Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tietopolitiikka ja tiedonhallinta toteutetaan joukkue­pelillä

1.8.2019
Twitterissä: @MarjaRantala
Kuva: Kari Likonen

Eduskunnan keväällä hyväksymät tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallinta­laki mahdollistavat entistä paremman tietojen hyödyntämisen yhteiskunnan, asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii joukkue­peliä, jossa on selvät tavoitteet lyhyemmälle ja pidemmälle ajanjaksolle sekä osaavat pelaajat oikeilla paikoilla.

Tietopolitiikka, julkisen hallinnon entistä parempi tiedonhallinta ja tietojen yhteen­toimivuus olivat vahvasti edellisen hallituksen agendalla, julkisten palvelujen digitalisoinnin rinnalla. Laatuaan ensimmäiset selonteot tieto­politiikasta ja paikkatieto­politiikasta valmistuivat ja saivat eduskunnan käsittelyssä vahvan tuen moni­puolisten keskustelujen jälkeen.

Kumpikin selonteko valmisteltiin laajassa verkosto­yhteistyössä, valmistelu­verkostoihin kuului virkamiesten lisäksi suuri joukko tutkijoita, yritys­sektorin toimijoita ja kansalais­järjestöjäkin.

Tiedonhallintaan liittyvän yleis­lainsäädännön uudistus on myös täytäntöön­panoa vaille valmis. Uudistettu lainsäädäntö mm. määrittelee viran­omaisille yhtenäiset tieto­turvallisuuden perus­vaatimukset ja vahvistaa viran­omaisten vastuuta tiedon­hallinnassa.

Yhteentoimivuuden parantamiseen tähtää viran­omaisten tieto­järjestelmien tiedon­vaihdon sääntely eli käytännössä avointen teknisten rajapintojen edellyttäminen.

Viranomaisten tiedonhallinnan yhden­mukaisuuden varmistamiseksi ja tiedon­hallinnan kehittämiseksi on tarkoitus perustaa uusi viran­omainen: tiedonhallinta­lautakunta.

Rinteen hallituksen ohjelmasta on löydettävissä jatkumo edellisen hallituksen ja myös sitä edeltävien hallitusten tavoitetilaan tiedon entistä paremmasta käytettävyydestä ja laajasta hyödyntämisestä. Hallitus­ohjelmaan on mm. kirjattu tavoite syventää tieto­politiikan johtamista ja tehdä julkisen tiedon avoimuudesta koko tieto­politiikan kantava periaate.

Hallituksen tavoitteena on myös edistää avoimen lähdekoodin ensi­sijaisuutta julkisissa tieto­järjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Määrätietoista julkisten tieto­varantojen avaamista halutaan jatkaa ja laatia hyödyntämistä helpottavat sitovat laatukriteerit.

Me tietoammattilaiset olemme varmasti kaikki tyytyväisiä tieto­politiikan merkityksen kasvuun. Samaan aikaan kuitenkin mieleen hiipii epäilys, miten varmistamme että tällä kertaa onnistumme ja että hienot tieto­politiikan, paikkatieto­politiikan ja tiedonhallinta­lain tavoitteet toteutuvat.

Monilla meistä on tunne, että samankaltaisia tavoitteita on kirjattu hallitus­ohjelmiin ja virastojen tulos­sopimuksiin siitä lähtien, kun tieto­yhteiskunnasta alettiin joskus 1990-luvulla puhua ja standardointiin ja laatutyöhön satsata.

Vaikeuskerrointa lisää se, ettei tiedon parempi hyödyntäminen ja yhteen­toimivuus ole vain kansallinen haaste vaan monilta osin vähintään EU-tasoinen ja monesti vieläkin laajempi, globaali haaste.

Yhteentoimivuus, tietovarantojen avaaminen ja laaja hyödyntäminen ovat toki huimasti kehittyneet lähtö­tilanteesta, ja on realismia ymmärtää, että tieto­politiikan ja tiedon­hallinnan kehittäminen on lajina pikemminkin maraton kuin 100 metrin pika-aidat.

Kokonaisuuden koordinointi ja tilanne­kuvan hallinta vaatii kuitenkin entistä selkeämpää ja vahvempaa resurssointia sekä jo toimivien yhteistyö­verkostojen että uusien verkostojen syntymisen tukemista eri tavoilla. Hallinnonala- ja organisaatio­rajat ylittävää ilmiö- ja ekosysteemi­lähtöistä yhteistyötä on vahvasti kehitettävä ja saatava yhteiset tavoitteet aidosti myös osaksi tulos­ohjausta.

Hallituksen muodostamisvaiheessa monet tieto­politiikan toimijat odottivat tieto­politiikalle ja digitalisaatiolle joko omaa ministeriä tai vähintään valtio­sihteeriä, jotta kokonaisuuden koordinointi olisi vahvaa valtioneuvosto­tasolla. Toive ei toteutunut sellaisenaan, mutta monenlaista positiivista verkosto­maista toimintaa ja toimeenpanoa on syntymässä. 

Ennen kesälomakautta käynnistyivät jo tiedonhallinta­lain toimeen­panon yhteistyö­foorumit, jotka jatkavat työtään kesän jälkeen ja saavat tuekseen strategisen tason ohjaus­ryhmän. Yksi tietopolitiikka­foorumikin ehdittiin järjestää ja tieto­politiikan pyöreän pöydän keskustelut jatkuvat elokuussa. 

Tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallinta­laki vaativat aktiivista yhteistyö­verkostoihin tukeutuvaa toimeen­panoa ja yhteistä näkemystä tilanteesta. Töitä on paljon tehtävänä, ja vahvaa priorisointiakin tarvitaan.

Entisenä yleisurheilijana vertasin edessä olevaa työtä maratoniin, mutta yksinäistä kestävyys­juoksua parempi vertaus löytyy kyllä kuningaslaji jalka­pallosta. Nyt tarvitaan kestävyyttä, nopeutta, viiltävää taktista silmää ja ennen kaikkea joukkue­peliä.

 

Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Marja Rantala työskentelee Tilasto­keskuksen määrä­aikaisena kehitys­johtajana vuoden 2019. Rantala on mukana tieto­politiikan ja tiedonhallintalain toimeen­panossa kummankin laitoksen edustajana.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons