Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?
Myös kansantalouden tilinpidosta voidaan tehdä arvio koko taloutta koskien. Suomen bruttokansantuote vuonna 2018 oli 234 miljardia euroa. Yhden työpäivän tuotanto on noin 0,5 prosenttia koko vuoden tuotannosta. Riippuen tietysti hiukan siitä, montako työpäivää vuodelle lasketaan. Tässä lähdin noin 220 työpäivästä (lomat ym. pois).
Kymmentä tuhatta palkansaajaa kohti laskettuna tuo 0,5 prosentin työpanos bruttokansantuotteesta tietää noin 5 miljoonaa euroa. Toisin sanoen, jos 10 000 palkansaajaa olisi päivän lakossa, niin bkt olisi viisi miljoonaa euroa pienempi.
Monesti vaikutusarviota ei esitetä bruttokansantuotteen supistumisena, vaan esimerkiksi saamatta jääneenä myyntinä. Koko talouden osalta tuollainen arvio on noin kaksinkertainen bruttokansantuotevaikutukseen nähden. Eli kymmenen tuhannen palkansaajan yhden päivän lakon vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa.
Yllä olevat vaikutusarviot ovat toki koko talouden yleistyksiä ja toimivat nyrkkisääntönä. Vaikutukset myös vaihtelevat toimialoittain. Ja jotkin oletukset suurentavat vaikutuksia.
Esimerkiksi prosessiteollisuudessa voidaan joutua tuotannon alas- ja ylösajoihin ennen ja jälkeen varsinaista lakkoa. Laskelmiin voidaan ottaa mukaan kerrannaisvaikutuksia, jotka kasvattavat lakon talousvaikutuksia.
Vähän työvoimaa käyttävillä aloilla jo pienenkin työntekijämäärän poissaolo voi vaikuttaa suuresti talouden tuotantoon. Ja mikäli tuotannossa esimerkiksi raaka-aineiden osuus on suuri liikevaihtoon nähden, niin isokaan myynnin tippuminen ei välttämättä näy isona bruttokansantuotteen pienentymisenä.
Vastaavasti lakon vaikutuksia voisi pienentää oletukset lakkoon varautumisesta, esimerkiksi tuotannon kasvattamisella etukäteen ja varastojen täyttämisellä. Kansainväliset yritykset voivat nostaa ulkomaista tuotantoaan ja korvata sillä tuotantoa Suomessa. Ja mahdollisesti tuotantoa voidaan osittain pyörittää lakon aikanakin.
Usein tuodaan esiin myös lakkojen vaikutukset toimitusvarmuuteen ja sitä kautta mahdolliset vaikutukset tuleviin tilauksiin. Tätä ei voi kansantalouden tilinpidon pohjalta arvioida, vaikka yksittäisten yritysten kohdalla se voi olla todellinen uhka.
Laskelmat lakko- ja työsulkuvaikutuksista ovat siis riippuvaisia monista oletuksista. Todellista vaikutusta ei koskaan saada selville.
Tuotanto kyseiseltä ajalta lasketaan kyllä myöhemmin. Mutta mitä se olisi ollut ilman työtaistelutoimenpiteitä, jää lopullisesti auki.
Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Globalisoitumisasteeltaan poikkeuksellinen valtio on vaikea tapaus kansantalouden tilinpidolle. Irlannin tilastoviranomainen laskee nykyään myös irlantilaisten omaa taloudellista toimeliaisuutta kuvaavaa indikaattoria, joka kertoo tutumpaa tarinaa pandemian vaikutuksista.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
Pitkät talouden nousukaudet hälventävät käsitystämme riskeistä, joiden takia rahoitusmarkkinat ajautuvat aika ajoin finanssikriiseihin. Syklejä voidaan kuitenkin tarkastella asuntojen hintojen ja luottojen avulla, kertoo Tilastokeskuksessa laatimani maisterintutkielma.
