Kuulinko oikein?
– ”Kyllä, julkaisimme viime vuonna kaikkiaan 108 juttua. Aiheina kulutusta, tuloja, varallisuutta, taloutta, työllisyyttä, varainsiirtoveroja, hintoja, syntyvyyttä, koulutusta, tutkimusta, asumista ja rakentamista, kestävää kehitystä, matkailua, rikollisuutta, takseja, kirjastoja, alustatyötä…Kirjoittajia oli 84. Ei hassumpi saldo”, täsmentää toimittajakollega.
Luovuimme vuoden 2017 päätteeksi printtilehdestä, ja Tilastokeskuksen artikkelijulkaiseminen siirtyi vuoden 2018 alussa yksinomaan verkkoon. Siksi juttujen määrä, ja etenkin sisältö, kiinnostavat.
Viime toukokuussa avasimme nykyisen Tieto&trendit-sivuston. Lähtökohtina olivat mobiili edellä kehitetyt ratkaisut, hyvä käyttäjäkokemus, selkeys, sisällön monipuolisuus ja ymmärrettävyys. Olimme hioneet uuden sivuston julkaisukonseptia printtilukijoita kuullen, näin syntyi myös idea kerran kuussa sähköpostitse lähetettävästä juttukoosteesta.
Verkkojulkaisemiseen siirtymisen rinnalle tärkeimmäksi muutokseksi nousi saavutettavuus: uuden sivuston tekniset ja visuaaliset ratkaisut toteutettiin alusta alkaen vastaamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tämän merkiksi sivustolle myönnettiin elokuussa 2018 Saavutettavuus huomioitu -leima.
Saavutettavuus merkitsee ennen muuta tasavertaisuutta.
Se koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Digitaalisten palvelujen tulee olla kaikkien asiakkaiden käytettävissä ilman, että jokin vamma tai erityispiirre sitä estäisi. Näin kiteyttää Kielikellon artikkelissaan Virpi Jylhä, joka työskentelee Näkövammaisten liitossa saavutettavuuden asiantuntijana.
Teknisen saavutettavuuden ansiosta verkkopalvelua voidaan käyttää teknisten apuvälineiden avulla, verkkopalvelu on siis koodattu virheettömästi ja standardeja noudattaen. Sisällön on vuorostaan oltava ymmärrettävää, helposti omaksuttavaa ja käytettävää. – Helpommin sanottu kuin tehty.
Toimituksessa pähkäilemme esimerkiksi tilastokäsitteiden yleistajuista ja helposti omaksuttavaa ilmaisua tai vaikkapa keskeisten tilastometodiuudistusten ymmärrettävyyttä lähes joka jutun kohdalla.
Jutuissamme on myös runsaasti tilastokuvioita. Kehitämme niitä parhaillaan entistä saavutettavimmiksi, ja työ taulukoiden osalta jatkuu. Myös sivuston jatkokehityksessä pyrimme huomioimaan saavutettavuuden.
Saavutettavuus hyödyttää lopulta kaikkia. Se edistää paitsi tilastojen tasavertaista käyttöä kansalaisten arjessa, myös taatusti helpottaa tilastotiedon hyödyntämistä tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Selkeillä, helppokäyttöisillä ja ymmärrettävillä verkkopalveluilla on tapana houkutella toistamiseenkin puoleensa.
Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.
Oletko havainnut sivustollamme saavutettavuutta haitanneita seikkoja? Tai oletko pannut merkille saavutettavuuden kannalta erityisen onnistuneita sisältöjä? Kerro huomiosi, parannusehdotuksesi tai muu palautteesi kommenteissa.
Printtilehtien - Tietoaika, Hyvinvointikatsaus, Economic Trends ja Tieto&trendit sekä Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus – sähköiset arkistot löytyvät nyt koottuna Tilastokeskuksen Julkaisut-sivulta. Arkistoitu sisältö tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu.
Avoimen datan potentiaalia uuden digitalouden käyttövoimana ja mahdollistajana on vielä paljolti hyödyntämättä. Myös julkisten virastojen ja laitosten datapalveluiden on tulevaisuudessa oltava entistä ammattimaisempia.
Etätöiden tekemistä ja vapaa-ajan viettoakin palvelevat informaatio- ja viestintäalat ovat selvinneet vaihtelevasti pandemian kurittaessa taloutta.
Suomi on mennyt ylös ja alas digitalouden muutoksissa, jota tilastointi ei ole hahmottanut riittävän terävästi. Meillä on kuitenkin mahdollisuudet pitää kiinni hyvinvointimallista, vaikka rakenneongelmat rapauttavat rahoituspohjaa.
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.
