Vuoden 2019 alusta käyttöön otettu Tulorekisteri kokoaa palkkatiedot kansalliseen tietokantaan. Tilastokeskus hyödyntää Tulorekisterin tietoja 1.1.2020 alkaen.

Tulorekisterin tieto­sisällössä on Tilasto­keskuksen tilastoinnin kannalta useita tärkeitä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja kuten henkilön työtehtävää kuvaava ammatti­nimike, toimipaikka tai palkan­muodostuksen erittelyt. Jos tiedot puuttuvat, Tilasto­keskus joutuu ylläpitämään yrityksille omia, rinnakkaisia tiedonkeruita.

Tulorekisteristä saatavat ammattitiedot ja erityisesti henkilön työtehtävää kuvaava, vapaamuotoinen ammattinimike­tieto on tärkeä Tilastokeskuksen työmarkkina­tilastoille (työssäkäynti­tilasto ja palkka­tilastot). Työssäkäynti­tilasto julkaisee luokiteltua ammattitietoa ammatti­aseman, alueen ja taustamaan mukaan. Palkkatilasto julkaisee sekä karkeampaa ammatti­luokituksen mukaista että ammattinimike­kohtaista tietoa palkoista.

Myös palvelussuhteen voimassaoloon liittyville alku- ja loppu­päivämäärille sekä työsuhteen koko- ja osa-aikaisuuteen liittyville tulorekisteri­tiedoille olisi tilastoinnissa käyttöä.

Ammatti on yksi keskeinen väestön toimintaa kuvaava tieto. Kattavia ammatti­tietoja työllisestä työvoimasta tarvitaan vuosittain muun muassa koulutuksen suunnittelussa, työvoima­poliittisessa suunnittelussa sekä erilaisten tutkimusten ja selvitysten perustietona. Tietoja työllisten ammateista toimitetaan myös Eurostatille.

Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010 pohjautuu kansainväliseen ILOn (International Labour Organization) laatimaan hierarkiseen ammatti­luokitukseen ISCO-08:iin (International Standard Classification of Occupations 2008). Euroopan komission suositus on käyttää ISCOa laadittaessa tai julkaistaessa ammatteja kuvaavia tilastoja.

Ammattiluokitus 2010:ssa tarkimman tason ammatti­ryhmiä on yhteensä 482 kappaletta, joten useita eri ammatti­nimikkeitä luokitellaan samaan luokkaan.

Myös sama ammattinimike luokittuu usein eri ammatti­luokkaan riippuen esimerkiksi työpaikasta ja sen toimialasta. Muun muassa laitosmies voi löytyä ammatti­luokista 81821 Voima- ja jätteenkäsittely­laitosten laitosmiehet tai vaikkapa 7233 Maatalous- ja teollisuus­koneasentajat ja -korjaajat.

Tulorekisteristä tulemme saamaan tilastoinnin käyttöön TK10-ammattikoodin, joka pohjautuu Ammatti­luokitus 2010:n ammatti­luokkiin ja on palautettavissa takaisin siihen, mutta emme välttämättä saa tietoa selkokielisestä ammatti­nimikkeestä.

Koodi näyttää samalta, mutta onko sisältö kuitenkaan sama? Tulorekisterissä TK10-koodia kysytään työtapaturma­vakuutus­tarpeista, jolloin käyttötarkoitus on toinen kuin mitä tilasto­tuotannossa on. Painoa on annettu tapaturma-alttiudelle, joka ei ole ammattiluokitus­standardin mukainen luokitusperuste tilastoinnissa.

Työssäkäyntitilastossa ammattien luokittelu pohjautuu juurikin ammatti­nimikkeisiin. Myös palkkatilasto hyödyntää työssäkäynti­tilaston automaatti­koodausta ammatti­nimikkeille. Aukoton koodaus ei toki ole, mutta se tuottaa kuitenkin aineistolle kuin aineistolle ammatti­luokan yhtenevällä tavalla.

Ammatti­luokkien koodaus käyttää taustatietona muun muassa toimipaikan toimialaa ja/tai henkilön tutkintoa, joten myös toimiala­tiedon pitää olla laadukas.

Voiko siis ammattiluokituksen tulkinta eri yritysten kesken tai Tilastokeskuksen kanssa olla edes sama? Ammattiluokituksen soveltamis­työryhmässä, joka vastaa yhtenäisestä luokittelu­käytännöstä eri tilastojen välillä Tilastokeskuksessa, joudumme välillä tekemään kompromisseja luokituksen eri tulkintojen välillä.

Myöskään työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen koodaus­käytänteet samasta luokituksesta eivät aina kohtaa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa toiminta­terapeutit, jotka meillä luokittuvat hieman eri luokkiin.

Eräs toimittaja taannoin kysyi, miten erilainen luokittelu vaikuttaa kuntoutuksen työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon arviointiin sekä mahdollisesti kuntoutuksen kustannusten arviointiin?

Entäpä jos tulorekisterissä sopivaa ammatti­luokkaa ei vain löydy, miten Tilastokeskus saa näistä ammatti­nimikkeistä tiedon? Päättäisikö jokainen tiedon­toimittaja tahollaan, mihin esimerkiksi tubettaja luokitellaan?

Oikean koodin valintaa ei myöskään helpota se, että ammatti­ryhmien kuvaukset Ammattiluokituskäsikirjassa (doria.fi/) ovat joskus aika yleisluontoisia. Käsikirjaa ei ole päivitetty sen ilmestymisen jälkeen.

Tilastokeskuksen ulkoisilta sivuilta löytyy kuitenkin esimerkkejä eri ammatti­ryhmiin sisältyvistä ammatti­nimikkeistä.

Miten tulevaisuudessa pystymme tarkistamaan, onko ammattiluokka valittu ”oikein” tai yhtenevästi? Emme ehkä mitenkään. Ilman ammattinimike­tietoa emme tiedä kuinka kirjavaa tietoa TK10-koodista saamme esimerkiksi saman alan eri työpaikkojen työntekijöistä, joilla on samat tehtävä­nimikkeet ja koulutus­taustat.

Julkaisemmeko tietoja, joiden ammattikoodien laadusta emme osaa sanoa mitään tai emme tiedä, miksi kyseiseen koodiin on päädytty? Miten käy aikasarjoille?

Siksi onkin tärkeää, että myös työtehtäviä kuvaava ammattinimike­tieto täytetään Tulorekisteriin, vaikka se onkin vapaa­ehtoinen.

Palkkatilastosta saamme nykyisin suurimman osan ammatin muodostamiseen tarvittavista aineistoista. Palkka­tilastosta kuitenkin puuttuvat yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden pää­toimialana on maa-, metsä- tai kalatalous.

Työssäkäyntitilastossa ammatti tuotetaan vuoden viimeisen viikon työllisille päätyösuhteen mukaan, jos henkilö kuuluu myös vuoden lopun väestöön. Työssäkäynti­tilastossa ammatti­tieto jää puuttuvaksi vuosittain noin viidelle prosentille kaikista työllisistä.

Voisivatko kirjavat luokituskäytännöt vaikuttaa merkittävästi tilastoihin?

Työtehtäviä kuvaavan ammattinimikkeen ja muiden nyt vapaaehtoisiksi jääneiden toimipaikka ja palkan­muodostuksen erittely -tietojen täyttäminen Tulorekisteriin parantaisi tilastointiamme huomattavasti. Parhaimmillaan Tulorekisteri mahdollistaisi tietojen nopeamman ja kattavamman tuottamisen.

Tutustu toimipaikkatunnukseen ja ammattiluokkaan liittyviin ohjeisiin

Elina Mikkelä työskentelee suunnittelijana Tilastokeskuksen väestö ja elinolotilastot -yksikössä.