Yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta huolimatta äänioikeuden käyttö eroaa selvästi eri yksilötason taustatekijöiden perusteella, äänestysaktiivisuus on erilaista esimerkiksi eri ikäryhmissä.

Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun esimerkiksi iän, koulutuksen, tulotason ym. taustatekijöiden avulla. Aiheen yksityiskohtaisen tarkastelu on siten mahdollista myös rekisteriaineistosta.

Sähköisen äänioikeusrekisterin käyttö on laajentunut jatkuvasti. Vuoden 2015 vaaleissa tietoja kirjattiin alueilta, joilla asui noin miljoona (24,5 prosenttia) äänioikeutettua, vuoden 2018 presidentinvaaleissa vastaava luku oli yli 1,6 miljoonaa (38,3 prosenttia).

Keskityn tässä tarkastelemaan iän vaikutusta vuoden 2015 eduskuntavaalien äänioikeusrekisterin tietojen perusteella. Tarkastelu on rajattu Suomessa asuviin Suomen kansalaisiin. Ilmoitettu ikäryhmittäinen äänestysprosentti perustuu sähköistä rekisteriä käyttäneiltä alueilta kertyneeseen tietoon.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskimääräistä aktiivisemmin äänestivät 39–81-vuotiaat (kuvio 1). Tähän ryhmään kuului noin 2 668 000 äänioikeutettua, eli 63,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Yli 75 prosentin tasolla äänestäneitä 56–78-vuotiaita oli noin 1 437 000, eli 34,0 prosenttia äänioikeutetuista. Vuonna 2015 aktiivisimpia äänestäjiä olivat 69- ja 71-vuotiaat, keskimääräistä passiivisemmin äänestettiin alle 39- ja yli 81-vuotiaiden joukossa.

Äänestysprosentti ei kerro ikäryhmästä saatavissa olevista äänistä. Vaaleissa saatavissa oleva äänimäärä on enimmillään äänioikeutettujen lukumäärä. Ikäryhmien äänimääriä tarkastellaan yhdistämällä vuoden 2015 vaalien ikäluokittainen äänestysprosentti kaikkiin vaaleissa äänioikeutettuihin.

Alueilla, joilla käytettiin sähköistä äänioikeusrekisteriä, äänestysprosentti oli 1,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin koko maassa. Ikäryhmien suhteellisessa koossa ei ole merkittävää eroa aineistojen välillä.  

Aineistoa on käsitelty siten, että kuviossa 2 käytetty äänestysprosentti vastaa vuoden 2015 vaaleissa toteutunutta äänestysaktiivisuutta. Korjaus on tehty samalla kertoimella kaikille yksivuotisikäryhmille, sillä tietoa iän vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen ei ole koko maan tasolla.

Kuviossa esitetyt lukumäärätiedot eivät siten ikäryhmätasolla ole täysin samoja kuin vaaleissa toteutuneet, mutta kaikkien äänioikeutettujen kohdalla äänten lukumäärät vastaavat vuoden 2015 vaaleja.

Suurimmat äänimäärät oli saatavissa ja annettiin ikäluokissa, joissa myös äänestysaktiivisuus oli korkealla tasolla. Suurimmat äänioikeutettujen ikäryhmät sijoittuvat noin 50–70-vuotiaiden ryhmään. Käytetyllä laskentatavalla eniten annettuja ääniä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tuli 66-vuotiaiden ryhmästä, noin 65 000 ääntä. Vastaavasti eniten antamatta jääneitä ääniä oli 20-vuotiaiden ikäryhmässä, noin 36 000 ääntä.

Huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien äänioikeusrekisterin tiedot poimittiin 22.2.2019. Aineistossa on 4 260 000 Suomessa asuvaa äänioikeutettua kansalaista.

Vuoden 2015 vaaleissa keskimääräistä aktiivisemmin äänestivät 39–81-vuotiaat, vuoden 2019 vaaleissa tähän ryhmään kuuluu 63,6 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä eduskuntavaaleissa yli 75 prosentin tasolla äänestäneitä 56–78-vuotiaita on vastaavasti 35,2 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänioikeusrekisterin tiedot muuttuvat lopulliseen, huhtikuussa lainvoimaiseksi tulevaan äänioikeusrekisteriin. Rekisterin ensimmäisen poiminnan tietoihin syntyy eroa mm. ennen vaalipäivää kuolleiden, kansalaisuuden saaneiden tai siitä luopuneiden osalta.

Sähköisen äänioikeusrekisterin avulla muodostettu aineisto antaa selkeän kuvan äänestysaktiivisuuden ikäryhmittäisistä eroista. Korkea äänestysaktiivisuus painottuu ikäryhmiin, joita on äänioikeutettujen joukossa myös absoluuttisesti eniten.  

Nouseeko nuorempien ikäluokkien äänestysaktiivisuus ajan myötä nyt aktiivisimpien ryhmien tasolle, vai jääkö se matalammaksi? Kertyneen rekisteriaineiston avulla kysymykseen ei voida vielä pureutua. Äänestysaktiivisuuden seuraaminen ajassa äänioikeutettujen tasolla edellyttää paitsi aikasarjan kertymistä aineistoista, myös sähköisen äänioikeusrekisterin käytön laajenemista.

Ikä ei ole ainoa äänestysaktiivisuuteen vaikuttava taustatekijä, esimerkiksi koulutuksella ja tuloilla on havaittu oma vaikutuksensa (Wass & Borg, 2016; Tilastokeskus, 2017 ja 2018). Tarkemmissa analyyseissä esimerkiksi vanhempien taustalla ja vanhempien äänestysaktiivisuudella on havaittu yhteys yksilötason äänestysaktiivisuuteen (Lahtinen, Erola & Wass, 2019).

Sami Fredriksson on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Lahtinen, Hannu; Erola, Jani; Wass, Hanna (2019): Sibling Similarities and the Importance of Parental Socioeconomic Position in Electoral Participation. Social Forces

Tilastokeskus (2017): Äänestäneet kuntavaaleissa 2017

Tilastokeskus (2018): Äänestäneet presidentinvaalissa 2018

Wass, Hanna & Borg, Sami (2016): Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna (toim.): Poliittisen osallistumisen eriytyminen - Eduskuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeriö 2016.