Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Taitettu indeksi ei tasaa sukupuolten välistä eroa eläkkeissä
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan naisten eläkkeet ovat viidenneksen pienempiä verrattuna miesten eläkkeisiin.
Eläkkeiden ostovoiman takaamiseksi eduskunnassa säädettiin 1990-luvun puolessa välissä työeläkeindeksi, jota kutsutaan myös nimellä taitettu indeksi.
Ennen uudistusta työeläkekorotusten laskentaan vaikuttivat painoarvoltaan
- hintojen muutos 50 prosenttia
- palkkojen muutos 50 prosenttia
Taitetun indeksin vaikutuksesta painoarvot ovat
- hintojen muutos 80 prosenttia
- palkkojen muutos 20 prosenttia
Taitettu indeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä. Se ei kuitenkaan tasaa ansiotasoeroja, minkä vuoksi sukupuolten välinen ero eläkkeissä on kansainvälisestikin huomattava.
STM:n ”Naisten ja miesten eläke-erot – Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin” raportin mukaan naisten ja miesten eläke-ero oli Suomessa 23,7 prosenttia eli vain hieman alle EU-maiden keskiarvon (27,2 prosenttia).
Ero eläkkeissä johtuu naisten ja miesten palkkaerosta, joka on eurooppalaisessa mittakaavassa meillä huomattavan suuri.
Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä sekä erityisesti pitkät kodinhoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.
Sukupuolten eläke-ero on kuitenkin kaventunut kahden viime vuosikymmenen aikana, joskin hitaasti. Ero on kaventunut reilulla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen 2018 (nykyään hieman reilu 20 prosenttia).
Naisten työssäkäynnin lisääntyminen ja työurien pidentyminen ovat keskeisesti vaikuttaneet sukupuolten eron kaventumiseen työeläkkeen määrässä.
Eläke-ero pienenee vielä tulevaisuudessakin, mutta yhä yli 60 vuoden päästä naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan 15 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina hintatilastojen parissa Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeusluvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.
Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.
Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.
Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.
Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Haasteista huolimatta suurin osa lain piiriin kuuluvista organisaatioista noudattaa lakia laatimalla tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen, vaikka niiden laajuus ja laatu vaihtelevatkin. Kattavimmin suunnitelmia laaditaan valtiosektorilla ja naisenemmistöisissä organisaatioissa.