Teollisuustuotannon volyymi-indeksin uudistus on edennyt toiseen vaiheeseen, ja deflaattoreina käytetään kansan­talouden tilinpidon laatimia tarkempia hinta­indeksejä.

Kuviosta 1 nähdään, miten suhdannekuva muuttuu jonkin verran uudistuksen johdosta. Vanhan volyymi-indeksin mukaan tehdas­teollisuuden (tol C) vuosikasvu oli viime vuonna 3,2 prosenttia, kun sen sijaan uuden laskenta­järjestelmän mukaan vuosikasvu oli 2,3 prosenttia vuonna 2018 .

Vuosi sitten uudistettiin ja yhtenäistettiin laskenta­järjestelmää. Ketjutus­menetelmä vaihdettiin over the year -menetelmästä kansain­välisten suositusten mukaiseen annual over lap -menetelmäksi. Nyt teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin ketjutus­menetelmä on samanlainen kuin tuotannon suhdanne­kuvaajassa.

Uudistuksen toisessa vaiheessa deflaattoreina aloitetaan käyttämään kansantalouden tilinpidon laatimia hinta­indeksejä, kun tähän asti teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin deflaattoreina on käytetty toimialoittaisia tuottajahinta­indeksejä. Tilinpidon laatimat hintaindeksit ovat tarkempia.

Liikevaihtotiedot ovat kokonaistietoja. Aikaisemmin liikevaihto­tiedot eivät olleet teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin julkaisu­aikataulussa vielä valmiit. Liikevaihto­tietoja on määrätietoisesti nopeutettu nowcasting -menetelmien avulla, ja tämä on mahdollistanut niiden käytön teollisuus­tuotannon volyymi-indeksissä. Nopeutus­menetelmien avulla uusimman kuukauden liikevaihto­tiedot pystytään estimoimaan.

Aikaisemmin teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa 3-numero­tasolla oli käytössä ns. sekakeruu eli toimialojen sisällä oli sekä määrä- että arvotietoja. Vuodesta 2019 alkaen on käytössä toimialapuhdas­keruu eli käytössä on joko määrä- tai arvotietoja. Näiden uudistusten myötä teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin vastaavuus kansan­talouden tilipidon tuotannon suhdanne­kuvaajaan paranee.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oma­tiedonkeruu muodostuu tuotannon arvotiedoista, jotka deflatoidaan, ja tuotannon määrä­tiedoista.

Kuviosta 2 nähdään, että vanhan volyymi-indeksin mukaan vaatteiden valmistuksen (tol 14) kasvuvauhti nopeutui uuden laskenta­menetelmän myötä. Uuden laskenta­järjestelmän mukaan tuotanto laski vuonna 2018 vajaan prosentin, kun aikaisemmin julkaistu tuotanto laski 19,4 prosenttia.

Deflatoidut liikevaihtotiedot on viety indeksisarjoihin tammikuun 2017 alusta alkaen. Lähdeaineistojen muutos aiheuttaa aikasarja­katkoksen vuosien 2016 ja 2017 vaihteeseen, mikä näkyy erityisen hyvin juuri tekstiili­teollisuudessa (kuvio 2). Toimiala­tietoihin sisältyvät kaikki toimialan yritykset, lisäksi liikevaihto­tietoihin tulee mukaan ulkomaan­toiminnot.

Erot johtuvat pitkälti siitä, että vuoteen 2018 laskenta perustui otantaan ja arvo- ja määrätietoihin. Vuodesta 2019 alkaen laskenta perustuu kokonaan liikevaihto­tietoihin, jotka deflatoidaan.

Miksi uudistus tehtiin?

Keskeisten käyttäjien taholta on vuosien saatossa tullut kritiikkiä: Miksi teollisuus­tuotannon volyymi-indeksi ja tuotannon suhdanne­kuvaaja antavat erilaisen kuvan suhdanne­kehityksestä?

Käyttäjien toiveet on nyt huomioitu uudistuksessa, ja vertailtavuus tilinpidon tietoihin on parantunut.

Lisäksi yritysten tiedonantajarasitus puolittui uudistuksen johdosta. Teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin tiedonkeruu lähetettiin aikaisempina vuosina kuukausittain noin 750 toimipaikalle tai yritykselle. Uudistuksen jälkeen otoksessa on mukana enää noin 350 vastaajaa.

Vaikka tiedonkeruuta on pienennetty, tilaston peittävyys on kuitenkin parantunut, kun osa toimialoista saadaan liikevaihto­tietojen kautta.

Kari Rautio ja Maarit Mäkelä työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuore julkistus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin menetelmäseloste