysymys on historian painolastista, uudistumisen vaikeudesta sekä palvelutilastoinnin haastavuudesta.

Taloustilastojen historia ulottuu aikaan, jolloin vielä elettiin teollisuusyhteiskunnassa ja teollisuuden kuvaaminen oli olennaista. Myöhemmin teollisuuskeskeinen tilastointi sementoitui EU-asetuksiin, jotka käytännössä ohjaavat voimakkaasti tilastojen sisältöjä.

Asetusten uudistumisen kautta palvelutilastoinnilla on mahdollisuus laajentua. Näin onkin käynyt, sillä palveluiden volyymi-indeksin kehittämistä vauhditti lähivuosina voimaan tuleva asetusvaatimus.

Uudistuminen on kuitenkin monen mutkan takana. On osoittautunut vaikeaksi karsia asetuksista vanhoja vaatimuksia. Jokaiselle tiedolle löytyy aina käyttäjiä ja saavutetuista eduista on tunnetusti vaikea luopua. Tilastointia tehdään rajallisilla resursseilla ja uuden sisällön ottaminen asetusten piiriin voi pysähtyä siihen, että mistään ei pystytä luopumaan.

Palveluiden tilastointi on vaikeampaa kuin teollisuuden tilastointi

Palveluissa on useasti kysymys abstrakteista asioista. Palveluita ei voi pakata laatikkoihin ja lastata rekkaan. Yritysten on kohtuullisen helppoa laskea ja raportoida teollisuustuotteiden määriä. Sen sijaan palveluiden määrän raportointi on paljon hankalampaa. Palveluiden tilastointia ei olekaan voitu perustaa siihen, että kysyttäisiin yrityksiltä suoraan määristä.

Myös aineistojen saatavuudessa tavaroista ja palveluista on eroa. EU:n ulkorajan ylittävistä tavaravirroista syntyy laaja aineisto tullauksen yhteydessä. Vastaavaa aineistoa ei ole olemassa palveluista. Tämä osaltaan vaikuttaa ulkomaankaupan tilastoinnin lähtökohtiin.

Oma kysymyksensä on se, että yritysten luokittelu teollisuuteen tai palveluihin ei aina ole helppoa. Teollisuus ja palvelut linkittyvät yrityksissä monin tavoin yhteen ja arvoketjujen pirstoutuminen on synnyttänyt uudenlaisia rooleja yrityksille.

Samat yritykset usein sekä valmistavat tuotteita että tarjoavat niihin liittyviä palveluita. On syntynyt tehtaattomia valmistajia, joiden ydintoimintaa on tuotteiden suunnittelu ja brändin hallinta, mutta jotka ovat ulkoistaneet tuotannon kokonaan.

Tehtaattomat valmistajat on silti sovittu luokiteltavaksi teollisuuteen, jos ne omistavat raaka-aineet. Teollisuuden tai palveluiden toimialoittaisella tarkastelulla on tällaisten syiden takia omat rajoitteensa.

Palvelut kehittyvät parhaillaan voimakkaasti ja palvelualoille syntyy uudenlaisia liiketoimintamalleja. Juuri nyt huomio on kiinnittynyt data- ja alustayrityksiin näiden vallattua muutamien viime vuosien aikana kärjen maailman arvokkaimpien yritysten listalla. Kiirettä riittää siis jatkossakin, kun pyritään löytämään seuraavat askelet palvelutilastoinnin kehittämisen haastavalla polulla.

Kirjoittaja on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä. 

Tilastojen kotisivuja:

Palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Teollisuustuotanto

Ulkomaankauppatilastot (Tulli)

Yrityspalvelut