Tilastokeskus julkaisi kaikille avoimen Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivuston 12.2.2019. Sivustolta löytyvät kaikki 131 YK -indikaattoria, joihin tähän mennessä on löydetty dataa Suomesta. Indikaattoreiden avulla voi seurata YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista Suomessa.
Sivustolla indikaattoreita on mahdollista tarkastella tietokantataulukoiden ja -kuvioiden avulla. Tiedot löytyvät sekä suomeksi että englanniksi.
Tietokannan kautta kotimaiset ja kansainväliset käyttäjät pääsevät tutustumaan Suomea koskeviin indikaattoritietoihin ja niitä koskevaan metatietoon.
Kansainvälisissä kestävän kehityksen indikaattorivertailuissa Suomi lukeutuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kolmen kärkeen.
Monet tavoitteista terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla. Tavoitteista vaativat Suomessa huomiota sellaiset aihealueet kuin ilmastonmuutos, vedenalainen elämä ja elämä maalla.
YK:n uusista kestävän kehityksen päämääristä (Sustainable Development Goals, SDGs) sovittiin syksyllä 2015. Tämä agenda 2030 käsittää 17 globaalia päämäärää ja alatavoitteita on 169. Tavoitteiden edistymistä seurataan YK:n laatimalla 243 SDG-indikaattorin mittaristolla, jotka jäsenmaiden tulee tuottaa kansallisesti. Suomessa SDG-indikaattorien kokoamisesta vastaa Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen vuonna 2018 valtioneuvoston kanslian rahoituksella toteuttama hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokosi YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta.
Puolet indikaattoreista on projektin juuri valmistuneen kartoituksen mukaan hankittavissa olemassa olevista lähteistä. Osaa puuttuvista tiedoista ei ole saatavilla ja osasta ei ole vielä tietoa, joten kartoitusta jatketaan näiden indikaattorien osalta. Osa näistä puuttuvista indikaattoreista on mahdollisesti laskettavissa myöhemmässä vaiheessa.
Suomen SDG-indikaattoridatan kattavuusaste vastaa varsin hyvin muiden maiden tilannetta. Kansainvälisesti on arvioitu, että maksimissaan kaksi kolmannesta indikaattoreista olisi nykyisen tilastojärjestelmän tiedoista tuotettavissa.
Projektin toteuttaman indikaattoreiden tuottajatahojen kartoituksen tuloksena tunnistettiin noin 20 SDG-indikaattoreiden tuottajaorganisaatiota.
Ne ovat Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Tulli, Ulkoministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Suomen Pankki, Maa- ja metsätalousministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Maahanmuuttovirasto, Krimo, Rikosseuraamusvirasto ja Transparency Suomi.
Projekti keräsi myös saatavilla olevan indikaattoridatan vuosilta 1990–2017. Kaikkien indikaattoreiden osalta dataa ei ollut saatavilla koko periodilta tai kaikilta vuosilta. Indikaattoridatan keruun yhteydessä kerättiin myös dataa koskevat kuvailutiedot (metadata).
Kehittämisprojektin jälkeen Tilastokeskus jatkaa kansallisena vastuuvirastona YK-indikaattoritietokannan ylläpitoa ja kehittämistä aina vuoteen 2030 saakka.
Tilastokeskus ylläpitää ja päivittää indikaattoritietokantaa myös säännöllisesti sekä itse datan että metadatan osalta. Lisäksi on tarkoituksena indikaattoreiden analysointi ja analyysien käyttö kestävän kehityksen edistymisen arviointeihin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden tahojen kanssa. Työ kytkeytyy vahvasti SDG-indikaattoreiden kansainväliseen kehitykseen.
YK:ssa ja sen alajärjestöissä YK-indikaattoreiden kehittäminen jatkuu vuoteen 2030. Useiden indikaattoreiden osalta tarvitaan tarkentavaa jatkomäärittelyä YK:n piirissä. Lisäksi joidenkin indikaattoreiden kohdalla pohditaan niiden korvaamista paremmin kuvaavilla indikaattoreilla.
Ari Tyrkkö on hankkeen projektipäällikkö ja Jukka Hoffren projektisihteeri.
Suomi pitää eilen alkaneessa kokouksessa kiinni Agenda 2030:sta ja vastustaa heikennyksiä sen tavoitteisiin.
EU tekee määrätietoisesti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoreen raportin mukaan edistystä on tapahtunut monella sektorilla, mutta haasteita riittää esimerkiksi ilmaston ja energiankulutuksen osalta. Lisäksi korona on aiheuttanut takapakkia terveyteen ja talouteen.
Tilastokeskus valmistelee parhaillaan historiansa ensimmäistä toiminnan vastuullisuudesta kertovaa raporttia, joka pohjautuu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaan. Vuotta 2021 koskevan raportin on määrä valmistua keväällä 2022.
YK-indikaattoritietokannan toistaiseksi suurin uudistaminen on saatu toteutettua: globaalien kestävän kehityksen indikaattoreita lisättiin ja useita indikaattoreita korvattiin uusilla. Uudet indikaattorit painottavat kehitysmaille tärkeitä asioita.
Tilastoinnilla seurataan kierrätystavoitteiden täyttymistä ja niihin liittyvien politiikkatoimien onnistumista. Yhdyskuntajätteiden kierrätys on kuitenkin paljon muutakin kuin politiikkaa, lainsäädäntöä ja velvoitteita: se on jokaisen henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.
Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni. Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.
YK:n kestävän kehityksen mittarit kertovat, että Suomi on nyt monessa suhteessa parempi paikka elää kui n25 vuotta sitten. Tehtävääkin kuitenkin riittää.
SDG-indikaattorit ovat keskiössä juuri alkaneessa YK-kokouksessa, jossa arvioidaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
