Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Suomen kestävän kehityksen YK-indikaattorit julkaistu - Suomi pärjää vertailuissa hyvin
Tilastokeskus julkaisi kaikille avoimen Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivuston 12.2.2019. Sivustolta löytyvät kaikki 131 YK -indikaattoria, joihin tähän mennessä on löydetty dataa Suomesta. Indikaattoreiden avulla voi seurata YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista Suomessa.
Sivustolla indikaattoreita on mahdollista tarkastella tietokantataulukoiden ja -kuvioiden avulla. Tiedot löytyvät sekä suomeksi että englanniksi.
Tietokannan kautta kotimaiset ja kansainväliset käyttäjät pääsevät tutustumaan Suomea koskeviin indikaattoritietoihin ja niitä koskevaan metatietoon.
Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin
Kansainvälisissä kestävän kehityksen indikaattorivertailuissa Suomi lukeutuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kolmen kärkeen.
Monet tavoitteista terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla. Tavoitteista vaativat Suomessa huomiota sellaiset aihealueet kuin ilmastonmuutos, vedenalainen elämä ja elämä maalla.
Kaikkiaan 243 indikaattoria
YK:n uusista kestävän kehityksen päämääristä (Sustainable Development Goals, SDGs) sovittiin syksyllä 2015. Tämä agenda 2030 käsittää 17 globaalia päämäärää ja alatavoitteita on 169. Tavoitteiden edistymistä seurataan YK:n laatimalla 243 SDG-indikaattorin mittaristolla, jotka jäsenmaiden tulee tuottaa kansallisesti. Suomessa SDG-indikaattorien kokoamisesta vastaa Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen vuonna 2018 valtioneuvoston kanslian rahoituksella toteuttama hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokosi YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta.
Puolet indikaattoreista on projektin juuri valmistuneen kartoituksen mukaan hankittavissa olemassa olevista lähteistä. Osaa puuttuvista tiedoista ei ole saatavilla ja osasta ei ole vielä tietoa, joten kartoitusta jatketaan näiden indikaattorien osalta. Osa näistä puuttuvista indikaattoreista on mahdollisesti laskettavissa myöhemmässä vaiheessa.
Suomen SDG-indikaattoridatan kattavuusaste vastaa varsin hyvin muiden maiden tilannetta. Kansainvälisesti on arvioitu, että maksimissaan kaksi kolmannesta indikaattoreista olisi nykyisen tilastojärjestelmän tiedoista tuotettavissa.
Tuottajaorganisaatioita on parikymmentä
Projektin toteuttaman indikaattoreiden tuottajatahojen kartoituksen tuloksena tunnistettiin noin 20 SDG-indikaattoreiden tuottajaorganisaatiota.
Ne ovat Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Tulli, Ulkoministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Suomen Pankki, Maa- ja metsätalousministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Maahanmuuttovirasto, Krimo, Rikosseuraamusvirasto ja Transparency Suomi.
Projekti keräsi myös saatavilla olevan indikaattoridatan vuosilta 1990–2017. Kaikkien indikaattoreiden osalta dataa ei ollut saatavilla koko periodilta tai kaikilta vuosilta. Indikaattoridatan keruun yhteydessä kerättiin myös dataa koskevat kuvailutiedot (metadata).
Tietokannan kehittämiseen panostetaan jatkossa
Kehittämisprojektin jälkeen Tilastokeskus jatkaa kansallisena vastuuvirastona YK-indikaattoritietokannan ylläpitoa ja kehittämistä aina vuoteen 2030 saakka.
Tilastokeskus ylläpitää ja päivittää indikaattoritietokantaa myös säännöllisesti sekä itse datan että metadatan osalta. Lisäksi on tarkoituksena indikaattoreiden analysointi ja analyysien käyttö kestävän kehityksen edistymisen arviointeihin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden tahojen kanssa. Työ kytkeytyy vahvasti SDG-indikaattoreiden kansainväliseen kehitykseen.
YK:ssa ja sen alajärjestöissä YK-indikaattoreiden kehittäminen jatkuu vuoteen 2030. Useiden indikaattoreiden osalta tarvitaan tarkentavaa jatkomäärittelyä YK:n piirissä. Lisäksi joidenkin indikaattoreiden kohdalla pohditaan niiden korvaamista paremmin kuvaavilla indikaattoreilla.
Ari Tyrkkö on hankkeen projektipäällikkö ja Jukka Hoffren projektisihteeri.
Lue samasta aiheesta:
Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattorivertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmätason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.
Euroopan unionin uuden kestävän kehityksen seurantaraportin mukaan jäsenmaat ovat edistyneet merkittävästi työelämän parantamisessa, köyhyyden vähentämisessä ja tasa-arvon parantamisessa. Sen sijaan edistyminen ympäristöasioissa on ollut vaatimatonta.
Kaikki globaalit SDG-indikaattorit on saatu menetelmällisesti määriteltyä, ja niihin saadaan lähitulevaisuudessa dataa. Yksittäisten maiden kyvyssä tuottaa dataa on kuitenkin yhä merkittäviä puutteita. Kansainvälisen tilasto-osaamisen kasvattamiseen ja verkostoitumiseen onkin viime vuosina panostettu.
Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.
Ympäristönsuojelumenot kääntyivät kasvuun vuonna 2020. Menoja lisäsivät julkisen sektorin tekemät suojelutoimet. Menojen kasvu ei ole ympäristön kannalta aina pelkästään positiivinen asia, sillä taustalla voi olla myös negatiivista kehitystä.
Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.
Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.