Siirry sisältöön
Tieto&trendit
Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Tilastokeskus

Etusivu

  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Blogit
  • Lapset Suomessa -teema
Sivuston näkymät
laaja
suppea
Etusivu > Blogit > 2019 > Suomen kestävän kehityksen YK-indikaattorit julkaistu - Suomi pärjää vertailuissa hyvin

Suomen kestävän kehityksen YK-indikaattorit julkaistu - Suomi pärjää vertailuissa hyvin

15.2.2019
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö
Facebook
Twitter
Sähköposti

Tilastokeskus julkaisi kaikille avoimen Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivuston 12.2.2019. Sivustolta löytyvät kaikki 131 YK -indikaattoria, joihin tähän mennessä on löydetty dataa Suomesta. Indikaattoreiden avulla voi seurata YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista Suomessa.

Sivustolla indikaattoreita on mahdollista tarkastella tietokantataulukoiden ja -kuvioiden avulla. Tiedot löytyvät sekä suomeksi että englanniksi.

Tietokannan kautta kotimaiset ja kansainväliset käyttäjät pääsevät tutustumaan Suomea koskeviin indikaattoritietoihin ja niitä koskevaan metatietoon.

Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin

Kansainvälisissä kestävän kehityksen indikaattorivertailuissa Suomi lukeutuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kolmen kärkeen.

Monet tavoitteista terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla. Tavoitteista vaativat Suomessa huomiota sellaiset aihealueet kuin ilmastonmuutos, vedenalainen elämä ja elämä maalla.

Kaikkiaan 243 indikaattoria

YK:n uusista kestävän kehityksen päämääristä (Sustainable Development Goals, SDGs) sovittiin syksyllä 2015. Tämä agenda 2030 käsittää 17 globaalia päämäärää ja alatavoitteita on 169. Tavoitteiden edistymistä seurataan YK:n laatimalla 243 SDG-indikaattorin mittaristolla, jotka jäsenmaiden tulee tuottaa kansallisesti. Suomessa SDG-indikaattorien kokoamisesta vastaa Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen vuonna 2018 valtioneuvoston kanslian rahoituksella toteuttama hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokosi YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta.

Puolet indikaattoreista on projektin juuri valmistuneen kartoituksen mukaan hankittavissa olemassa olevista lähteistä. Osaa puuttuvista tiedoista ei ole saatavilla ja osasta ei ole vielä tietoa, joten  kartoitusta jatketaan näiden indikaattorien osalta. Osa näistä puuttuvista indikaattoreista on mahdollisesti laskettavissa myöhemmässä vaiheessa.

Suomen SDG-indikaattoridatan kattavuusaste vastaa varsin hyvin muiden maiden tilannetta. Kansainvälisesti on arvioitu, että maksimissaan kaksi kolmannesta indikaattoreista olisi nykyisen tilastojärjestelmän tiedoista tuotettavissa.

Tuottajaorganisaatioita on parikymmentä

Projektin toteuttaman indikaattoreiden tuottajatahojen kartoituksen tuloksena tunnistettiin noin 20 SDG-indikaattoreiden tuottajaorganisaatiota.

Ne ovat Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Tulli, Ulkoministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Suomen Pankki, Maa- ja metsätalousministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Maahanmuuttovirasto, Krimo, Rikosseuraamusvirasto ja Transparency Suomi.

Projekti keräsi myös saatavilla olevan indikaattoridatan vuosilta 1990–2017. Kaikkien indikaattoreiden osalta dataa ei ollut saatavilla koko periodilta tai kaikilta vuosilta. Indikaattoridatan keruun yhteydessä kerättiin myös dataa koskevat kuvailutiedot (metadata).

Tietokannan kehittämiseen panostetaan jatkossa

Kehittämisprojektin jälkeen Tilastokeskus jatkaa kansallisena vastuuvirastona YK-indikaattoritietokannan ylläpitoa ja kehittämistä aina vuoteen 2030 saakka.

Tilastokeskus ylläpitää ja päivittää indikaattoritietokantaa myös säännöllisesti sekä itse datan että metadatan osalta. Lisäksi on tarkoituksena indikaattoreiden analysointi ja analyysien käyttö kestävän kehityksen edistymisen arviointeihin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden tahojen kanssa. Työ kytkeytyy vahvasti SDG-indikaattoreiden kansainväliseen kehitykseen.

YK:ssa ja sen alajärjestöissä YK-indikaattoreiden kehittäminen jatkuu vuoteen 2030. Useiden indikaattoreiden osalta tarvitaan tarkentavaa jatkomäärittelyä YK:n piirissä. Lisäksi joidenkin indikaattoreiden kohdalla pohditaan niiden korvaamista paremmin kuvaavilla indikaattoreilla.

Ari Tyrkkö on hankkeen projekti­päällikkö ja Jukka Hoffren projektisihteeri.  

Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivusto

SDG-indikaattorit
seurantaindikaattorit
YK
kestävä kehitys
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
Alkuun
Facebook
Twitter
Sähköposti

Lue samasta aiheesta:

Teollisuusmailla on vielä pitkä ja tuulinen matka kestävän kehityksen tavoitteisiin

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

EU on edistynyt kestävässä kehityksessä: Suomen haasteina puhdas energia sekä kestävä kulutus ja tuotanto

Artikkeli
7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Globaali kestävä kehitys on vaarassa – YK:n pääsihteerin raportti vaatii lisätoimia

Blogi
4.7.2022
Jukka Hoffren

Koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat nyt kolmantena koronavuotena kiistattomat. YK:n pääsihteerin vuosittainen kestävän kehityksen edistymistä arvoiva raportti vaatii merkittäviä lisätoimia. Suurempia investointeja tarvitaan muun muassa tilastoseurantaan.

Yhdyskuntajätteen määrä yhä kasvussa – EU-vertailussa Suomi jää kauas kärjestä

Blogi
17.2.2022
Heidi Pirtonen

Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.

Kuka suojelee maaperäämme?

Blogi
3.12.2021
Antti Hörkkö

Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.           

Älykäs yhteiskunta hyödyntää metalleja nykyistä monipuolisemmin myös arvoketjun loppupäässä

Artikkeli
22.11.2021
Heidi Pirtonen

Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.

Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä moni­muotoisemmin

Artikkeli
15.11.2021
Matti Kokkonen, Sami Lahtinen, Laura Lipasti, Nico Maunula, Marjut Pietiläinen

Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeus­luvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.

Urbaani ympäristö valtaa alaa EU-alueella – luokittelullako kiinni ekosysteemien muutoksiin?

Blogi
4.10.2021
Sami Hautakangas

Viljellyn maan pinta-ala EU-alueella on hieman pienentynyt 2000-luvulla, kun taas metsien pinta-ala on pysynyt ennallaan. Suhteellisesti eniten on kasvanut urbaani ympäristö.

Tietoisuus ruokahävikistä on osa kestävää kehitystä – kolmasosa kertyy kotitalouksista

Blogi
29.9.2021
Heidi Pirtonen

Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore raportti.  Asukasta kohden laskettuna keittiö- ja ruokalajätteen määrä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut 12 kilogrammalla vuosien 2015–2019 aikana.

Kestävän kehityksen haaste vaatii tietoa, viestintää ja osallistumista – kansalaiskeskustelulla on jo kiire

Blogi
24.9.2021
Jukka Hoffren

Ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat ihmiskunnan muuttamaan toimintansa kestäväksi ja maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää ripeitä toimia sen eteen, että kaikki maapallon ihmiset saadaan mukaan muutoksesta keskustelemiseen.

Hyvinvoinnin tilastointi haastaa perinteiset mittarit ja organisaatiot

Blogi
10.9.2021
Johanna Laiho-Kauranne

Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.

YK-kokous arvioi koronasta toipuvan maailman mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä

Blogi
7.7.2021
Jukka Hoffren

Suomi pitää eilen alkaneessa kokouksessa kiinni Agenda 2030:sta ja vastustaa heikennyksiä sen tavoitteisiin.

Euroopan unioni edistynyt kestävässä kehityksessä – haasteina ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Artikkeli
2.7.2021
Jukka Hoffren

EU tekee määrätietoisesti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoreen raportin mukaan edistystä on tapahtunut monella sektorilla, mutta haasteita riittää esimerkiksi ilmaston ja energiankulutuksen osalta. Lisäksi korona on aiheuttanut takapakkia terveyteen ja talouteen.

Vastuullisuusraporttiin kootaan Tilastokeskuksen toiminnan käden- ja jalanjälki

Blogi
31.5.2021
Jukka Hoffren

Tilastokeskus valmistelee parhaillaan historiansa ensimmäistä toiminnan vastuullisuudesta kertovaa raporttia, joka pohjautuu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaan. Vuotta 2021 koskevan raportin on määrä valmistua keväällä 2022.

YK:n kestävän kehityksen mittaaminen uudistui – datan kattavuus heikkeni Suomessa

Blogi
15.4.2021
Jukka Hoffren

YK-indikaattoritietokannan toistaiseksi suurin uudistaminen on saatu toteutettua: globaalien kestävän kehityksen indikaattoreita lisättiin ja useita indikaattoreita korvattiin uusilla. Uudet indikaattorit painottavat kehitysmaille tärkeitä asioita.

Kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tilastointia – mutta ennen kaikkea nykyistä tunnollisempaa lajittelua

Blogi
10.12.2020
Heidi Pirtonen

Tilastoinnilla seurataan kierrätystavoitteiden täyttymistä ja niihin liittyvien politiikkatoimien onnistumista. Yhdyskuntajätteiden kierrätys on kuitenkin paljon muutakin kuin politiikkaa, lainsäädäntöä ja velvoitteita: se on jokaisen henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.

Kiertotaloudessa reilusti varaa kasvuun – alan liikevaihdon osuus alle viiden prosentin

Artikkeli
9.12.2020
Niko Olsson

Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni.  Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.

Mitä Suomelle kuuluu neljännesvuosisata EU:hun liittymisen jälkeen?

Blogi
4.12.2020
Jukka Hoffren

YK:n kestävän kehityksen mittarit kertovat, että Suomi on nyt monessa suhteessa parempi paikka elää kui n25 vuotta sitten. Tehtävääkin kuitenkin riittää.

YK:n kokous arvioi mahdollisuuksia nopeuttaa kestävän kehityksen toteuttamista indikaattoreiden avulla

Blogi
8.7.2020
Jukka Hoffren

SDG-indikaattorit ovat keskiössä juuri alkaneessa YK-kokouksessa, jossa arvioidaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Teollisuus mainettaan parempi ympäristönsuojeluun investoija

Blogi
6.4.2020
Antti Hörkkö

Teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt ja ympäristönsuojeluinvestointien tarkat kriteerit, ovat investoinnit ympäristön kannalta kuitenkin myönteisempiä kuin mitä tuo investointien suhdeluku antaisi ymmärtää.

 

 

 

Korona pakottaa koululaiset etäoppiin – tilastojulistekisan voittajat kannustavat posterin tekoon

Blogi
18.3.2020
Maija Metsä

Lähes 1,3 miljoonaa koululaista tai opiskelijaa taituroi läksyjään nyt kotoa käsin. Vinkkini niin opettajille kuin oppilaille: terästäkää yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä osallistumalla tilastojulistekilpailuun. Viime kisan kärkikaarti kertoo videolla, miksi kannattaa osallistua.

Kuvat ohjaavat meitä – maailmaa kannattaa katsella donitsin läpi

Blogi
13.1.2020
Jouni Kotkavuori

Taloustieteen nimissä tarjoiltu toive­ajattelu on tuonut meidät kuilun partaalle. Olisiko 2020-luvulla aika ottaa vakavasti vaihto­ehdot – vaikkapa Donitsi­taloustiede?  

Ruokahävikistä on hyvin vähän tietoa – kehitteillä oma mittari

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

EU on edistynyt kestävässä kehityksessä – ilmastonmuutos suurin haaste

Artikkeli
9.5.2019
Jukka Hoffren

Euroopan unioni seuraa kestävän kehityksen toteutumista Euroopassa omilla SDG-indikaattoreillaan. Myönteisintä kehitys on ollut terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Merkittävin globaali haaste on ilmastonmuutos, joka koskettaa erityisesti Eurooppaa.

Suomen SDG-indikaattoridatasta puolet jo olemassa

Artikkeli
8.6.2018
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö

Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.

Kestävän kehityksen edistymistä seurataan laajalla mittaristolla

Artikkeli
25.5.2018
Jukka Hoffren

YK:n johdolla on koottu 243 indikaattoria käsittävä mittaristo, jolla seurataan Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä. Suomessa SDG-indikaattoreiden (Sustainable Development Goals, SDGs) tuottamisesta ja koordinoinnista vastaa Tilastokeskus.

YK:n tilastokomission kokouksessa lobattiin korkean tason virkaa

Blogi
2.5.2018
Marjo Bruun

Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.

Kuka seuraa globaalia agendaa?

Artikkeli
5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Kansallinen seurantajärjestelmä kannustaa keskusteluun

Artikkeli
5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Suomella hyvä lähtötilanne kestävän kehityksen mittareilla

Artikkeli
5.12.2017
Ari Tyrkkö

17 globaalia päämäärää, 169 alatavoitetta, lähes 240 mittaria. YK:n Agenda 2030 tavoittelee valtaisaa kehitysharppausta ja haastaa seurannan uusiin ulottuvuuksiin. OECD:n vertailun mukaan satavuotiaan Suomen tila on useiden tavoitteiden osalta erinomainen.

Pelastavatko indikaattorit maailman?

Artikkeli
3.3.2016
Leo Kolttola

YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.

Tilaa tilastouutiset

Saat tuoreimmat jutut sähköpostiisi tilaamalla Tilastokeskuksen päivän uutiset tai perjantaisin ilmestyvän uutiskoosteen.

  • Vapaa-aikatutkimus
  • Oma talous -laskuri
  • Arkisto
  • Kirjoittajat
  • Toimitus
  • Käyttöehdot
  • Tietoa sivustosta
  • Saavutettavuusseloste
  • Evästeasetukset

Julkaisija: Tilastokeskus

Artikkeleiden ja blogikirjoitusten sisällöistä vastaavat kirjoittajat. Kirjoittajatiedot eivät välttämättä vastaa kirjoittajan nykyistä tehtävää.

Tietoja saa lainata, lähde mainiten.

Tilastokeskus

Seuraa:
Facebook Twitter RSS
tk-icons