Tilastokeskus julkaisee vuokratiedot jatkossa yhtenä tilastokokonaisuutena. Uusi neljännesvuositilasto kuvaa huomattavasti aikaisempaa tarkemmin vuokra-asuntomarkkinan todellisuutta.

Kohtuullisen vuokra-asumisen kustannuksista käydään jatkuvasti keskustelua – onhan vuokra-asumisen osuus kansalaisten kulutusmenoista suuri. Yhteiskunnallisen keskustelun perustaksi on tärkeää tarjota ilmiöstä mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa.

Vuokramarkkinan kuvaaminen tilastoilla on osoittautunut haastavaksi, sillä markkina itsessään on hyvin moniulotteinen alueellisine ja rakenteellisine vaihteluineen. Pääkaupunkiseudun ja muutaman suurimman kaupungin markkinatilanne ja vuokrataso eroaa muusta maasta niin suuresti, että yhtä hyvin voitaisiin puhua eri maissa sijaitsevista vuokra-asunnoista.

Vastaavasti pääkaupunkiseudun sisällä Helsingissä markkina on aivan eri kuin Espoossa ja Vantaalla. Ja Helsingissä itsessään kaupungin itäisen osan vuokramarkkina ei ole verrattavissa keskustan tilanteeseen, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole iso. Näin kaleidoskooppimaisen markkinan kuvaamiseen tarvitaan enemmän kuin yksi lukuarvo tai aineisto.

Tähän asti vuokratiedot on kerätty Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen sivutuotteena. Vuositilastossa lisälähteenä on ollut Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteriaineisto.

Tiedonkeruun kautta saatava data on kooltaan ja rakenteeltaan sopinut huonosti sellaiseen alueelliseen tarkkuuteen, jota käyttäjät tänä päivänä vuokratilastolta odottavat. Ja juuri tilaston käyttäjiltä saatu palaute on osaltaan ollut vaikuttamassa vuokratilaston uudistamiseen.

Uuden vuokrien neljännesvuositilaston keskeisenä aineistona on KELA:n asumistukirekisteri, josta poimitaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen yksityisomistuksessa olevat havainnot. Koska vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta sisältää myös institutionaalisten sijoittajien kohteita, muodostaa vuokrataloyhtiöiltä saatu data kokonaisaineiston toisen osan. ARA-vuokra-asunnot poimitaan kokonaisuudessaan asumistukirekisterin kautta.

Tuloksena on havaintoaineisto, joka kuvaa huomattavasti aikaisempaa paremmin ja tarkemmin vuokra-asuntomarkkinan todellisuutta.

Uudessa neljännesvuositilastossa tulokset esitetään aikaisempaa tarkemmalla alueluokituksella, joka vastaa vanhojen osakeasuntojen hintojen tilastoinnissa ja julkistuksissa käytettävää luokitusta. Postinumerotasoisten vuokratietojen tuottaminen saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista.

Koska vuokra-asuminen ilmiönä on moniulotteinen, esittää uusi neljännestilasto tietoja vuokra-asumisesta useammasta näkökulmasta. Uusi vuokrien kehitystä kuvaava indeksi seuraa samojen asuntojen vuokrien muutoksia. Erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta indeksi raportoi etenkin sopimuskorotusten kehittymisestä ja uusista vuokrasuhteista niissä tilanteissa, joissa asunto on ollut myös edellisen vuokralaisen aikana asumistukirekisterissä.

Keskivuokratilastossa mukana ovat kaikki saatavilla olevat havainnot. Keskivuokratieto soveltuu alueellisten vuokratasoerojen vertailuun, kun taas vuokraindeksin avulla saadaan kuvaa vuokrien muutoksesta.

Lisäksi julkaistaan tietoja kuuden kuukauden sisällä solmittujen uusien vuokrasuhteiden keskivuokrista.  Vapaarahoitteisessa vuokra-asumisessa vuokria tarkistetaan tavallisesti sopimusperusteisesti, mutta vuokran tasokorotus ajoittuu usein vuokralaisen vaihtumiseen. Tämän vuoksi uusilla vuokrasuhteilla on tärkeä merkitys keskivuokratasojen laskennassa.

Vuokratilasto tuottaa tietoja myös Kuluttajahintaindeksin tarpeisiin; asuntojen vuokrat ovat painoarvoltaan merkittävin kulutuskorin hyödyke. Uudistetun vuokratilaston laskentatapa noudattaa Kuluttajahintaindeksin massa-aineistojen laskennassa käytettyä menetelmää.

Tulevaisuudessa vuokratilaston ja Kuluttajahintaindeksin vuokratiedot yhdenmukaistuvat. Kuluttajahintaindeksi saa oman alueluokituksensa mukaisen indeksitiedon käyttöönsä kuukausittain.

Rekisteritiedon käyttämisessä tilaston perusaineistona on paitsi vahvuutensa myös haasteensa. Esimerkiksi vuonna 2017 opiskelijat siirtyivät KELA:n asumistukirekisterissä yleisen asumistuen piiriin. Tämä tuotti aineistoon rakenteellisen muutoksen, jolla oli vaikutusta vuokratasolaskennan tuloksiin. 

Jatkossa vuokratilastoa kehitetään erityisesti uusien aineistolähteiden kautta. Selvitämme vuokrapyyntöjen tilastointia täydentämään uusista vuokrasuhteista tarjottavaa informaatiota. Lisäksi laajennamme tiedonkeruuta erityisesti institutionaalisten sijoittajien osalta.

Seuraamme aktiivisesti ilmiöalueessa tapahtuvaa kehitystä ja varaudumme myös esimerkiksi mahdollisiin asumistukijärjestelmää koskeviin muutoksiin. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan huoneistotietojärjestelmän ja tulorekisterin jatkokehittämiseen, mikä saattaa tulevaisuudessa avata mahdollisuuksia näiden rekistereiden käyttämiseen vuokratilaston aineistona.

Vuokratilasto – kuten kaikki Tilastokeskuksen julkaisemat tilastot – on ajassa elävä tilastotuote, joka pyrkii vastaamaan käyttäjien ja yhteiskunnan tietotarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Näin ollen nyt käsillä oleva tilastouudistus ei sekään ole lopullinen versio, vaan pikemminkin välivaihe Tilastokeskuksen pyrkimyksessä paremman vuokratiedon tuottamiseksi.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yritystilastot-yksikössä.